01.12.2023

Kestävä johtajuus on prosessi, jonka tavoitteena on luoda sosiaalisen ja ympäristövastuun lisäksi myös pitkän aikavälin hyvinvointia sekä johtajalle itselleen että koko työyhteisölle. Turku AMK:n Hohtaminen -Kohti kestävää johtamista -hankkeessa luotiin valmennusmalli kestävää johtamista ja erityisesti johtajan omaa hyvinvointia tukemaan. Erityisen mallista tekee se, että siinä hyödynnetään innovatiivisia oppimisympäristöjä, kuten luontoa, teknologiaa ja hevosia.

Johtajien uravalmentajana Kaukinen Consulting Oy:ssa toimiva Tiina Panula on yksi 18 yrittäjästä, jotka osallistuivat Hohtaminen -valmennukseen. Tämän tarinan keskiössä ovat Panulan kokemukset valmennuksesta yrittäjän näkökulmasta ja havainnot siitä, miten erilaisissa oppimisympäristöissä oman oppimisensa reflektoinnilla voi kehittää itseään. Ja mikä parasta, reflektoimalla voi syntyä uusia ideoita yrittäjyyteen ja sen kautta voi saada rohkeutta palvelujen laajentamiseen.

Reflektoimalla voi syntyä uusia ideoita yrittäjyyteen ja sen avulla voi saada rohkeutta palvelujen laajentamiseen.

Ennen Panulan kokemuksia on tarpeen avata Hohtaminen-valmennusta. Hohtaminen-valmennus nojautuu erityisesti tutkittuun tietoon kestävästä johtamisesta. Sen tavoitteena on tarjota johtajille konkreettisia työkaluja strategiseen itsensä johtamiseen eli

• oman osaamisen ja toiminnan tunnistamiseen
• sen reflektointiin ja
• säätelyyn.

Tavoitteellinen itsensä johtaminen lisää puolestaan johtajien hyvinvointia sekä muutoskyvykkyyttä, joiden oletetaan heijastuvan ennemmin tai myöhemmin myös heidän oman liiketoiminnan tulokseen (ks. Avery & Bergsteiner 2011).

Itsensä johtaminen vaatii kuitenkin paljon rohkeutta ja peiliin katsomista. Apuna Hohtaminen-valmennuksessa hyödynnetään reflektiopäiväkirjaa ja tunnetaitotyöskentelyä. Myös valmennuksen ulkopuolella itsereflektiolle varattu aika antaa tilaa hidastaa tahtia ja arvioida, missä mennään, missä olen. Kun tarkastelee käyttäytymistä, toimintaa ja arvoja johtajana, voi kehittää omaa osaamistaan. (Gregg 2023.)  Jo aiemmin mainitut oppimisympäristöt, kuten luonto ja hevoset luovat turvallisen ja luottamuksellisen tilan reflektioon. Älysormuksella puolestaan saadaan konkreettista dataa omista reaktioista ja stressitasoista valmennuksen aikana.

Kokemuksien innoittamana valmennettavasta valmentajaksi

Tiina Panula osallistui Hohtaminen-valmennuspilottiin avoimin mielin.

– Osallistuin valmennukseen itsensä johtamisen taitojen kehittämiseksi, mutta ennen kaikkea siksi, että pääsisin mukaan kehittämään valmennusmallia, jonka voi itsekin ottaa omaan valmennustarjontaan mukaan. Tärkeää on ollut myös päästä itse kokemaan valmennusprosessi asiakkaana, kertoo Panula, joka toimii uravalmennuksen ohella johdon valmentajana.

Erityisen kiinnostavia elementtejä Panulan mielestä olivat johtaminen, luontoavusteisuus ja digitaalisuus. Hän oli pyöritellyt samoja teemoja jo aiemmin digitaalisen palvelumuotoilun koulutuskokonaisuudessa, mutta koki, että palveluidean vieminen liiketoiminnaksi vaatisi vielä selkeyttämistä.

– Jo pelkästään se, että Hohtaminen-valmennusmalli perustuu kestävän johtamisen viitekehykseen, tekee siitä kiinnostavan ja juuri tähän hetkeen sopivan, toteaa Panula.

Panula on pannut merkille, että kestävä johtaminen (sustainable leadership) on terminä trendaava ja moni sellaista johtajuutta tavoittelee. Mutta mitä se on? Termejä vastuullinen ja kestävä johtaminen käytetään runsaasti eri tilanteissa ja etenkin kestävä johtaminen käsitteenä tuo monille ensimmäisenä mieleen ympäristövastuun.

Jo pelkästään se, että Hohtaminen-valmennusmalli perustuu kestävän johtamisen viitekehykseen, tekee siitä kiinnostavan ja juuri tähän hetkeen sopivan.

– Kestävällä johtamisella pyritään kuitenkin kokonaisvaltaiseen vastuullisuuteen, joista yksi ulottuvuus on hyvinvoinnin tukeminen hyvällä johtamisosaamisella. Kestävä johtaminen huomioi myös muutoskyvykkyyden ja se ulottuu yrittäjän näkökulmasta kiinnostavaan asiaan eli liiketoimintaan, toteaa Panula

Kestävän johtamisen teeman lisäksi mielenkiintoa valmennusta kohtaan lisäsivät erilaiset oppimisympäristöt, joilla tavoitellaan luottamuksellisen itsensä johtamisen tiloja. Panula poimii reflektiopäiväkirjastaan tärkeimmät kokemukset valmennukseen osallistuneen näkökulmasta:

■      Mahdollisuus kokea itse valmennettavana olemista ja oppia valmennusten fasilitoinnista ryhmämuotoisissa valmennustapaamisissa.

■      Aito tilaisuus oppia eri teknologioiden hyödyntämistä nykyaikaisella otteella esim. älysormusten avulla ja muin digitaalisin ratkaisuin.

■      Mahdollisuus hyödyntää tieteellistä tarkastelua kestävää valmennuskokonaisuutta omaan liiketoimintaansa (melko villissäkin valmennuskentässä).

■      Reflektointi, oman toiminnan peilaaminen vertaisryhmässä ja tutustuminen muihin samojen teemojen ympärillä työskentelevien ihmisten/johtajien/valmentajien kanssa.

– Kestävän johtamisen valmennuskokonaisuuteen liittyen tulen tulevaisuudessa integroimaan osaamistani sekä luovista menetelmistä (kulttuuri, taide, musiikki) että osaamistani johtamisen kehittämisestä. Olen myös yhteistyökumppaneideni kanssa kehittänyt uutta toimialariippumatonta toimintaa johtajille vastaperustetussa JOJO-johtajaverkostossa (johtajaltajohtajalle.fi), kertoo Panula.

Tiina Panulan tarina siitä, miten hän osallistui Hohtaminen -valmennukseen valmennettavana ja lopulta lähtee itse yrittäjänä tarjoamaan vastaavaa valmennusta organisaatioiden johtohenkilöstölle, on hieno esimerkki korkeakoulun ja yrittäjän yhteistyöstä.