08.10.2025

Tampereen museoissa on tuotettu Tatamuri® museossa -taideryhmätoimintaa muistisairaille ja läheisille. Lila Heinolan opinnäytetyössä (YAMK) tutkittiin, miten museoympäristössä toteutetussa ryhmätoiminnassa voidaan rikastaa osallistujien vuorovaikutusta ja edistää heidän kulttuurista hyvinvointiaan. Keskeisenä osana tutkimusta olivat osallistujien ja ohjaajien kokemukset.

Muistisairaista ja heidän läheisistään koostuvan pienryhmän tapaamisissa on tutustuttu näyttelyihin ja tehty omaa taidetta.  Ryhmätaideterapeutti Tiina Butter ja Tampereen historiallisten museoiden museolehtori Lila Heinola ovat olleet päävastuussa toimintamallin kehittämisestä ja ryhmien ohjaamisesta museoissa vuodesta 2022 alkaen.  Toiminta kuuluu maksuttomiin Konkarit – ikäihmisten museopalveluihin, joita on tuotettu Tampereen kaupungilla 13 vuoden ajan.

Tatamuri® museossa -taideryhmätoiminnassa sovelletaan TATAMURI®-menetelmää, joka kehitettiin kahden ryhmätaideterapeutin, Tiina Butterin ja Marjatta Hiltusen, toimesta vuonna 2016 tukemaan hoivakodeissa asuvien muistisairaiden ja heidän läheisten hyvinvointia. Ekspressiiviseen ryhmätaideterapiaan pohjautuvan menetelmän nimi tulee sanoista taidetta ja tarinoita muistisairaan rinnalla. (Butter 2017, 10─13.)

Hyvinvointia museosta

Tatamuri® museossa -taideryhmätoiminnan tavoitteena on kulttuurin ja taiteen sekä vuorovaikutteisen ryhmätoiminnan avulla edistää osallistujien hyvinvointia, vahvistaa elämänhallinnan ja osallisuuden tunnetta sekä ehkäistä yksinäisyyttä. Toiminta asettuu osaksi kansainvälistä ilmiötä, jossa moniammatillista työtapaa hyödyntäen suunnitellaan museopedagogisia palveluja eri kohderyhmille.

Kansainväliset tutkimukset vahvistavat kulttuurin ja taiteen myönteisen vaikutuksen hyvinvointiin. Esimerkiksi ikääntyneiden käynnit vähintään muutaman kuukauden välein kulttuurikohteissa, museoissa, gallerioissa, teattereissa ja konserteissa hidastavat kognitiivisten taitojen heikentymistä ja vähentävät muistisairauden riskiä. (Fancourt & Finn 2019, 24.)

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (2019) ja Museolaki (2019) ohjaavat museoita edistämään yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.  Muistisairaiden määrän on arvioitu kasvavan Suomessa noin 247 000:een vuonna 2040, kun vuonna 2021 diagnosoitu muistisairaus oli noin 150 000 suomalaisella. Määrä kasvaa siis 64 % (Roitto ym. 2024, 414).

Tulevaisuudessa museoiden yhteiskunnalliseen rooliin kuuluu yhä enemmän tukea ja huomioida ihmisiä, jotka ovat vaarassa kokea ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä. Museopedagogiaa ja yleisötyötä tekevä museohenkilökunta tarvitsee aiempaa enemmän erilaisten ryhmien ohjaus- ja fasilitointitaitoja mahdollistaakseen kävijöille vuorovaikutteisuutta tukevat sosiaaliset ryhmätoiminnot.

Taidetta ja tarinoita elämän kuohuissa

Muistisairauteen sairastuminen mullistaa sekä sairastuneen että läheisten elämää. On tärkeää jatkaa kognitiivisten taitojen ja fyysisen liikkuvuuden harjoittamista, mutta vähintään yhtä tärkeää on ylläpitää sosiaalisia suhteita. Museo, joka on julkinen, neutraali ja virikkeellinen tila, tarjoaa tähän hyvän, taidetta ja kulttuuria sisältävän toimintaympäristön. Ammattitaitoisten ohjaajien lisäksi tarvitaan tavoitteellinen ja kohderyhmän tarpeet huomioon ottava toimintamalli.

Tatamuri® museossa -taideryhmätoiminnassa neljä muistisairas ja läheinen -paria muodostavat pienryhmän, joka tapaa kuusi kertaa viikon välein.

Osallistujia yhdistää samankaltainen elämäntilanne, jossa muistisairausdiagnoosi on melko tuore. Vertaistukea antavassa ryhmässä keskustellaan sekä menneistä että nykyhetkestä. Parin yhdessä harrastaminen voi keventää ja ryhdistää arkea, jossa kotoa liikkeelle lähteminen saattaa olla haastavaa. Yhteisestä harrastuksesta tulee arkeen uutta sisältöä. Taide voi tuoda toivoa ja lisätä uskoa selviämiseen.

Museonäyttely virittää keskustelun

Tatamuri® museossa -taideryhmätoiminnan tapaamisissa tutustutaan ensimmäisen tunnin aikana museonäyttelyyn. Tavoitteena on tarjota moniaistinen elämys, jossa eivät painotu faktat ja yksityiskohdat, vaan havaintojen pohjalta käyty keskustelu. Ohjaajien laatimat suunnitelmat ovat tarpeen mukaan joustavia eli myötäilevät ryhmän toiveita ja kiinnostuksen kohteita.

Parhaimmillaan osallistujat oppivat uuden tavan katsoa näyttelyä, pysähtymällä ja syventymällä esillä olevaan aiheeseen. Muiden ajatuksia kuullessa mielessä voi syntyä uusia ajatuksia ja merkityksiä. Vuoropuhelu on osallistujan ja esimerkiksi taideteoksen välistä sisäistä keskustelua sekä julkista keskustelua yhdessä ryhmän kanssa.

Taidetyöpajassa katse itseen ja muihin

Taideryhmätapaamisen toisen tunnin aikana osallistujat tekevät kuvallisen muistiinpanon näyttelyssä näkemästään tai kokemastaan.  Taidetyöpajaa rytmittävät keskustelut ja itseilmaisu, vuorovaikutus ja keskittyminen. Myös tässä vaiheessa osallistujilla on mahdollisuus kääntää katse itseensä, omiin ajatuksiin ja niiden ilmaisemiseen. Vastaavasti tapahtuu myös reflektointia muiden osallistujien ja heidän ajatusten kanssa.

Etenkin taidetyöpajassa on oleellista luoda turvallinen ja salliva ilmapiiri sekä keskustelulle että taidetyöskentelylle, sillä se vaikuttaa positiivisesti vuorovaikutuksen rikastumiseen. Ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, eikä taidetöiden arvostelua. Kun osallistuja ei pelkää epäonnistumista, hän etsii ja löytää lisää keinoja itseilmaisuun ja toimijuuteen.

Ohjaajien kannustus sekä muiden osallistujien antama palaute mahdollistavat empaattisten ajatusten kasvun itseä ja muita kohtaan. Ohjaajien ja museoiden henkilökunnan kohtaamis- ja tunnetaidot ovat oleellisen tärkeitä myönteisten vaikutusten aikaansaamisessa.

Suunnittelun ja joustavuuden tasapaino

Tatamuri® museossa -taideryhmätoimintaa voidaan toteuttaa kulttuurihistoriallisissa ja luonnontieteellisissä museoissa sekä taidemuseoissa. Näyttelyiden valinnoissa painottuvat kiinnostavuus ja aiheiden tuttuus. Lisäksi huomioidaan riittävä valaistus, äänten voimakkuus ja määrä, näyttelyrakenteiden sokkeloisuus sekä taidetyöpajatilan kalustus ja olosuhteet. Taidetarvikkeiden hankinnassa painotetaan laatua ja helppokäyttöisyyttä.

Huolellinen suunnittelu ja valmistelut varmistavat tapaamisten sujuvuuden, rentouden ja joustavuuden. Näin osallistujille luodaan tunne odotetuksi ja näkyväksi tulemisesta, tarjoten heille samalla mahdollisuus toimijuuteen ja päätöksentekoon.

 

Lähteet

Butter, T. 2017. Taidetta ja tarinoita muistisairaan rinnalla – TATAMURI®-menetelmän kehitystyö ja konseptointi. Opinnäytetyö (YAMK). Soveltava taide. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.5.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612503.

Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health evidence network synthesis report 67. World Health Organization. Viitattu 5.5.2025. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/329834/9789289054553-eng.pdf

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 1.3.2019/166. Viitattu 5.5.2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2019/166.

Museolaki 15.3.2019/314. Viitattu 5.5.2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2019/314

Roitto, H-M.; Lindell, E.; Koskinen, S.; Sarnola, K., Koponen, P. & Ngandu, T. 2024. Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016–2021. Duodecim. Vol. 140, 411–419. Viitattu 5.5.2025. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18137.pdf.

 

Kuvat: © Lila Heinola