13.02.2026

Nuorten päihteiden ja nikotiinin käyttö on muuttunut merkittävästi. Perinteinen tupakointi ja nuorten alkoholinkäyttö ovat vähentyneet, mutta samanaikaisesti markkinoille on tullut uusia nikotiinituotteita. Monet nuoret kokevatkin uudet tuotteet aiempia harmittomammiksi.

 

Uusin tutkimus tarjoaa yhä vahvempaa näyttöä siitä, että sekä nikotiini että alkoholi voivat vaikuttaa nuorten kehittyvien aivojen rakenteisiin, toimintaan ja myöhempään päihdehaittojen riskiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten nuorten aivot reagoivat nikotiiniin ja alkoholiin, sekä millaisin keinoin altistumista voidaan tehokkaasti ehkäistä.

 

Aivot reagoivat voimakkaasti nikotiiniin nuoruusiässä

Nuoruus on aivojen kannalta erityisen herkkä kehitysvaihe: aivot käyvät läpi mittavia muutoksia, jotka vaikuttavat tunteiden säätelyyn, päätöksentekoon, oppimiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Samanaikaisesti nuoret altistuvat usein ensimmäistä kertaa nikotiinille ja alkoholille, aineille, joiden vaikutukset kehittyviin aivoihin ovat monitasoisia ja usein aliarvioituja. (Castro ym., 2023; Yuan ym., 2015; Blakemore & Robbins, 2012; Casey & Jones, 2010.)

Aivokuori jatkaa kypsymistään noin 25 ikävuoteen saakka. Etuotsalohko, joka vastaa harkinnasta, impulssikontrollista ja tavoitteellisesta toiminnasta, kehittyy viimeisenä. Samaan aikaan limbinen järjestelmä, joka liittyy tunteisiin ja palkkioherkkyyteen, on jo varhain hyvin aktiivinen. Tämä “kehityksellinen epäsymmetria” tekee nuorista biologisesti alttiimpia riskikäyttäytymiselle ja päihteiden vaikutuksille. (Casey ym., 2011; Steinberg, 2008.)

Myös nuorten dopamiinisysteemi reagoi voimakkaammin nikotiiniin kuin aikuisten. Siksi riippuvuus voi kehittyä jopa muutamien käyttökertojen tai -viikkojen jälkeen. Nikotiini muuttaa hermoverkkojen toimintaa erityisesti palkitsemisjärjestelmässä, oppimiseen liittyvissä verkostoissa ja toiminnanohjausta tukevissa etuotsalohkon yhteyksissä. Nämä muutokset voivat heikentää kykyä säädellä mielihaluja ja lisäävät riskiä muille riippuvuuksille, mikä tunnetaan ns. porttiteoriana. (Yuan ym., 2015; Lydon ym., 2014; Chambers ym., 2003.)

Nuoruusiän altistus voi heikentää työmuistia, vaikuttaa tilamuistiin ja oppimisen tehokkuuteen ja muokata hermosolujen välistä viestintää pysyvästi, sillä hippokampus, joka vastaa muistista, on erittäin herkkä nikotiinille. (Happer ym., 2024; Goriounova & Mansvelder, 2012).

 

Alkoholi lisää riskikäyttäytymistä ja päihdehäiriöriskiä

Nuoruusiässä aivot käyvät läpi laajoja kypsymismuutoksia, jotka näkyvät muun muassa harmaan aineen tiivistymisenä ja valkean aineen hermoratojen vahvistumisena. Alkoholi häiritsee nuoren aivojen kehitystä sekä välittömästi että pitkäkestoisesti. Se vaikuttaa ajatteluun, oppimiseen, tunnesäätelyyn, käyttäytymiseen sekä myöhempään päihdehäiriöriskiin. (El Marroun ym, 2021.)

 

Alkoholi häiritsee nuoren aivojen kehitystä sekä välittömästi että pitkäkestoisesti.

 

Harmaa aine, joka koostuu hermosolujen solukeskuksista ja osallistuu järjestelmälliseen ajatteluun, tunteiden säätelyyn ja päätöksentekoon, voi vähentyä nuorilla, jotka käyttävät alkoholia toistuvasti. Samanaikaisesti alkoholi voi muuttaa valkean aineen rakennetta, erityisesti myeliiniä, joka toimii ”hermoratojen eristeenä” ja mahdollistaa tehokkaan yhteydenpidon eri aivoalueiden välillä. Näiden muutosten on havaittu liittyvän hitaampaan aivojen kypsymiseen sekä heikentyneeseen tiedonkäsittelyyn, mielenterveyteen, keskittymiseen ja impulssikontrolliin. (de Goede ym., 2021; Lees ym. 2020.)

