Siirry sisältöön Siiry hakuun

Talk Journal

ISSN 2984-4207

Tekijät | Authors

Oppiminen, vuorovaikutus ja muutoksen johtaminen ovat kiertotalouden peruskiviä

27.11.2025

Oppiminen, muutoksen johtaminen ja jatkuva avoin vuorovaikutus. Näihin kolmeen teemaan kiteytyy, mitä siirtymä kohti kiertotaloutta yrityksiltä vaatii. Siirtymä voi koskea yksittäisiä tuotteita tai koko toimintaa. Muutos edellyttää paitsi uuden omaksumista, myös vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista ja pois oppimista. Yhteistyö verkostoissa on edellytys systeemitason muutokselle. Kiertotalousvalmennuksilla lisätään tietoisuutta ja kasvatetaan verkostoja.  

Siirtymä kiertotalouteen on pk-yritysten kannalta merkittävä teema. Tässä artikkelissa esitellään Turun ammattikorkeakoulussa toteutetun, pk-yrityksille suunnattuun kiertotalouden valmennuksen keskeisiä teemoja. Valmennus toteutettiin kahden hankkeen – Next Level ja Pk-yritysten TKI-polku – yhteistyönä. Kiertotalousvalmennus koostui asiantuntijapuheenvuoroista ja yritysesimerkeistä. Valmennus perustui Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Kiertotalouden työkirjaan. Materiaalit on koottu Next Level -hankkeen työkalupakkiin.

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii uuden oppimista mutta myös vanhasta pois oppimista

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Annukka Berg herätteli osallistujia esittelemällä huolestuttavia ja ajatuksia herättäviä lukuja maailman tilasta. Globaali luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä tasolla, ja nykyisen toimintamallin jatkuessa luonnonvarojen käyttö voi kasvaa vuoteen 2060 mennessä 60 prosentilla vuoden 2020 tasosta. Berg nosti esille myös, että vain noin 7 % globaaleista materiaalivirroista on jollakin tavalla kiertoihin perustuvaa.

Yritykset ovat keskeisiä luonnonvarojen käyttäjiä, ja muuan muassa edellä esitetyt luvut näyttävät sen, että yritysten on tehtävä muutos kohti kiertotaloutta nyt. Valmet Automotiven kestävän kehityksen johtaja Jaana Hänninen haastoikin omassa puheenvuorossaan valmennukseen osallistuvia yrityksiä pohtimaan, onko niiden nykyiset tavat tuottaa ja käyttää materiaaleja kestäviä.

Kiertotalousmuutoksessa on tärkeää olemassa olevien toimintamallien kyseenalaistaminen

Bergin mukaan kiertotalousmuutoksessa on tärkeää olemassa olevien toimintamallien kyseenalaistaminen: yritysten tulee olla valmiita oppimaan pois totutuista toimintatavoista ja ryhdyttävä perusteelliseen uudelleenajatteluun. Myös Hänninen muistutti osallistujia siitä, että kiertotalouteen siirtymisellä on ja tulee olla vaikutusta koko organisaatioon ja sen liiketoimintaan.

Valmennuksessa nousi esille, että totutuista toimintatavoista pois oppiminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykset hylkäävät vanhat totutut tavat suunnitella tuotteita ja siirtyvät suunnittelemaan tuotteita alusta alkaen siten, että ne kestävät käyttöä ja ne voidaan helposti esimerkiksi purkaa, korjata ja kierrättää. Perinteisten lineaariseen talousmalliin perustuvien liiketoimintamallien sijasta yritysten tulisi oppia hyödyntämään uusia liiketoimintamalleja, jotka tukevat kiertotaloutta, kuten esimerkiksi erilaisten tuote palveluna -mallien tai elinkaaripalveluiden tarjoaminen uusien tuotteiden sijaan.

Muutos kiertotalouteen vaatii johtajuutta

Matka kiertotalouden liiketoimintaan vaatii muutosta yrityksen toimintatavoissa. Eräs valmennukseen osallistunut yritys nostikin esille tärkeimpänä kotiin viemisenä valmennuksesta oivalluksen siitä, että kiertotalous ja liiketoiminnan tekeminen kiertotaloudesta vaatii johtajuutta ja kärsivällisyyttä.

Muutosjohtaminen vaatii kriittistä ajattelua ja keskeneräisyyden ja riittämättömyyden sietämistä

Samaa asiaa pohti Jaana Hänninen, joka esitteli muutoksen johtamista Valmet Automotiven näkökulmasta: muutokset tapahtuvat harvoin itsestään, muutoksen johtamisen tulee olla systemaattista ja sen roolit pitää selkiyttää. Lisäksi muutosjohtaminen vaatii kriittistä ajattelua ja keskeneräisyyden ja riittämättömyyden sietämistä. Ylimmän johdon sitouttamisen lisäksi erityisesti keskijohto pitää saada muutokseen mukaan ja myös työntekijät tulee osallistaa eri vuorovaikutuksen ja ongelmanratkaisumenetelmien keinoin.

