19.03.2025

Kauppalehden liitteessä Optiossa oli tämän vuoden tammikuussa Pöhinäpuheen tuolla puolen -otsikon alla juttu siitä, miten liiketoimintaa olisi hyvä synnyttää, kehittää ja vauhdittaa. Jutussa tuodaan esiin laajasti erilaista liiketoimintaa ja erilaisia yrittäjäpersoonia hyvin erityyppisiltä liiketoiminnan aloilta.  Puheenvuoron saavat niin käsityöalan alan yrittäjät, joiden tuotteet menevät luksuskäsityön kategoriaan, matkailualan yrittäjä, joka teki pitkän uran omassa yrityksessään keskittyen Aasian markkinoihin, nahka-alan yrittäjä, jolla on putiikki Helsingissä ja valoinnovaation tehnyt lasitusalan yrittäjä vain muutamia mainitaksemme.

Kaikkia edellä mainittuja yrittäjiä yhdistää usko omaan osaamiseen ja sen kasvattamiseen, positiivinen uteliaisuus ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan, mutta myös realistinen kuva omista mahdollisuuksistaan luoda liiketoimintaa. Esiin tulee niin sitkeys, epävarmuuden sietokyky kuin virheistä oppiminenkin. Monessa tarinassa myös kansainvälisyys ja uusi teknologia koetaan yrittäjyyttä vauhdittavana tekijänä.

Opetushallituksen ennakointityöryhmässä (2022–2024) on pohdittu tulevaisuuden suuntaviivoja siten, että eri alan toimijat ovat yhdessä hahmotelleet tulevaisuuden osaamistarpeita. Niistä löytyy monia yhtäläisyyksiä yllä kuvattuun artikkeliin.

Opetushallituksen ennakointityöryhmässä eri alojen toimijat ovat yhdessä pohtineet tulevaisuuden suuntaviivoja

Alustavissa ennakoinnin tuloksissa esiin nousevat digitalisaation ja eri teknologioiden tuomat mahdollisuudet erilaisissa työympäristöissä. Tämä ei tarkoita vain perustaitojen, kuten tekstinkäsittelyn tai sähköpostin käytön hallintaa, vaan myös monimutkaisempien digitaalisten työkalujen ja alustojen ymmärtämistä. Tiedonhallinta ja datan analysointi ovat keskeisiä taitoja, joita tarvitaan monilla eri aloilla. On osattava kerätä, analysoida ja tulkita suuria tietomääriä, erityisesti silloin, kun päätöksenteon on oltava tietoon perustuvaa. Tekoälysovellusten käyttö on toki tärkeää, mutta niiden perusmekanismien ja mahdollisten vaikutusten ymmärtäminen on jopa vielä tärkeämpää. Teknologia on lähtökohtaisesti väline, ei päämäärä.

Väestörakenteen kehityksen takia Suomessa työskentelee tulevaisuudessa yhä enemmän ulkomailta tulevaa työvoimaa. Tulevaisuuden monikulttuurinen ympäristö asettaa uusia vaatimuksia niin yksilöille kuin organisaatioillekin. Tarvitaan laaja-alaisempaa kulttuurista ymmärrystä, monipuolisempia viestintä- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä avointa ja eettisesti vastuullista asennetta. Näitä osaamistarpeita tulisi aktiivisesti huomioida koulutusalalla, henkilöstökehityksessä ja johtamiskäytännöissä, jotta voidaan varautua tulevaisuuden monikulttuurisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Osaamistarpeet keskittyvät monikulttuuriosaamiseen, katsomus- ja uskontolukutaitoon, monialaiseen ajatteluun ja ymmärrykseen yhteiskunnan kulttuurisista ja arvollisista muutoksista.

Tarvitaan laaja-alaisempaa kulttuurista ymmärrystä, monipuolisempia viestintä- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä avointa ja eettisesti vastuullista asennetta

Asiakaslähtöisyys ja erikoistuminen eri kohderyhmien palveluissa näyttävät olevan keskeisiä trendejä. Jatkuvan oppimisen ja sopeutumiskyvyn merkitys korostuu myös, sillä palvelujen kehittäminen vaatii yhä enemmän monialaista ja monipuolista osaamista. On ymmärrettävä asiakkaiden ja käyttäjien tarpeita, huomioiden myös kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät. Tämä vaatii osaamista palvelumuotoilusta ja käyttäjäkokemuksen suunnittelusta, joiden avulla voidaan tehdä palveluista yhä henkilökohtaisempia.

Kartoitus nuorten aikuisten yrittäjyyshalukkuudesta tuo esiin realistisen suhtautumisen yrittäjyyteen

Turun ammattikorkeakoulussa on vuosina 2020–2023 kartoitettu nuorten aikuisten näkemyksiä yrittäjyydestä uramahdollisuutena ja toisaalta halukkuutta ryhtyä itse yrittäjäksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 254 opiskelijaa. Keski-ikä oli 28 vuotta ja mediaani 25. Vastaajista 11 % ilmoitti toimivansa yrittäjänä, mukana oli niin yksinyrittäjiä, kevytyrittäjiä kuin pk-yrittäjiäkin.

Niiltä vastaajilta, jotka eivät toimi yrittäjänä, kysyttiin, ovatko he harkinneet yrittäjyyttä. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että yrittäjyys olisi mahdollista. Lähes puolet kysymykseen vastanneista voisi ryhtyä yrittäjäksi, mutta se vaatii liiketoiminnan ymmärtämistä ja innostavan liikeidean. Liike-idean muotoiluun tarvitaan ympäröivän maailman ymmärtämistä laaja-alaisesti yhä enemmän. Kansainvälistymistä pidettiin itsestään selvänä.

Kartoituksessa kysyttiin yrittäjyyden esikuvia tai henkilöitä, joita haluaisi seurata yrittäjyyden polulla. Vastauksista ehdottomaksi ykköseksi nousivat omat vanhemmat. Lisäksi sukulaiset olivat tärkeässä roolissa, kun yrittäjyyttä mietittiin uravaihtoehtona. Tärkeää oli, että läheiset hyväksyvät yrittäjyyden urapolkuna. Myös yhteiskunnan hyväksyvä ilmapiiri kannustaisi yrittäjyyteen. Menestyneitä yrittäjiä ja julkisuuden henkilöitä nimettiin esikuviksi harvemmin, mutta Elon Musk ja Steve Jobs saivat mainintoja.

Esimerkiksi yhteiskunnan hyväksyvä ilmapiiri kannustaa nuoria yrittäjyyteen

Kiinnostavaa oli, että yleisiä yrittäjyyspalveluita vastaajat eivät juurikaan tunnistaneet. Esimerkiksi yritysneuvonta, uusyrityskeskukset yms.  eivät olleet vastaajien ajatuksissa niitä tahoja, joista kysytään neuvoja yrittäjyyden eri vaiheissa. Vain 2 % tunnisti julkiset palvelut tahoina, joiden puoleen käännytään tai josta vastaajien mielestä saisi apua yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Osaamistarpeista kartoitukseen vastanneet mainitsivat hyvät asiakasymmärrystaidot, talouden ymmärtämisen, kriittisen medialukutaidon ja digitaidot. Geneerisistä taidoista vuorovaikutustaidot, sitkeys, paineensietokyky ja arjen innovatiivisuus ja kyky muuttaa teoria käytännöksi saivat mainintoja.

Yrittäjyyshalukkuus syntyy myönteisistä kokemuksista

Suomeen tarvitaan yrittävää asennetta, josta on syytä tehdä kansalaistaito. Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi työskentelee yrittäjämäisesti, yhdistää vaihtelevasti palkkatyötä, yrittämistä ja jatkuvaa oppimista. Moni toimii yrittäjänä ainakin osan elämästään. Tulevaisuuden alati muuttuvassa työelämässä ja yrittämisessä jokainen tarvitsee yrittäjämäisiä valmiuksia: empatiaa, sivistystä, kestävyyttä, digitaitoja ja yrittävää asennetta.

Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi työskentelee yrittäjämäisesti

Yrittäjägallupin (06/2024) mukaan pk-yritykset odottavat työntekijöiltään oma-aloitteisuutta (81 %), vuorovaikutustaitoja (62 %), vastuullisuutta (59 %), yrittävää asennetta (58 %), joustavuutta ja muuntautumiskykyä (56 %), taloudellista ymmärrystä (54 %), ratkaisukykyä (53 %), luovuutta ja kekseliäisyyttä (43 %) ja epävarmuuden sietokykyä (41 %). Näitä kaikkia valmiuksia ja taitoja voi oppia yrittäjyyskasvatuksessa.

Yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka voi tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista ja yhteiskunnallista arvoa. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen voi oppia.

Yrittäjyyskasvatuksen painopiste onkin siirtynyt ulkoisesta yrittäjyydestä sisäiseen yrittäjyyteen. Nykyään yrittäjyyspedagogiikan keskeisimpinä tavoitteina pidetään elämänhallinnan ja itsensä johtamisen, verkostoitumisen, aktiivisuuden, riskin ottamisen ja innovatiivisuuden taitojen opettamista. (Mononen-Batista Costa 2016, 2021).

Yrittäjyyskasvatus kehittää luovuutta, yhteistyötä, vastuuta ja oma-aloitteisuutta. Se auttaa perustamaan yrityksiä ja oppimaan yrittäjyyttä, työelämätaitoja ja kokeilevaa kulttuuria jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Lapset ja nuoret tutustuvat yrittäjyyteen arjessaan ja oppivat työelämätaitoja, uravaihtoehtoja, talousosaamista sekä yrittäjämäisiä valmiuksia, yrittävää asennetta, vuorovaikutusta ja kestävyyttä.

