13.10.2025

Turun ammattikorkeakoulun SEVIA- ja UVIRA-hankkeiden osallistujat vierailivat syksyllä 2025 opintomatkalla Tanskassa. Yksi matkan kohokohdista oli tutustuminen DIF Innovation Labin, eli Tanskan uuden urheiluinnovaatiokeskuksen, toimintaan. Tanskan malli osoittaa, kuinka urheilun ja teknologian yhteistyö voi synnyttää uusia kaupallisia menestystarinoita. Tästä myös Suomi, ja etenkin Turku, voisi ottaa oppia.

Urheiluteknologiamarkkinan kasvu

Urheiluteknologia (Sport Tech) on nopeasti kasvava globaali toimiala. Markkinan arvo on jo noin 30–35 miljardia Yhdysvaltain dollaria (n. 28–33 miljardia euroa) ja arvioiden mukaan se voi nousta yli 120 miljardiin dollariin (n. 110 miljardiin euroon) vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 15–20 % vuotuista kasvua.

Urheiluteknologia (Sport Tech) on nopeasti kasvava globaali toimiala. Markkinan arvo on jo noin 30–35 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja arvioiden mukaan se voi nousta yli 120 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.

Urheiluteknologian kasvukehitystä vauhdittavat erityisesti tekoälyyn, data-analytiikkaan, suorituskyvyn mittaamiseen, terveysdataan ja kannattajakokemukseen liittyvät uudet tuotteet ja palvelut (katso esimerkiksi MarketsandMarkets 2024, Grand View Research 2024, Precedence Research 2025).

Testialusta urheiluteknologioille

Tanskaan perustettu DIF Innovation Lab tarjoaa urheiluteknologiayrityksille mahdollisuuden kehittää, testata ja skaalata ratkaisujaan yhdessä lajiliittojen, seurojen ja urheilijoiden kanssa. Fyysisesti DIF Innovation Lab on sijoitettu Brøndbyn Idrættens Husiin, eli urheilutaloon. Samoissa tiloissa toimii useita lajiliittoja ja muita tanskalaisen urheilun avainorganisaatioista. Paikallisen verkoston laajuus onkin huomattava: Tanskassa toimii yli 60 lajiliittoa ja maan 8 700 seuralla on yhteensä lähes kaksi miljoonaa jäsentä.

Tanskassa toimii yli 60 lajiliittoa ja maan 8 700 seuralla on yhteensä lähes kaksi miljoonaa jäsentä. Tämä kokonaisuus muodostaa merkittävän testimarkkinan uusille innovaatioille.

Tämä kokonaisuus muodostaa merkittävän testimarkkinan uusille innovaatioille. DIF Innovation Lab tarjoaakin yrityksille pääsyn käytännön testialustoille, joilla nämä sport tech -yritykset voivat validoida ratkaisujaan suoraan urheilun arjessa – harjoituksissa, kilpailuissa ja seuratoiminnassa.

Kokonaisvaltaista tukea yrityksille

DIF Innovation Labin palvelut jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen:

Liiketoiminnan kehittäminen: tukea tuote-/palveluideoiden konseptointiin, prototyyppien rakentamiseen ja markkinapotentiaalin arviointiin.

Verkostoituminen: avata ovia startupeille mm. urheiluseurojen ja -liittojen sekä pääomasijoittajien suuntaan.

Kansainvälistyminen: yritysten esittely ulkomaisille verkostoille sekä ottaminen osaksi yhteisiä messuosastoja.

Toiminnan keskiössä on käytännönläheisyys: innovaatiot viedään nopeasti todellisiin käyttötilanteisiin ja pilotoidaan varhaisessa vaiheessa. Lisäksi Idrættens Husiin avautuu pian showroom, jossa uudet innovaatiot tehdään päivittäin näkyväksi maan urheilutoimijoiden silmien alla.

Säätiörahoituksen merkitys

Tanskalaisen urheilun rahoituksessa säätiöillä on keskeinen rooli. Esimerkiksi Industriens Fond perusti DIF Innovation Labin yhdessä Tanskan Urheiluliiton (Danmarks Idrætsforbund, DIF) kanssa sijoittaen alkuvaiheessa 4,2 miljoonaa Tanskan kruunua (n. 560 000 €) toiminnan käynnistämiseen.

Lisäksi Tanskaan on syntymässä uusi SC Ventures -niminen rahasto, joka keskittyy nimenomaisesti sport tech -investointeihin. Tavoitteena rahastolla on kerätä 350 miljoonaa Tanskan kruunua (n. 47 miljoonaa euroa) sijoitettavaksi urheiluteknologiayrityksiin. Rahaston sijoittajiin kuuluu myös tunnettuja entisiä ammattilaisjalkapalloilijoita (KapitalWatch 2024).

Tanskassa urheiluteknologiaan tehtävät investoinnit nähdään strategisena panostuksena maan kansainväliseen kilpailukykyyn – niin urheiluareenoilla kuin kansantaloudellisestikin.

Kaikki tämä viestii sitä, että Tanskassa urheiluteknologiaan tehtävät investoinnit nähdään myös strategisena panostuksena maan kansainväliseen kilpailukykyyn. Niin urheiluareenoilla kuin kansantaloudellisestikin. Taustalla on toki myös jo globaaleja menestystarinoita, jotka varmasti ovat lisänneet tanskalaisten uskoa toimialan mahdollisuuksiin. Malliesimerkki jo globaalin läpimurron tehneistä paikallisista yrityksistä on tekoälypohjaista videoanalytiikkaa kehittävä Veo. Suomessakaan ei montaa juniorijalkapallo-ottelua pelata ilman Veon kameroita kenttien laidoilla.

Tanskassa on siis jo herätty globaalin urheiluteknologiamarkkinan ripeään kasvuun. Maan innovaatioekosysteemissä DIF Innovation Lab tarjoaa alan startupeille etenkin varhaisen vaiheen tukea (esimerkiksi sparrausta, testialustoja ja kontakteja), kun taas uusi rahasto mahdollistaa lupaavimmille yrityksille skaalauksen tuomalla yksityistä riskipääomaa mukaan peliin.

Malli Suomelle

Myös Suomessa sport tech -kentältä nousee ajoittain lupaavia uusia yrityksiä. Kenttä on käytännössä kuitenkin selvästi Tanskaa hajanaisempi. Esimerkkejä uusista suomalaisista urheiluteknologia-alaa vähintäänkin sivuavista yrityksistä ovat muun muassa SPÅT, 10 Sports Marketing Hub/10team, ACT Head Tracking Impact, Dribla sekä nopeasti kasvanut menestystarina Takomo Golf – mutta testialustat ja verkostot eivät muodosta yhtä yhtenäistä ekosysteemiä. Myös urheiluun erikoistuneet pääomasijoittajat loistavat lähinnä poissaolollaan.

Tanskan esimerkki osoittaa, että keskitetty malli voisi luoda kriittisen massan, yhdistää toimijat ja vauhdittaa kaupallistamista

Tanskan esimerkki osoittaa, että keskitetty malli voisi luoda kriittisen massan, yhdistää toimijat ja vauhdittaa kaupallistamista. Tämä vahvistaa yritysten uskottavuutta sijoittajien silmissä ja lisää koko ekosysteemin houkuttelevuutta.

Kupittaa – alihyödynnetty mahdollisuus?

DIF Innovation Lab on konkreettinen esimerkki siitä, mitä syntyy, kun urheilu, yrittäjyys ja tutkimus tuodaan yhteen. Yhtä kokonaisvaltaista mallia ei Suomesta toistaiseksi löydy. Turun Kupittaa tarjoaisi tähän erinomaiset puitteet. On harvinaista, että Turun kokoisessa kaupungissa käytännössä kaikki toimivaan urheiluteknologiaekosysteemiin vaadittavat toimijat sijaitsevat vierekkäin ja kävelymatkan päässä kaupungin ydinkeskustasta. Kupittaalta löytyvät suurimpien urheilulajien suorituspaikat, ja aivan urheilupuiston naapurissa sijaitsevat Turun korkeakoulut sekä lukuisat yritykset – unohtamatta junayhteyttä Helsinkiin. Kupittaa tarjoaisi luontevan paikan DIF Innovation Labin suomalaiselle vastineelle.

Itse asiassa hieman samansuuntaista konseptia hahmoteltiin osana ns. Turku Sports City -hanketta jo noin 15 vuotta sitten. Tuolloin mukana pohdinnoissa olivat mm. Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Paavo Nurmi -keskus. Valitettavasti muun muassa useissa organisaatioissa samanaikaisesti sattuneiden henkilövaihdosten vuoksi idea jäi tuolloin lähinnä yksittäisen selvityksen tasolle. Olisiko aika kypsä uudelle yritykselle?

Kirjoittajista

Arto Kuuluvainen on Turun ammattikorkeakoulun myynnin lehtori ja asiantuntija, kauppatieteiden tohtori sekä tietokirjailija. Hän on toiminut hallituksen jäsenenä, neuvonantajana ja sijoittajana useissa suomalaisissa urheiluteknologiayrityksissä. Disclaimer: Artikkelissa mainituista yrityksistä Kuuluvainen on piensijoittajana mukana 10 Sports Marketing Hub Oy:ssä ja SPÅTin taustayhtiö Martti Sports Oy:ssä, jonka hallitukseen hän myös kuuluu.

Jaakko Haltia on Turun ammattikorkeakoulun liiketoiminnan lehtori ja pitkän linjan lentopallotoimija. Hän on vastannut mm. Turun ammattikorkeakoulun Urheilun sponsorointi ja varainhankinta -korkeakouludiplomin sisällöstä ja kehittämisestä.