Vuorovaikutusta tapahtuu ekosysteemeissä

Yksi valmennukseen osallistunut yritys pohti, että kiertotalouteen siirtymisessä eräänlainen liittoutuminen kannattaa ja että ekosysteemien rakentumista pitää vauhdittaa. Toinen osallistuja täydensi samaa asiaa samasta näkökulmasta: kiertotaloudessa tärkeintä ovat verkostot, verkostot ja verkostot.

Samaa mieltä olivat kiertotalousvalmennuksen valmentajat Piia Nurmi ja Inka Mäkiö Turun ammattikorkeakoulusta. Kiertotalous todellakin mahdollistuu ja tapahtuu erilaisissa ekosysteemeissä, ja yritykset oppivat parhaiten toisilta, yritysesimerkkien kautta.

Kiertotalousekosysteemin toimijat voivat olla esimerkiksi yrityksiä, kaupunkeja, ministeriöitä, yliopistoja, yleishyödyllisiä organisaatioita ja kuluttajia

Valmennuksessa käsiteltiin kiertotalousekosysteemejä tekstiilien, autoteollisuuden ja laivateollisuuden kiertotalouden ekosysteemien kautta. Kiertotalousekosysteemi on monen toimijan muodostama verkostomainen kokonaisuus, jolla on yhteinen tavoite. Ekosysteemin jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja niillä on toisiaan täydentäviä rooleja. Kiertotalousekosysteemin toimijat voivat olla esimerkiksi yrityksiä, kaupunkeja, ministeriöitä, yliopistoja, yleishyödyllisiä organisaatioita ja kuluttajia.

Kiertotalouden ekosysteemien rakentaminen on kovaa, aikaa vievää työtä. Se vaatii vahvaa toimialan tuntemusta ja tiivistä, avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta eri alojen ja toimijoiden kanssa.

Parhaimmillaan ekosysteemit mahdollistavat systeemitason muutoksen, kun ekosysteemin toimijat muuttavat kukin omaa toimintaansa. Usein kuitenkin tarvitaan se yksi toimija, josta koko ekosysteemin rakentuminen lähtee liikkeelle. Eräs valmennukseen osallistuja jäikin vielä pohtimaan omaa rooliaan omassa ekosysteemissään ja heitti ajatuksen ilmoille: voisimmeko me olla tässä meidän ekosysteemissämme se keskeinen kiertotalouden vaikuttaja ja vauhdittaja?

Kohti systeemitason muutosta

Kiertotalous tarjoaa yrityksille työkaluja luoda asiakkaille enemmän arvoa vähemmillä resursseilla. Kiertotalouteen siirtyminen on yritykselle myös mahdollisuus vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin, vähentää kuluja ja muuttaa liiketoimintaa ympäristön kannalta kestävämmäksi. Kiertotaloutta on tehtävä yhdessä, jotta systeemitason muutos voi tapahtua. Yritysten kannattaa toimia ennakoivasti jo nyt, koska painetta tulee kohta jo EU:n taholta, muistuttivat valmennuksen vetäjät Piia Nurmi ja Inka Mäkiö.

Mistä on kyse?

Pk-yritysten TKI-polku -hankkeen valmennus vahvistaa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokykyjä tarjoamalla tukea yrityksille, jotka haluavat kehittää palveluitaan ja tuotteitaan. Valmennuksen avulla yritykset voivat parantaa kehittämis- ja rahoitusosaamistaan. Ohjelman kautta yritykset saavat myös mahdollisuuden luoda uusia verkostoja ja yhteistyösuhteita sidosryhmien kanssa. TKI-polussa yritykset kehittävät omia ideoitaan asiantuntijoiden opastuksella ja oppivat samalla toisiltaan.

Yritykset saavat ajankohtaista tietoa mm. digitalisaation, kiertotalouden ja kansainvälistymisen hyödyntämisestä yritystoiminnassa sekä vinkkejä TKI-toiminnan rahoitukseen.

Pk-yritysten TKI-polku -hanketta ovat toteuttaneet Turun ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu ELY-rahoituksen tuella 1.1.2024 – 31.12.2025

Lähteet:

Cicat2025 Kiertotalouden ekosysteemit https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/kiertotalouden-ekosysteemit/, haettu 17.11.2025

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Deloitte (2022) Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista – Käsikirja yrityksille https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2022/02/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf, haettu 17.11.2025

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *