30.05.2025

Tämä artikkeli perustuu koulutusjohtaja Timo Tanskasen 30.5.2025 Sigyn-salissa Valmis!-juhlassa pitämään puheeseen. 

Korona-aika muutti korkeakoulumme toimintaa pakottaen kehittämään etätoteutuksia. Monimuotoiset opiskelun ja koulutuksen käytänteet tulivat jäädäkseen, vaikka pandemian päätyttyä olemmekin voineet palata kampukselle.

Monissa Taideakatemian koulutuksissa autenttiset kasvokkaiset kohtaamiset ovat ensiarvoisia ja keskeinen opiskelun areena. Mutta työn ohessa opiskeleville lähi- ja etäopetusta, yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sisältävä jatko- ja täydennyskoulutus on mahdollisuus. Muuttuvissa olosuhteissa voi tulla tarpeelliseksi suunnata eteenpäin urallaan esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kautta tai hankkia aiemman tutkinnon rinnalle uutta osaamista.

Kehittyvä valintakoe

Jotkut pakon sanelemana syntyneet toimintatavat osoittautuivat erinomaisiksi, ja ne jäivät käyttöön myös tilanteen normalisoiduttua. Yksi näistä on ollut etävalintakoe.

Iso osa nyt valmistuvista opiskelijoista on osallistunut etävalintakokeisiin, joita pidettiin täysin mahdottomina ennen korona-aikaa. Valintakokeita järjestetään etänä tänäkin keväänä. Etätoteutuksena järjestettävät valintakokeet lisäävät eri puolilta Suomea olevien hakijoiden yhdenvertaisuutta, sillä osallistumisesta ei aiheudu matka- ja yöpymiskustannuksia kaukana Turusta asuvillekaan.

Uutena kokeiluna muutettiin tänä keväänä elokuvan valintakoetta siten, että hakijat osallistuvat kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteiseen korkeakouluvalmiuksia mittaavaan AMK-valintakokeeseen, jonka lisäksi on erillinen aiempaa valintakoetta kevyempi soveltuvuuskoe. Tämän kokeilun tuloksia odotamme kiinnostuksella.

Joskus pakko on hyvä muusa

Pakko ei siis ole aina negatiivinen lopputuloksiltaan. Usein rajat luovat vapautta toimia innovatiivisesti ja mahdollistavat keskittymisen kulloinkin olennaiseen asiaan.

Myös taloudellinen pakko saa hakemaan uusia ratkaisuja. Tähän kulttuurialan ammattikentällä toimivat ovat kouliintuneet vuosien saatossa.

Hallituksen puoliväliriihen tuloksia odotettiin korkeakouluissa ja kulttuurialalla jännittyneinä. Supistuksia rahoitukseen tiedettiin tulevan. Olennaisia lisäleikkauksia kulttuurialaan ei kuitenkaan kohdentunut.

Korkeakoulujen rahoitukseen tulee sen sijaan muutoksia. Rahoitus painottuu entistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä lisäaloituspaikkojen kautta työvoimapulasta kärsiville volyymialoille. Taide- ja media-aloihin ei kohdistu suoria vähennyksiä, mutta välillisesti perusrahoituksen väheneminen vaikuttaa toimintaamme.

Taide on merkittävää – vaikka kiinnostavuus riippuukin näkökulmasta

Kansallisesti tärkeät ja ainutlaatuiset vetovoimaiset koulutuksemme eivät näytä olevan kansantaloudellisesti tarkasteltuina kiinnostavia. Silti ne ovat kiinnostavia opiskelijoille, erittäin tärkeitä korkeakoulujen toimintapaikkakunnille ja tuovat suurelle yleisölle monipuolista merkityksellistä kulttuuritarjontaa.

Olen iloinen, että Turussa kaupungin ja etenkin pormestari Minna Arven tuki taiteelle on ollut vahva. Taideakatemian rooli osana monialaista Turun ammattikorkeakoulua ja kaupungin kulttuurielämää on nähty tärkeäksi.

Minulla on ollut kunnia toimia ammattikorkeakoulujen edustajana Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuoden lopulla asettamassa luovan talouden neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta on valmistellut kevään aikana luovan talouden kasvustrategiaa, joka julkaistaan kesäkuun kymmenes päivä.

Työryhmässä on tunnistettu ja tunnustettu taiteen itseisarvoisuus. Päätavoitteena on kuitenkin kehittää luovien alojen kentällä toimivien työelämää ammattimaisemmaksi, kansainvälisemmäksi ja taloudellisesti kestävämmäksi.

Luovat alat ovat kansallisesti merkittäviä. Niillä yritysten liikevaihto on 14 miljardia euroa. Luovien alojen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on suurempi kuin paperiteollisuuden, elintarviketeollisuuden tai kemianteollisuuden. Alalla toimii 130 000 yritystä. Nämä yritykset työllistävät 60 000 työntekijää.