Alkoholinkäyttöön liittyvät muistikatkokset ovat usein yksi ensimmäisistä selkeistä merkeistä siitä, että aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmät kuormittuvat liikaa. Muistikatkokset syntyvät tilanteessa, jossa hippokampuksen toiminta häiriintyy niin voimakkaasti, ettei tietoa pystytä tallentamaan pitkäkestoiseen muistiin. (mm. Hingson ym., 2016) Toistuvat muistikatkokset voivat viitata muutoksiin muistialueiden rakenteissa ja ennustaa myöhempää ongelmallista alkoholinkäyttöä. Nuorilla, joilla esiintyy muistikatkoksia, havaitaan viivästynyttä kehitystä aivoalueilla, jotka osallistuvat kasvojen tunnistukseen, tilalliseen hahmottamiseen ja muistiprosesseihin. Tämän vuoksi muistikatkoksia ei tule pitää “nuoruuden kokeiluina”, vaan ne tulisi nähdä vakavana varoitusmerkkinä aivojen kuormittumisesta. (Lorkiewicz ym., 2024)

Alkoholi vaikuttaa voimakkaasti myös aivojen etuotsalohkoon, joka nuorilla on yhä keskeneräinen. Etuotsalohko vastaa toiminnanohjauksesta, ennakoinnista, riskien arvioinnista ja impulssikontrollista. Alkoholin vaikutuksen alaisena tämä alue toimii tehottomammin, mikä lisää riskinottoa, heikentää pitkäjänteistä harkintaa, vaikeuttaa omien rajojen tunnistamista sekä voimistaa tilanteisiin liittyviä sosiaalisia paineita. (National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism, n.d.; Squeglia ym. 2014.) Tutkimuksen mukaan alkoholinkäytön riskimekanismit eroavat sukupuolten välillä: tytöillä riski liittyy sekä palkkiojärjestelmään että inhibitiokontrolliin, kun taas pojilla riski liittyy pääasiassa inhibitiokontrolliin (Yip ym., 2023).

 

Nuorten altistumista päihteille voidaan  ehkäistä varhaisella puuttumisella

Nikotiinituotteiden hankinta tapahtuu usein vertaisten välityksellä (Biles ym. 2025; Ollila & Ruokolainen 2025), mikä vaikeuttaa valvontaa ja haastaa perinteisen ehkäisevän terveyden edistämisen työn (Ollila & Ruokolainen, 2025). Samalla nuorten käsitykset nikotiinituotteiden riskeistä ovat muuttuneet: erityisesti sähkösavukkeet ja nikotiinipussit mielletään aiempaa harmittomammiksi, mikä madaltaa kokeilukynnystä ja laajentaa käyttäjäryhmiä. Tuotteiden helppo piilotettavuus, miellyttävät makuvaihtoehdot ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa vahvistavat käsitystä, että kyse on “kevyemmistä” tai vähemmän haitallisista vaihtoehdoista. Tämä kehityssuunta on ongelmallinen, sillä nikotiinialtistus nuoruudessa lisää riippuvuuden kehittymisen riskiä ja voi vaikuttaa aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen. (Arp & Bast, 2025; Ollila & Ruokolainen, 2025.)

Kokonaisuutena nuorten suojelemiseksi tarvitaankin monitasoisia lähestymistapoja, joissa yhdistyvät yksilötason taitojen vahvistaminen, perheen ja koulun tuki sekä yhteiskunnalliset toimet. Tämä on erityisen tärkeää, koska nuoruusiän aivojen kehitys on herkkä ja altistukset voivat vaikuttaa pitkäkestoisesti oppimiseen, tunnesäätelyyn ja myöhempään päihderiskiin (Biles ym., 2025;  Lees ym., 2020; Yuan ym., 2015).

