08.10.2019

Ylemmän AMK-tutkinnon eli Master School -koulutuksessa suoritettavan tutkinnon tutkintonimikkeistä käydään aika ajoin keskustelua. Esiin on nostettu esimerkiksi kysymys siitä, kuinka hyvin tutkintonimike ilmaisee Master School -koulutuksessa hankittua osaamista. Tutkintonimikkeet ovat yhtäältä sidoksissa niihin AMK-tutkintoihin, joita oppilaitoksella on oikeus antaa; toisaalta tutkintonimikkeet kytkeytyvät YAMK-koulutusten sisältöihin.

Kulttuurialalla ammattikorkeakoulututkintoja on 11: artenomi AMK, konservaattori AMK, kulttuurituottaja AMK, kuvataiteilija AMK, medianomi AMK, muotoilija AMK, musiikkipedagogi AMK, muusikko AMK, tanssinopettaja AMK, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK sekä vestonomi AMK. Sosiaali- ja terveysaloilla tutkintonimikkeitä on vielä kulttuurialojakin enemmän, 18 kappaletta, ja tutkintonimikkeet ovat pohdituttaneet samaan tapaan kuin kulttuurialallakin.

Taideakatemian taiteen uudet kontekstit-, media- ja kulttuuriyrittäjyys- sekä kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutukset rakentavat opiskelijoiden osaamista tuoreella tavalla vastaamaan jatkuvasti muuttuvan taiteen kentän tarpeisiin. Tutkintotodistuksissa tutkintonimike esitetään seuraavalla tavalla: ”N.N. on suorittanut kulttuurialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taiteen uudet kontekstit -koulutuksessa ja on oikeutettu käyttämään tutkintonimikettä…”

 

Kehyksenä ammattikorkeakoululaki ja toimilupa

Tutkintonimikkeitä säännellään, oppilaitos ei siis voi itse vapaasti valita tutkintonimikkeitään. YAMK-tutkintonimikkeet ovat sidoksissa siihen, millaisia AMK-tutkintoja oppilaitos antaa. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun toimiluvassa määritetään, mitä koulutusvastuita sillä on – eli mihin alempiin ja ylempiin tutkintoihin se voi antaa koulutusta. Turun AMK antaa kulttuurialan YAMK-tutkintoja niiden viiden koulutusvastuun mukaisesti, joihin sillä on tutkinnonanto-oikeus AMK-tutkinnon osalta: kuvataitelija, medianomi, musiikkipedagogi, tanssinopettaja ja teatteri-ilmaisun ohjaaja.

Opiskelijavalinnassa ja opiskelijan opintojen alkuvaiheessa HOPS-keskustelujen yhteydessä arvioidaan sekä opiskelijan taustaa että sitä, miten ja millä tavoitteilla opiskelija suorittaa ylemmän tutkinnon. Tutkintonimike määräytyy valtioneuvoston linjaamalla tavalla. Ammattikorkeakoululain valmisteluaineistossa ja hallituksen esityksessä (HE 26/2014) asia ilmaistaan näin:

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike määräytyisi jatkossakin aina koulutuksen sisällön eikä opiskelijan pohjakoulutuksen tutkintonimikkeen mukaan.

Tutkintojen antamia erillispätevyyksiä arvioidaan perustutkinnon kautta. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan rekisteröitäviä tutkintoja ja opettajakoulutuksen sisältäviä tutkintoja. Ylempi tutkinto ei siis yksinään tuo esimerkiksi sairaanhoitaja- tai opettajapätevyyttä.

Turun AMK:n Taideakatemia on alkanut omalla päätöksellään sisällyttää teatteri-ilmaisun ohjaajien AMK-tutkintoon opettajan ammattipedagogiset opinnot. Tulevaisuudessa kentällä on teatteri-ilmaisun ohjaajia, joilla pedagogisia ei ole, sekä sellaisia teatteri-ilmaisun ohjaajia, jotka ovat suorittaneet opettajaopinnot.

 

Rekrytoinnissa olennaista on osaaminen – ja soveltuva tutkinto sisältöineen

Pätevyyttä erilaisiin työtehtäviin tulee arvioida ja arvioidaan rekrytointivaiheessa hakijan osaamisen, ei siis yksinomaan suoritetun tutkinnon pohjalta. Tästä on esimerkkinä yliopistosektorilla varsin laaja-alainen filosofian maisteri -tutkintonimike, jonka alle sisältyy huomattavan laaja kattaus erilaisia erityisosaamisia luonnontieteistä kielitieteisiin. Rekrytoinnissa keskeistä on se, millaisia sisältöjä filosofian maisterin tutkinto sisältää.

Hieman kapeampi mutta silti monitahoinen esimerkki kulttuurialalta on medianomi AMK -tutkinto, johon valmistuvat voivat toimia hyvin erilaisissa ammatti- ja yrittäjätehtävissä. Medianomi AMK -tutkintoa antavien ammattikorkeakoulujen profiilit, opetussuunnitelmat ja koulutuksen toteutustavat poikkeavat varsin paljon toisistaan, joten yhtä yhtenäistä medianomin ammattiosaamista ei tosiasiallisesti pysty kuvaamaan. Olennaista on se, millaisista asiakokonaisuuksista yksittäinen medianomi AMK-tutkinto koostuu sekä millaista muuta koulutusta ja/tai kokemusta hakijalla on.

 

Tutkintonimike ja ammattinimike ovat kaksi eri asiaa

Opiskelijoilla ja valmistuneilla on erilaisia intressejä elämässään, ja heidän osaamisensa kehittyy niihin liittyvien valintojen pohjalta. Vaikka muutamat kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnot viittaavatkin ammattinimikkeeseen, korkeakoulun tuottamaa tutkintonimikettä ei tulisi tulkita ammattinimikkeeksi, kuten ammatillisten tutkintojen yhteydessä usein voi tehdä.

Tutkintonimike kertoo ensisijaisesti siitä, että tutkinnon suorittaneella on kyky suoriutua korkeakoulutasoisista opinnoista ja valmiudet toimia tietyllä pätevyystasolla työelämässä.

Eurooppalainen korkeakoulupolitiikka ja siihen keskeisesti liittyvä Bolognan sopimus perustuu osaamisen ja tutkintojen laajaan tunnustamiseen ja raja-aitojen purkamiseen korkeakoulusektoreiden ja -asteiden välillä. Lähtökohtana on, että alempi korkeakoulututkinto antaa mahdollisimman laajan hakukelpoisuuden ylempään korkeakoulututkintoon ja edelleen jatko-opintoihin. Korkeakoulujärjestelmässä katsotaan yksilön osaamistarve ja osaamisen kehittämismahdollisuudet yksittäisiä tutkintonimikkeitä tärkeämmäksi. Eri tutkintoihin kytkeytyviä osaamis- ja pätevyystasoja on kuvattu esimerkiksi kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä (NQF), joka perustuu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF).

Tutkintonimike itsessään ei voi kuvata yksilöllisiä ja erityisiä alaan liittyviä osaamisvaateita. Portfolio on jokaisen työelämässä toimivan tutkintonimikettä täydentävä osaamiskuvaus, joka on usein keskeisessä roolissa työtehtäviä haettaessa.

 

Kulttuurialojen YAMK-tutkintonimike nykyistä yleisemmäksi

Ammattikorkeakoulujen yhteinen näkemys on, että kulttuurialojen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimikkeen tulisi olla yleisempi, jottei se turhaan viittaa harhaanjohtavasti johonkin ammattikuvaan. Turun AMK:n Taideakatemia toimii puheenjohtajana ammattikorkeakoulujen kulttuurialojen kehittämisryhmässä ja on vaikuttamassa toiminnallaan nimikkeiden muuttamiseen eri kanavissa. Tällä hetkellä suoritettuun tutkintoon tulee kuitenkin liittää jokin niistä tutkintonimikkeistä, jotka on asetuksessa ja ammattikorkeakoulun toimiluvassa määritelty.

Englanninkielisissä tutkintonimikkeissä tilanne on itse asiassa tavoitteen mukainen. Käytössä on vain yksi yhteinen Master of Culture and Arts -nimike.

Uutta luovien, aloja ylittävien ja yhdistävien YAMK-koulutusten yhteydessä olisi usein paikallaan käyttää suomenkielistä nimikettä englanninkielisen tapaan. Se voisi olla esimerkiksi kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto – tai vaikkapa kulttuuri- ja taidealan maisteri.

 

Yksilöllinen osaaminen ja kokemus esiin – myös opiskelun lähtökohtana

Turun AMK:n Taideakatemian toimintatapa YAMK-tutkintojen tutkintonimikkeen määrittymisessä on vallitsevien ohjeistuksien ja poliittisten linjausten mukainen, vaikka nimikkeet välillä herättävätkin kysymyksiä – etenkin kun ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeillä on merkittävästi lyhyempi historia ja osittain pienempi työelämätunnettuus kuin yliopistojen tutkintonimikkeillä. Nykyinen toimintatapa ei aiheuta vakavaa vääristymää tai haittaa tutkintojen osaamistavoitteiden hahmottumisessa, valmistuvien osaamisia arvioitaessa, työtä haettaessa tai työntekijöitä rekrytoitaessa. Silti selkeyteen ja asioiden hahmotettavuuteen on tärkeää kiinnittää huomiota.

Turun AMK:n Taideakatemian YAMK-koulutukset ovat luonteeltaan taiteenaloja yhdistäviä, ja niiden sisällä opiskelija pystyy profiloimaan osaamistaan hyvin laajasti kehittämistehtävänsä ja vapaasti valittavien opintojensa avulla.

YAMK-koulutuksiin hakeutuvilta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta, vuodesta 2020 alkaen kuitenkin vain kahden vuoden työkokemusta. Taideakatemian YAMK-koulutuksissa työkokemus voi olla myös taiteellista. YAMK-koulutuksiin voi hakeutua hyvin erilaisilla työ- ja opiskelupoluilla, jotka ovat muokanneet hakijoiden osaamista yksilöllisellä tavalla. Tätä osaamista arvioidaan opiskelijavalintavaiheessa, ja erilaisia taustoja hyödynnetään koulutuksen toteutuksessa.

Jokaisella korkeakoulututkinnolla on arvo. Tutkinto tuo kelpoisuuksia tiettyihin tehtäviin – ja julkisella sektorilla sillä on usein myös palkkatasoa määrittävä vaikutus. Korkeakoulujen yhteinen intressi on, että valmistuvien opiskelijoiden osaamistaso vastaa tutkinnon tasoa. Siihen, miten työpaikat syntyvät ja säilyvät sekä urakehitys mahdollistuu, vaikuttaa ensisijaisesti osaaminen.

 

Kirjallisuutta

 

Ammattikorkeakoululaki (14.11.2014/932).

Bolognan prosessiin osallistuvien 48 maan opetusministereiden Pariisin julkilausuma (2018).

Hallituksen esitys eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta (HE 26/2014).