Siirry sisältöön Siiry hakuun

Talk Journal

ISSN 2984-4207

Tekijät | Authors

Pitkäkestoinen vaikuttavuus ei synny sattumalta – oppeja DEMS-hankkeen tulosten levittämisestä

05.02.2026

Usein hankkeiden elinkaaret päättyvät varsin pian loppuraportin koostamisen jälkeen, vaikka hankkeissa olisi luotu hyödyllisiä ja moneen sovellukseen kelpaavia tuloksia ja tuotoksia. Tässä artikkelissa esittelemme erään poikkeuksellisen vaikuttavan hankkeen tuloksia ja siitä saatuja oppeja. Kirjoitus on jatkoa aiemmalle, samaa teemaa käsittelevälle artikkelille TALK-verkkolehdessä (26.11.2024).

DEMS-hanke (”Developing eMarketing Skills for the Business Market”, 1.11.2021 – 31.10.2024, Erasmus Partnership) edusti tyypillistä koulutushanketta. Tavoitteena oli vastata elinkeinoelämässä esiintyvään haasteeseen lisäämällä opiskelijoiden digitaalisen markkinoinnin taitotasoa, ja keskeisenä keinona oli tuottaa kattavaa ja monipuolista opetusmateriaalia opettajille. Hanke oli vaikuttavuudeltaan poikkeuksellisen laaja jo hankkeen aktiivisena aikana 31.10.2024 saakka.

DEMS-hanke jäi elämään

Katsaus sivuston tämänhetkiseen (tammikuu 2026) analytiikkaan kertoo, että sivustokäynnit ja materiaalien lataukset ovat jatkuneet jopa yllättävän vilkkaina. Hankkeen vaikuttavuus onkin pysynyt erittäin korkealla tasolla vielä 12–15 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen. Esittelemme dataa ja sen takana olevia seikkoja seuraavassa.

Hankkeen tiedotus- ja levitystoiminnan ensisijaisiksi kohderyhmiksi oli määritelty toteuttajamaiden (Suomi, Puola, Hollanti, Portugali) liiketalouden opettajat, mutta tiedotusta suunnattiin myös laajemmin Euroopan maihin. Suomessa liiketalouden opettajia toisella ja kolmannella asteella arvioitiin olevan noin 1600–2000. Vastaavat arviot kohderyhmän koosta tehtiin kaikissa partnerimaissa jo hakuvaiheessa, mikä osoittautuikin hyödylliseksi tiedotustoimintaa suunniteltaessa.

Sivustokäynnit ja materiaalien lataukset ovat jatkuneet aktiivisesti vielä 12–15 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen

Valitettavan usein hankkeiden tiedotus suunnataan hanketoimijoiden omille verkostoille ja nykykäyttäjille (KARVI, 2023). Tällainen ryhmä on aivan liian kapea ja mahdollisesti jopa 90 % todellisesta kohderyhmästä jää tavoittamatta. Siksi onkin arvokasta miettiä systemaattisesti, keitä kaikkia tuotokset tai niiden osat voivat kiinnostaa tai hyödyttää. Riittävä satsaus kohderyhmän ja sen koon määrittelyyn avaa usein valtavasti mahdollisuuksia jo hankkeen alussa.

DEMS-hankkeessa otettiin tavoitteeksi tavoittaa merkittävä osa koko EU:n liiketalouden toisen ja kolmannen asteen opettajista. Lisäksi todettiin, että digitaalisen markkinoinnin keinoja käytetään liiketalouden alan lisäksi myös median, taiteen, tekniikan ja jopa terveydenhoidon aloilla, ja siksi tiedotusta suunnattiin myös näille aloille.

Hankkeen verkkosivuilla on edelleen kuhinaa

Artikkeli perustuu hankkeen verkkosivuston (www.dems.pro) kävijä- ja latausmäärien tarkasteluun sen päättymisen 31.10.2024 jälkeen. Tarkastelun kohteena on sivuston kävijöihin sekä sisältölatauksiin liittyvä data. Merkittävää on se, ettei sivustoa ole mainostettu maksetusti lainkaan 31.10.2024 jälkeen, vaan kävijät ovat joko sivuston jo tuntevia ns. palaavia kävijöitä tai vaihtoehtoisesti hakukoneiden tai suositusten perusteella saapuvia uusia kävijöitä. Joukossa on todennäköisesti sekä opettajia että opiskelijoita.