Tyypillinen luovien alojen yritys on siis itsensä työllistävä yksinyrittäjä. Vain harvoilla yrityksillä on palkattuja työntekijöitä. Tämä vaikuttaa yritysten mahdollisuuteen kehittää liiketoimintaansa tavoitteellisesti.

Oman tekemisen ja osaamisen synnyttämä arvo

Ammattikorkeakoululain 4 § mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Taiteen ja median sisällöllisten taitojen lisäksi tärkeänä tavoitteenamme on siten synnyttää opiskelijoillemme sellaista osaamista, jolla he pystyvät työllistymään ja kehittymään asiantuntijoiksi omalla ammattikentällään.

Oman osaamisen tuotteistaminen ja hinnoittelu on tärkeää ja monelle vaikeaa. Digitalisaatio on vaikuttanut kaikkiin työprosesseihin, ja tekoäly muuttaa edelleen toimintatapoja. On olennaista pohtia sitä, miten omasta osaamisesta ja tekemisestä syntyy arvoa, jonka varaan voi rakentaa oman ansaintansa ja perheensä elämän.

Tekoäly on tullut työvälineeksi

Tänä lukuvuonna tekoäly eri muodoissaan on lyönyt todella läpi. Kielimallit ja generatiivinen tekoäly ovat tulleet isoksi osaksi viestintä- ja vuorovaikutusmaailmaamme joka tasolla – tekstinä, kuvana, videona ja musiikkina. Tekoälyn eettinen ammattimainen käyttö ja ekologiset vaikutukset ovat puhuttaneet. On noussut myös vastarintaa muutosta kohtaan.

Tekoäly ei ole työelämämme muutoksen alku eikä loppu. Se on jälleen yksi väline, joka olennaisesti muuttaa toimintaympäristöämme, kuten painokone, kehruukone, höyrykone, valokuva, puhelin, elokuva, radio ja tietokone aikanaan. Mullistavien innovaatioiden ja keksintöjen lista on loputon.

Olisiko jotain näistä saanut jäädä keksimättä? Joka aikana on ollut luddiitteja, jotka ovat taistelleet muutosta vastaan. Tyypillisesti muutosta ei ole voitu estää, mutta vastaäänillä on ollut tärkeä rooli muutoksen vaikutusten esille nostamisessa ja arvokeskustelussa.

Korkeakoulussa näemme, että tekoälyn eettinen ja ekologisesti kestävä käyttö sekä tarkoituksenmukainen hyödyntäminen työelämässä ovat välttämättömiä taitoja. Emme voi jättäytyä sivuun, vaan meidän tulee olla mukana sanoittamassa sen merkitystä ja valmistamassa opiskelijoita tähän ja muuhunkin työelämän muutokseen, joka on jatkuvaa.

Tekoälyn soluttaessa lonkeroitaan kaikkialle tiedon kriittinen käsittely on keskeinen kansalaistaito. Jokaisen tulisi pystyä arvioimaan omassa ympäristössään tiedon oikeellisuutta ja tunnistaa valheellinen eri tavoin tuotettu tieto ja erilaiset informaatiovaikuttamisen keinot. Erityinen painoarvo sillä on media-alan ammattilaisille.

Verkostoissa ja yhteisöissä on voimaa

Verkostoissa ja työryhmissä toimiminen on taide- ja media-aloilla olennaista. Kaikille se ei ole luontevaa, mutta opiskeluaika on rakennettu siten, että sen aikana pääsee kohtaamaan erilaisia ihmisiä erilaisissa työryhmissä ja projekteissa.

Monialainen Taideakatemia ja ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuksia ylialaiseen yhteistyöhön. Uudet ideat ja innovaatiot syntyvät monesti siellä, missä erilaiset, etäisetkin, luovat ajatukset kohtaavat.

Perinteisesti Taideakatemian uudet opiskelijat otetaan vastaan orientoivalla viikolla kättelyllä ja johtajan tervetuliaistilaisuudella. Siinä tilaisuudessa pyydän uusia opiskelijoita katsomaan vierustoveriaan ja muistamaan, että tulevaisuudessa hän voi olla lähin kollega, alainen tai esihenkilö. Opiskeluaikana syntyvät verkostot ja ystävyyssuhteet kantavat pitkälle työelämään.

Henkilökuntamme kannattelee opintojen aikana – ja uskon, että opiskelijat saavat heiltä sellaista osaamista ja asennetta, joka kantaa myös tästä eteenpäin. Valmistuvilla opiskelijoillamme on kyky työllistää itse itsensä, löytää osaamiselleen oikea paikka yhteiskunnassa ja tehdä työtä sinne, missä sitä ei vielä tiedetty olevankaan.

Taide ja kulttuuri tekevät elämästä elämisen arvoista. Valmistuvilla opiskelijoillamme on kyky luoda merkityksiä ja olla merkityksellisiä läheisilleen, yleisöilleen ja koko yhteiskunnalle. Lämpimät onnittelut kaikille teille valmistuville!