Yrittäjyyskasvatus kehittää luovuutta, yhteistyötä, vastuuta ja oma-aloitteisuutta

Nuorten yrittäjyysinto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Nuorten tulevaisuusraportin (2024) mukaan 45 % yläkoulun ja toisen asteen oppilaista voisi toimia yrittäjänä. LUT-yliopiston Ysimittari-tutkimuksen mukaan vain 34 % oppilaista koki, että koulu tarjosi riittävästi tietoa yrittäjyydestä. 80 % nuorista haluaa tehdä arvojensa mukaista työtä. Jokaiselle nuorelle tulee taata valmiudet perustaa yritys tai toimia yrityksessä, joka pelastaa ja parantaa osaltaan maailmaa.

Kestävän yrittäjyyskasvatuksen avulla nuori pääsee rakentamaan arvojensa mukaista tulevaisuutta, tarttumaan haasteisiin, luomaan innovatiivisia ratkaisuja ja edistämään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Yrittäjyyskasvatus ja ympäristökasvatus saadaan yhteistyöhön sisällyttämällä opetukseen kestävän kehityksen periaatteet, jolloin oppilaat ymmärtävät luonnonvarojen hallinnan ja ympäristönsuojelun merkityksen osana yrittämistä.

LUT:n yrittäjyysasenne-tutkimuksen (2024) mukaan perhetausta ja vapaa-ajan harrastukset vaikuttavat nuoren yrittäjyyspotentiaaliin, jossa on alueellista vaihtelua. Pojat suhtautuvat keskimäärin positiivisemmin yrittäjyyteen kuin tytöt. Jos perheessä on yrittäjä, yrittäjyysasenne on muita positiivisempi. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilla on myönteisempi asenne yrittäjyyteen kuin muilla. Harrastus vaikuttaa positiivisesti yrittäjämäisyyden kehittymiseen.

Käytännönläheistä yrittäjyyskasvatusta tulee antaa kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Varhaiskasvatuksessa se on leikkiä, tutkimista, kokeilua ja toimintaa, jossa lapset saavat ilmaista itseään, tehdä aloitteita ja ratkoa ongelmia yhdessä. Perusopetuksessa yrittäjyyskasvatus puolestaan on eri oppiaineiden yhdistämistä monialaisiin kokonaisuuksiin, joissa oppilaat tekevät yhdessä, hankkivat tietoa, keksivät ideoita sekä toteuttavat projekteja ja pienimuotoista yritystoimintaa.

Käytännönläheistä yrittäjyyskasvatusta tulee antaa kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon

Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja tilanteita, joissa opiskelijat oppivat opiskelijayrityksissään tunnistamaan asiakkaiden tarpeita, soveltamaan osaamistaan, arvioimaan toimintaansa ja kehittämään itseään.  Korkea-asteen koulutuksesta puhuttaessa yrittäjyyskasvatus on tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhdistämistä opetukseen, jossa opiskelijat oppivat luomaan uutta tietoa ja arvoa, hyödyntämään eri alojen asiantuntijuutta, verkostoitumaan ja viestimään tehokkaasti.

Monella tasolla tapahtuva yrittäjyyskasvatus hyödyttää koko yhteiskuntaa

Yrittäjyyskasvatus on tulevaisuusinvestointi, joka hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Kun yrittäjyyskasvatus juurtuu osaksi koulujen arkea, se tuo alueille ja maahamme uusia yrittäjiä, jotka synnyttävät työpaikkoja, kasvua ja elinvoimaa.

Yrittäjyystaidot ja -valmiudet ovat tulevaisuudessa hyödyllisiä kaikille. Yrittäjyyskasvatus innostaa oppijoita kehittämään omaa potentiaaliaan, tunnistamaan omat kiinnostuksensa ja vahvuutensa, ottamaan ne käyttöön ja löytämään oma polkunsa ja paikkansa aktiivisena kansalaisena.

Parhaiten yrittäjyyskasvatus onnistuu koulujen, yritysten, järjestöjen ja harrastajayhteisöjen välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tiivistämällä. Alueen oppilaitosten kannattaa jakaa hyviä käytäntöjä toisilleen.

Yhteistyö luo oppilaille mahdollisuuksia nähdä erilaisia uravaihtoehtoja, soveltaa oppimaansa käytännössä, verkostoitua ja saada arvokasta työkokemusta ja -taitoja. Yrityksille se on tilaisuus vaikuttaa tulevaisuuden osaajien koulutukseen, rekrytoida potentiaalisia työntekijöitä ja edistää yrityskulttuuria ja -imagoa.