Sivustolla on ladattavissa viisi erilaista 5 opintopisteen laajuista digitaalisen markkinoinnin opintojaksoa, jotka kukin koostuvat 3–4 alamodulista sekä opettajan oppaasta eli jaksojen sisältöihin orientoivasta käyttöohjeesta. Kaikki materiaali on ladattavissa viidellä kielellä (EN, FI, PL, PT, NL) kahdessa tiedostomuodossa (.pdf ja .ppt). Yhteensä ladattavia kohteita on eri kieli- ja tiedostomuodot mukaan lukien yli 300.

Sivustoa on viimeisen vuoden aikana käytetty lähes joka puolella maailmaa

Hankkeen tuottamat sisällöt ovat osoittautuneet aikaa kestäviksi, sillä sivustolla vierailee päivittäin yhä jopa 40 kävijää ja keskimäärin vierailuja kertyy noin 300 kuukausittain. Vuositasolla sivustolla vierailee siis yhä 2000–3000 opettajaa tai opiskelijaa. Osa liikenteestä on aina hakukoneiden ja muiden toimijoiden robotteja, mutta tunnetut botit on suodatettu pois analytiikkatyökalun luvuista.

Kuva 1. Sivuston kävijämäärän kehitys 22.7.2025 – 22.1.2026 välisenä aikana.

Sivuston yleisö oli kielivalikoiman vuoksi kansainvälistä. Kun sivuston alkuaikoina (syksy 2023-kevät 2024) sivuston kävijät olivat Suomesta ja muista Euroopan maista, on sivustoa viimeisen vuoden aikana käytetty lähes joka puolella maailmaa. Eniten kävijöitä juuri nyt on Singaporesta, jossa on iso englanninkielinen väestö. Silti myös suomalaiset opettajat ja opiskelijat käyttävät sivustoa edelleen aktiivisesti.

Kuva 2. Monikieliset sisällöt saavuttivat laajan kansainvälisen yleisön, mutta tyypillisin eurooppalainen kävijä on Suomesta.

Liikenteen lähteistä ylivoimaisesti tärkein on siis ns. suora liikenne (74 % liikenteestä) eli käyttäjällä on tiedossa dems-sivuston osoite joko aiemman käynnin tai esimerkiksi kollegoilta saadun suosituksen perusteella. Muita merkittäviä lähteitä ovat hakukoneliikenne, kuten Google (15 %) tai korkeakoulujen portaalit (esim. Finna) ja sosiaalinen media (yhteensä 11 %). Kirjoitushetkellä verkkosivusto sijoittuu ensimmäiseksi Googlessa hakusanalla ”Digital marketing teaching materials”.

Kuva 3. Sivuston kävijähankinta ulkoisen lähteen mukaan 22.7.2025 – 22.1.2026.

 

Täysin odottamaton asia on ollut se, että latausmäärät ovat jatkaneet tasaista kasvua ilman minkäänlaista panostusta mainontaan

Opetusmateriaaleja ladataan käsittämättömiä määriä

Perussisällön sivustolla muodostavat siis viisi viiden opintopisteen opintojaksoa digitaalisen markkinoinnin keskeisistä aiheista eri kieli- ja tiedostoversioina sekä näitä tukevat ’opettajan oppaat’. Niiden latausmäärät ovat ylittäneet moninkertaisesti optimistisimmatkin hankkeelle asetetut tavoitteet.

Kun latausmäärät keväällä 2024 ylittivät 30 000 kpl, tätä pidettiin jo huikeana saavutuksena. Hankkeen lopussa, 31.10.2024 saakka, levitystä tuettiin maksetuilla sosiaalisen median kampanjoilla ja 31.10.2024 latauksia olikin jo noin 90 000. Täysin odottamaton asia on ollut se, että latausmäärät ovat jatkaneet tasaista kasvua tämänkin jälkeenkin, ilman minkäänlaista panostusta mainontaan.

Tammikuun 2026 lopulla latauksia on jo 160 000 kappaletta ja keskimääräinen latausmäärä kaikelle sisällölle on 430 kappaletta. Esittelemme seuraavaksi tarkemmin ladattuja sisältöjä sekä pohdimme syitä niiden latausmäärien jatkuvaan kasvuun.