 

 

Vaikka nuoruusiän aivojen herkkyys tekee nuorista alttiita nikotiinin ja alkoholin vaikutuksille, tutkimus osoittaa myös, että päihdekäyttäytymistä voidaan tehokkaasti vähentää kohdennetuilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Kouluissa toteutettavat, sosiaalisten taitojen ja päätöksenteon vahvistamiseen perustuvat ohjelmat voivat vähentää riskikäyttäytymistä ja vahvistaa nuorten kykyä vastustaa sosiaalista painetta. (Abdelrahman ym., 2025; Williams ym., 2025.) Lisäksi perheen rooli on merkittävä: vanhempien johdonmukaiset rajat, avoin keskustelu ja läheinen suhde nuoriin vähentävät päihteiden kokeilua ja käyttöä (mm. Ryan ym., 2010).

Varhainen päihteiden ja nikotiinin käytön tunnistaminen ja käyttöön puuttuminen ovat keskeisiä toimia, sillä nuoruusiän altistus voi johtaa nopeasti kehittyvään riippuvuuteen ja pitkäaikaisiin aivomuutoksiin. Terveydenhuollon ja kouluterveydenhuollon tulisi hyödyntää lyhyitä seulonta- ja puheeksi oton menetelmiä, jotka mahdollistavat riskikäyttäytymisen havaitsemisen ja tukitoimien käynnistämisen ajoissa (Babor ym., 2017). Lisäksi ympäristötason toimet, kuten mainonnan rajoittaminen, tuotteiden saatavuuden kontrolli ja ikärajojen tiukentaminen, vähentävät nuorten altistumista nikotiinituotteille ja alkoholille (WHO, 2018).

 

 

 

 Lähteet

Abdelrahman, A., Bernad, L., Harris, F., Rezzonico, E., Flahault, A., & Hasselgard-Rowe, J. (2025). Prevention of Alcohol, Tobacco, and Illicit Drug Use Among Youth: A Scoping Review of European School-Based Programs with Insights on Mental Health. International Journal of Environmental Research and Public Health, 22(10), 1569. https://doi.org/10.3390/ijerph22101569

Arp, S., & Bast, L. S. (2025). Use of nicotine products among youth in the Nordic and Baltic countries: An overview. Nordic Welfare Centre. https://doi.org/10.52746/TZJP1306

Babor TF, Del Boca F, Bray JW. Screening, Brief Intervention and Referral to Treatment: implications of SAMHSA’s SBIRT initiative for substance abuse policy and practice. Addiction. 2017 Feb;112 Suppl 2:110-117. doi: 10.1111/add.13675. PMID: 28074569.

Biles, J., Kornhaber, R., Irwin, P., Schineanu, A., Sookraj‑Baran, M. K., & Cleary, M. (2025). Perspectives, motivations, and experiences of adolescents and young adults using nicotine vapes: A qualitative review. Health Promotion International, 40(2), daaf007. https://doi.org/10.1093/heapro/daaf007

Blakemore, SJ., Robbins, T. Decision-making in the adolescent brain. Nat Neurosci 15, 1184–1191 (2012). https://doi.org/10.1038/nn.3177

Castro, E. M., Lotfipour, S., & Leslie, F. M. (2023). Nicotine on the developing brain. Pharmacological Research, 190, 106716. https://doi.org/10.1016/j.phrs.2023.106716

Casey BJ, Jones RM. Neurobiology of the adolescent brain and behavior: implications for substance use disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry. 2010 Dec;49(12):1189-201; quiz 1285. doi: 10.1016/j.jaac.2010.08.017. Epub 2010 Oct 8. PMID: 21093769; PMCID: PMC3099425.

Casey, B. J., Jones, R. M., & Somerville, L. H. (2011). Braking and accelerating of the adolescent brain. Journal of Research on Adolescence, 21(1), 21–33. https://doi.org/10.1111/j.1532-7795.2010.00712.x

Chambers, R. A., Taylor, J. R., & Potenza, M. N. (2003). Developmental neurocircuitry of motivation in adolescence: a critical period of addiction vulnerability. American Journal of Psychiatry, 160(6), 1041–1052. https://doi.org/10.1176/appi.ajp.160.6.1041

de Goede, J., van der MarkReeuwijk, K. G., Braun, K. P., le Cessie, S., Durston, S., Engels, R. C. M. E., … & Oosterlaan, J. (2021). Alcohol and brain development in adolescents and young adults: A systematic review of the literature and advisory report of the Health Council of the Netherlands. Advances in Nutrition, 12(4), 1379–1410. https://doi.org/10.1093/advances/nmaa170

