When an elite sports career ends, athletes do not leave empty-handed. Many carry valuable human capital into working life, but…
Tekijät | Authors
Piloteista ponnahdus tekstiilien kiertotalouteen
Kymmenkunta yritystä Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta pilotoi vuonna 2025 uudenlaisia tekstiilien kiertotalouden ratkaisuja osana Baltic2Hand-hanketta. Hanke tarjosi yrityksille sopivasti tönäisyä ja tukea ensiaskeleiden ottamiseen.
Tekstiiliala on monella tapaa murroksessa. Yhtäältä markkinaa valtaavat ultrapikamuotiketjut, jotka syytävät kertakäyttöistä tekstiiliä kuluttajien käsiin. Toisaalta käytetyt vaatteet vaihtavat omistajia tiuhaan tahtiin etenkin verkon välityksellä. Samaan aikaan tekstiiliala aiheuttaa ympäristöhaittoja ja alan säätely lisääntyy. Yritysten onkin uudistettava toimintaansa pysyäkseen näiden muutosten perässä.
Baltic2Hand-hanke tarjosi yrityksille mahdollisuuden kehittää tekstiilialan kiertotaloutta uusien liiketoimintamallien ja muiden ratkaisujen avulla. Kolmetoista erikokoista yritystä lähti kokeilemaan, miten uudet kiertotalouden ratkaisut toimisivat käytännössä.
Pilotteja tehtiin kolmesta teemasta: uudelleenkäytön lisääminen ja jätteiden sekä kulutuksen vähentäminen. Pilotit perustuivat Baltic2Hand-hankkeen työpajoihin, joissa ideoitiin, miten näistä teemoista voisi tehdä liiketoimintaa.
Kuluttajia tuupattava oikeaan suuntaan
Useat pilotit keskittyivät kuluttajiin ja siihen, miten heitä voidaan tukea tekemään vastuullisempia valintoja. Ruotsalainen Stina Löving [https://stinaloving.com/] kokeili, miten kuluttajia voi opettaa uudistamaan vaatteitaan ompeluverkkokurssin avulla.
Niin ikään ruotsalainen Svenska Memo [https://svenskamemo.se/] kokeili mobiilisovellusta, jonka avulla kuluttajat voivat tehdä helposti vastuullisia kulutusvalintoja. Vastuullisten valintojen tukemiseen tähtää myös RE-MAP [https://www.slowfashionmap.org/about], joka loi interaktiivisen kartan [https://www.slowfashionmap.org/], johon on kerätty muun muassa secondhand-liikkeitä ja korjauspalveluita Tukholman alueelta.
Uudelleenkäytettyjen vaatteiden ostaminen voi olla helpompaa, jos sellaisia tarjoavia liikkeitä on siellä, missä ihmiset muutenkin asioivat. Raisiolainen kauppakeskus Mylly [https://www.kauppakeskusmylly.fi/] kartoitti asiakkailtaan kiinnostusta kiertotalouden palvelutoimintaan, ja Turun Ekotori [https://turunekotori.fi/] avasi myymälänsä Myllyssä vuoden 2025 lopussa. Turkulaisen secondhand-liikettä ja kahvilaa pitävän SeCon [https://www.secostore.net/] kanssa selvitettiin hotellien kiinnostusta secondhand-vaatteiden myymisestä aulatiloissa. Näin esimerkiksi ulkomailta tullut hotellivieras voi ostaa vastuullisen vaatteen kotiin unohtuneen tilalle.
Uutta käyttöä vanhoille tuotteille ja materiaaleille
Vaatteiden kiertotalous toimii silloin, kun vaatteet saadaan kaapin perältä takaisin myyntiin. Reima selvitti pilotissaan, minkälaisia haasteita kuluttajat kokevat secondhand-vaatteiden ostamisessa ja myymisessä verkossa ja kehitti niiden perusteella Reima Second Hand -palvelua [https://www.reima.com/fi-FI/second-hand].
UFF [https://uff.fi/] ja Humana [https://www.humana.fi/] ideoivat yhdessä markkinointikampanjan, jonka ajatuksena on rohkaista kuluttajia lahjoittamaan vaatteita. Lisäksi kehitettiin lajittelutyökalu eli ”Lajitteluapuri”, joka testattiin UFF:n kanta-asiakkaille tehdyn pilottikyselyn avulla. Lajitteluapuri on työkalu, jonka tarkoituksena on auttaa kuluttajia löytämään sopiva paikka tarpeettomille vaatteille. Lajitteluapuri [https://uff.fi/lajitteluapuri/] on jo julkaistu ja markkinointikampanja toteutettiin sekä Suomessa että Virossa alkuvuodesta 2026.
Ruotsalainen nahkatuotteita uudistava G’Old Atelier [https://www.g-oldatelier.se/] kokeili, miten korjauspalveluita tarjoava yritys saisi jalansijaa myös B2B-markkinoilta. Virolainen alpakkavillasta vaatteita valmistava Alpaka [https://alpaka-shop.com/fi/] testasi korjauspalvelua omille tuotteilleen.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus [https://kierratyskeskus.fi/] oli kiinnostunut myyntiin kelpaamattoman tekstiilin hyötykäyttöön saattamisesta. Pilotissa kartoitettiin mahdollisia yhteistyökumppaneita hyödyntämään erilaisia lajittelussa syntyviä tekstiilejä.
Latvialainen kierrätyspaperista designlamppuja valmistava 0design [https://0design.lv/en/] pilotoi kierrätystekstiileistä- ja paperista valmistettuja kissanpetejä [https://telaketju.turkuamk.fi/en/baltic2hand-blog/cats-made-the-natural-sustainable-design-choice/]. Pilotissa yritys testasi tuotetta ja pyrki tunnistamaan, minkälaiselle kuluttajalle tuote sopii.
Piloteista monenlaista oppia
Baltic2Hand-hankkeessa tehdyt pilotit onnistuivat pääsääntöisesti hyvin, ja niistä on kertynyt monenlaisia oppeja: Kiertotaloutta ei ensinnäkään voi tehdä yksin ja siihen tarvitaan uusia rakenteita. Uusien liiketoimintamallien kehittely vaatii niin kuluttaja- kuin yrityspuolen ymmärrystä ja myös lainsäädännön tukea. Mukana olleille yrityksille hankkeen pilotit ovat tarjonneet tilaisuuden suunnitella ja toteuttaa erilaisia kiertotalouden ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä hankkeen tuella.
Osa pilotoiduista ratkaisuista on täysin uusia ja vaatii vielä kehittelyä, jotta niistä voi tulla liiketoimintaa. Osa malleista on jo hyvin skaalattavia, mutta jotkut pilotoiduista malleista tarvitsisivat laajenemisen tueksi esimerkiksi poliittisia ohjauskeinoja, kuten korjaamiseen liittyvää veronalennusta tai arvonlisäveron poistamista käytetyn tavaran myynnistä.
Tekstiilien kiertotalous ja uudet liiketoimintamallit eivät menesty ilman kuluttajaa, joka haluaa käyttää tai ostaa kiertotalouden mukaisia palveluita tai tuotteita. Kuluttajan käytöstä voi kuitenkin olla vaikea arvioida. Esimerkiksi tullin mukaan tuotteiden etämyynti on moninkertaistunut vain muutamassa vuodessa. Kiinalaisista verkkokaupoista tilataan etenkin vaatteita, ja arvioiden mukaan Suomeen tilattavien pakettien määrä vuonna 2025 on yli 50 miljoonaa. (Kolari & Pietarinen, 2025.)
Kaikkea ei voi jättää kuluttajan vastuulle, vaan yritysten pitää tarjota kuluttajille aidosti vastuullisia ja kiinnostavia tuotteita. Myös lainsäädännöllä voidaan ohjata kulutusta oikeaan suuntaan. Lisäksi secondhand-vaatteiden lisääntynyt vertaismyynti kirittää yrityksiä kehittämään toimivia ja asiakastarpeisiin perustuvia secondhand-palveluita. Muutos on väistämätöntä, mutta ennakoiden otetut askeleet ja uteliaat kokeilut varmistavat, että yritykset pysyvät muutoksessa mukana.
Artikkeli on kirjoitettu osana Baltic2Hand-projektia, joka edistää tekstiilien uudelleenkäyttöä ja vähentää tekstiilijätettä luomalla uusia liiketoimintamalleja käytettyjen vaatteiden toimijoille. Hankkeessa on mukana Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä. Baltic2Hand-hanke on rahoitettu Interreg Central Baltic 2021–2027 -ohjelmasta ja osittain Euroopan unionin tuella. Hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Latvian Chamber of Commerce and Industry, Tallin Business Incubators Foundation ja Sustainability InnoCenter. Hanke toteutettiin ajalla 1.4.2023– 30.3.2026.
Lähteet
Kolari, V. & Pietarinen, E. (2025). Tullin pääjohtaja sanoo, että kiinalaisen verkko¬kaupan tsunami pitäisi saada loppumaan – tähän on neljä syytä. https://yle.fi/a/74-20182083
Baltic2Hand-hankkeen tuloksena luotiin tekstiilien kiertotalouden arvoketjumalli, joka tukee kuluttajakäyttäytymisen muutosta ja yritysten kykyä tuottaa kestäviä palveluja ja ratkaisuja. Arvoketju muodostuu kuudesta toisiinsa liittyvästä vaiheesta, jotka kuvaavat uudelleenkäytön prosessia kokonaisvaltaisesti ja tukevat kiertotalouden periaatteiden toteutumista.
- Kuluttajille on tarjottava tietoa tekstiilien hoito-ohjeista, käyttöiän pidentämisestä ja korjaamisesta, jotta tekstiilejä käytetään pidemmin ja vastuullisemmin.
- Tarvitsemme tekstiilien korjaamiseen ja uudistamiseen liittyviä palveluita.
- Kuluttajia on ohjattava valitsemaan secondhand-tekstiilejä uusien sijaan. Tätä voidaan tukea hinnoittelun läpinäkyvyydellä, saavutettavuudella ja valikoiman esillepanolla.
- Secondhand-tekstiilien tarjonnan pitää olla riittävää ja laadukasta. Yritykset voivat kehittää tähän uusia palvelumalleja, kuten verkkokauppoja tai brändikohtaisia takaisinottopalveluja.
- Jätevirtoja on arvioitava uudesta näkökulmasta ja eroteltava tekstiilijätteestä uudelleenkäyttöön, uudistamiseen, upcycling-ratkaisuihin ja kierrätykseen sopivat tekstiilit.
- Kierrätyskuitujen käytön lisääminen edellyttää muutoksia tuotteiden suunnittelussa ja uusia kierrätysteknologioita. Tämä on yksi vaikuttavimmista keinoista pienentää tekstiiliteollisuuden ympäristöjalanjälkeä.