Eniten opintojaksojen moduleita on ladattu englannin kielellä. Tämä selittyy osin sillä, että sisältöjä ladataan yhä enemmän myös Euroopan ulkopuolella. Digitaalinen markkinointi on toimialana hyvin angloamerikkalainen, ja opetuskielenä Euroopan maissakin on usein englanti. Englannin jälkeen ladatuin kieli on kuitenkin suomi ja Top12-listalla on kaksi suomalaista materiaalia (kuva 4).

Kuva 4. Vasen puoli: 12 eniten ladattua opetusmodulia sekä niiden latausmäärät. Oikea puoli: ladatuimmat suomenkieliset opettajan materiaalit.

Hankkeen tavoitteita ajatellen erityisen merkittävää on, että Teacher´s instruction/Opettajan opas on mukana eniten ladattujen listalla. Se tarkoittaa varmuutta siitä, että juuri opettajat käyttävät ja lataavat sisältöjä. Analytiikasta voi myös päätellä, että yksittäiset opettajat lataavat useiden eri opintojaksojen moduleita kerralla.

Hanke on onnistunut tavoittamaan lähes puolet suomalaisista 2. ja 3. asteen liiketalouden opettajista

Suomenkielinen latausmäärä (716) ykkösmodulissa viittaa siihen, että hanke on onnistunut tavoittamaan lähes puolet suomalaisista 2. ja 3. asteen liiketalouden opettajista (1600–2000). Tämä on millä tahansa mittarilla arvioituna erittäin korkea luku.

Mitkä tekijät selittävät sivuston suosiota ja hankkeen vaikuttavuutta?

Yksi keskeinen oppi tästäkin hankkeesta on ollut, että pelkkä hyvä materiaali ei automaattisesti johda suuriin käyttömääriin, erityisesti silloin kun se sisältää opettajille uusia ja vieraita aiheosioita. Siksi tärkeää on muistaa sisällön kuratointi sellaiseksi, että sen käyttö ja hyödyntäminen on mahdollisimman vaivatonta.

DEMSin tapauksessa esimerkiksi opetusmateriaalien yhtenäinen ja moderni grafiikka sekä visuaalinen selkeys ovat palautteiden mukaan helpottaneet niiden käyttöönottoa joustavasti yksittäisen opettajan tarpeisiin. ’Opettajan oppaiden’ suuret latausmäärät joka kielellä viittaavat siihen, että niitä pidetään hyödyllisinä ja siten ovat osaltaan lisänneet materiaalin käytettävyyttä. Tämä on todennäköisesti toiminut merkittävänä perusteena myös materiaalin suosittelemiselle kollegoille.

Toinen keskeinen oppi liittyy ilman muuta markkinoinnin merkitykseen. Usein hankkeissa resurssien valtaosa suunnataan hankkeiden sisältöihin, eikä niiden levittämiseen ole resursseja eikä välttämättä osaamista. Kohderyhmien laajapohjainen määrittäminen aluksi on aivan välttämätöntä, jotta osataan tuottaa käyttäjille hyödyllistä sisältöä ja määrittää riittävästi kanavia heidän tavoittamisekseen. Parhaat tulokset saadaan resursoimalla hankkeen tiedotukseen viestinnän tai markkinoinnin osaajia.

Omien verkostojen, tiedotustilaisuuksien, järjestöviestinnän ja ammattilehtien ohella sosiaaliseen mediaan kannattaa meidän kokemuksemme mukaan suhtautua vakavasti

Omien verkostojen, tiedotustilaisuuksien, järjestöviestinnän ja ammattilehtien ohella sosiaaliseen mediaan kannattaa meidän kokemuksemme mukaan suhtautua vakavasti myös silloin, kun kohderyhmänä ovat opettajat tai tiettyjen erityisammattialojen edustajat.  Esimerkiksi LinkedInissä on yli 2 miljoonaa suomalaista ammattiosaajaa (Kemp, 2025), samoin Facebookissa. Näissä alustoissa toteutettu maksullinen mainonta on kohdistettavissa erittäin tarkasti, ja sen kautta voi tavoittaa jopa suuren osan koko kohderyhmän edustajista koko valtakunnassa. Tällöin tavoittavuus saattaa nousta jopa satakertaiseksi verrattuna siihen, että tiedotetaan vain omille verkostoille tai oman oppilaitoksen tilien seuraajille.