El Marroun, H., Klapwijk, E. T., Koevoets, M., Brouwer, R. M., Peters, S., van’t Ent, D., … & Crone, E. A. (2021). Alcohol use and brain morphology in adolescence: A longitudinal study in three different cohorts. European Journal of Neuroscience, 54(6), 6012–6026. https://doi.org/10.1111/ejn.15411

Goriounova, N. A., & Mansvelder, H. D. (2012). Nicotine exposure during adolescence alters the rules for prefrontal cortical synaptic plasticity during adulthood. Frontiers in Synaptic Neuroscience, 4, 3. https://doi.org/10.3389/fnsyn.2012.00003

Happer, J. P., Courtney, K. E., Baca, R. E., Andrade, G., Thompson, C., Shen, Q., … & Jacobus, J. (2024). Nicotine use during late adolescence and young adulthood is associated with changes in hippocampal volume and memory performance. Frontiers in Neuroscience, 18, 1436951. https://doi.org/10.3389/fnins.2024.1436951

Hingson R, Zha W, Simons-Morton B, White A. Alcohol-induced blackouts as predictors of other drinking related harms among emerging young adults. Alcohol Clin Exp Res. 2016;40(4):776-84. PubMed PMID: 27012148

Lees B, Meredith LR, Kirkland AE, Bryant BE, Squeglia LM. Effect of alcohol use on the adolescent brain and behavior. Pharmacol Biochem Behav. 2020 May;192:172906. doi: 10.1016/j.pbb.2020.172906. Epub 2020 Mar 13. PMID: 32179028; PMCID: PMC7183385.

Lorkiewicz, S. A., Müller‑Oehring, E. M., Baker, F. C., Elkins, B. V., & Schulte, T. (2024). A longitudinal study of the relationship between alcohol‑related blackouts and attenuated structural brain development. Developmental Cognitive Neuroscience, 69, 101448. https://doi.org/10.1016/j.dcn.2024.101448

Lydon, D. M., Wilson, C. J., & Harrison, S. (2014). Nicotine and the adolescent brain: implications for reward and addiction. Journal of Neuroscience Research, 92(2), 157–165. https://doi.org/10.1002/jnr.23323

National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism. (n.d.). Alcohol and the adolescent brain. https://www.niaaa.nih.gov/publications/alcohol-and-adolescent-brain

Ollila, H., & Ruokolainen, O. (2025). Use and acquisition of tobacco and nicotine products among youth between 2017 and 2025 (THL Data Brief 36/2025). Finnish Institute for Health and Welfare. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-589-2

Ryan SM, Jorm AF, Lubman DI. Parenting factors associated with reduced adolescent alcohol use: a systematic review of longitudinal studies. Aust N Z J Psychiatry. 2010 Sep;44(9):774-83. doi: 10.1080/00048674.2010.501759. PMID: 20815663.

Squeglia LM, Jacobus J, Tapert SF. The effect of alcohol use on human adolescent brain structures and systems. Handb Clin Neurol. 2014;125:501-10. doi: 10.1016/B978-0-444-62619-6.00028-8. PMID: 25307592; PMCID: PMC4321715.

Steinberg, L. (2008). A social neuroscience perspective on adolescent risk-taking. Developmental Review, 28(1), 78–106. https://doi.org/10.1016/j.dr.2007.08.002

Williams C, Griffin KW, Sousa SM, Botvin GJ. (2025) Preventing tobacco and alcohol use among high school students through a hybrid online and in-class intervention: A randomized controlled trial. Psychol Addict Behav. 2025 Sep;39(6):528-540. doi: 10.1037/adb0001061. Epub 2025 Feb 27. PMID: 40014528.

World Health Organization [WHO] (2018). Global status report on alcohol and health 2018. World Health Organization. Global status report on alcohol and health 2018

Yip, S. W., Lichenstein, S. D., Liang, Q., et al. (2023). Brain networks and adolescent alcohol use. JAMA Psychiatry, 80(11), 1131–1141. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2023.2949

Yuan M, Cross SJ, Loughlin SE, Leslie FM. Nicotine and the adolescent brain. J Physiol. 2015 Aug 15;593(16):3397-412. doi: 10.1113/JP270492. Epub 2015 Jun 23. PMID: 26018031; PMCID: PMC4560573.