Hyvin suunniteltu kohdennettu mainonta on lisäksi usein kustannustehokasta verrattuna moniin muihin keinoihin tavoittaa yleisöä. DEMS-hankkeessa tavoitettiin noin 200 000 eurooppalaista opettajaa noin 3000 euron budjetilla. LinkedInin maksulliset palvelupaketit mahdollistavat myös esimerkiksi oppilaitosten ja niissä toimivan henkilöstön hakutoiminnon ja suoran viestinnän tätä kautta löydetyille henkilöille. Juuri tätä kautta tavoitettiin hankkeessamme jopa 300–400 suomalaista 2. ja 3. asteen opettajaa.

Jotta mainonta toimii, sisältöjen on oltava hyvin sijoitettuina hankkeen alustalla niin, että kulloistenkin viestien linkit avaavat käyttäjälle relevantteja sisältöjä verkkosivuilla. Myös sosiaalisen median julkaisuissa jaettiin aina uutisia opetussisällöistä ja linkeissä ohjattiin niitä vastaaville laskeutumissivuille verkkosivustolla. Sosiaalisen median jaoissa korostettiin sisällön hyödyllisyyttä kohderyhmälle, jotta saataisiin herätettyä houkutus edetä verkkosivuille.

Kuva 5. Esimerkki hankkeen someviestinnästä. Viestinnässä korostettiin materiaalin hyötyjä ja julkaisut muotoiltiin siten, että ne olivat käytettävissä myös kohdennettuina mainoksina.

Jotta tulosten hyödyntäminen ja leviäminen on mahdollista hankkeen loputtua, on tärkeä käyttää työkaluja ja alustoja, joille on taattu tuki useiksi vuosiksi eteenpäin. Lisäksi sisällöt eivät saa olla liian riippuvaisia kolmannen osapuolen alustoista. Dems.pro -sivustolla päätettiin käyttää kaikkien sisältöjen jakamiseen samaa palvelinta, jolle itse verkkosivut oli luotu, jolloin vältyttiin riskiltä linkkien vaihtumisesta.

Jotta tulosten hyödyntäminen ja leviäminen on mahdollista hankkeen loputtua, on tärkeä käyttää työkaluja ja alustoja, joille on taattu tuki useiksi vuosiksi eteenpäin.

Viimeisenä kohtana on nostettava esille löydettävyyden varmistaminen verkossa eli hakukoneoptimointi. Ainakin DEMS-hankkeen tapauksessa verkkosivut ovat tavoittaneet hankkeen päättymisen jälkeen kohderyhmää erityisesti hakukoneiden kautta. Hyvin hakukoneoptimoidut sivustot mahdollistavat liikennettä vielä senkin jälkeen, kun hankkeen sisältöjen levittämiseen ei enää ole aktiivisia resursseja.

Lopuksi

Hankkeen esimerkki havainnollistaa, että selkeä kohderyhmämäärittely, käyttökelpoiset sisällöt sekä systemaattinen ja monikanavainen levitystyö voivat luoda pohjan pitkäikäiselle vaikuttavuudelle. Kun materiaalit ovat avoimesti saatavilla, teknisesti kestävällä alustalla ja löydettävissä hakukoneiden kautta, ne jatkavat elämäänsä ilman jatkuvaa hankerahoitusta.  Hankkeen vaikuttavuuden koko potentiaali ei siis välttämättä aina toteudu vielä hankkeen lopussa, vaan sitä voidaan huomattavasti lisätä edellä kuvailluilla toimenpiteillä.

Artikkelin pääkuva: Turku AMK:n DEMS-tiimin yhtenä vahvuutena oli viestintä- ja markkinointiosaaminen. Kuvassa Jaana Merikallio ja Saara Tikkanen.

Lähteitä:

Kemp, Simon (2025). Digital 2025: Finland. DATAREPORTAL (Viitattu 30.1.2026) https://datareportal.com/reports/digital-2025-finland

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KARVI, 2023). Korkeakoulutuksen kärkihankkeiden arviointi 2017-2022. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2323.pdf

Artikkeli on osa Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän julkaisuja.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *