Kulttuurialalla on töitä – etenkin korkeakoulussa opiskelleille ja yrittäjille

Kulttuurialan opiskelijalle ja kouluttajalle Tilastokeskuksen keväällä julkaisema Kulttuuri 2018 -tilastokatsaus on kiinnostavaa ja innostavaakin luettavaa. Katsaus sisältää varsin positiivisia tietoja kulttuuritoimialan yleistilanteesta ja työllisyydestä.

Tilastotietoja tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että tässä julkaisussa ja tilastoaineistossa kulttuuritoimialat määritetään hyvin väljästi: ne pitävät sisällään toiminnan taiteellisesta työstä paperi- ja toimistotarvikkeiden tukkukauppaan sekä sanomalehtien painamisesta huvi- ja teemapuistoihin. Näin ollen kulttuuriammateiksi luokiteltavia on kolmekymmentä, joista esimerkiksi taiteilija on yksi ammattikategoria. On syytä huomata myös, että vahvassa kasvussa oleva peliala jää osaksi tämän tilastoinnin ulkopuolelle.

 

Aiempaa useampi tekee työtä kulttuuriammateissa – eikä suinkaan aina määräaikaisissa työsuhteissa

Tilastoselvityksen mukaan kulttuuriammateissa ja -toimialoilla työskentelevien lukumäärä kasvoi viime vuonna – toista vuotta peräkkäin. Kulttuurialoille työllistyi noin 117 000 henkeä, ja kulttuuriammateissa toimi noin 135 000 henkilöä. Vuonna 2018 taidealan työttömien työnhakijoiden määrä laski 13 % vuodesta 2017. Kulttuurialoilta valmistuneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen on laskenut parissa vuodessa 3 prosenttiyksikköä ja muilta aloilta valmistuneilla hieman vähemmän. Edelleen kulttuurialoilla tehdään työtä osa-aikaisena (23 %) useammin kuin muissa ammateissa (16 %), ja valmistuneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin muilta aloilta valmistuneiden. Tarkasteltaessa työttömyystilastoa koulutustaustan pohjalta huomataan kuitenkin, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on merkittävästi vähäisempää kuin pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneilla.

Mielenkiintoinen tilastokatsauksen tieto liittyy työsuhteen pysyvyyden laatuun. Usein uskotaan, että kulttuuriammateissa työsuhteet ovat poikkeuksellisen paljon määräaikaisia, mutta itseasiassa tilaston mukaan kulttuuriammateissa määräaikaisten määrä oli yhden prosenttiyksikön pienempi, 13 %, kuin muissa ammateissa.

 

Moni kulttuurialan ammattilainen on yrittäjä

Kulttuuriammatteihin liittyvä pysyvien palkansaajatehtävien pienempi määrä näkyy siten, että alalla toimii merkittävästi enemmän yrittäjiä kuin muilla aloilla. Kulttuuriammateissa toimivista peräti 27 % toimii yrittäjänä, kun vastaava luku muissa ammateissa on 13 %.

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet systemaattista työtä valmistuvien opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittämiseksi. Esimerkiksi Turun AMK:n Taideakatemiassa yrittäjyysopinnot ovat sisältyneet kaikkien alojen opintoihin jo yli kymmenen vuoden ajan. Taideakatemian Master Schoolin tarjonnassa on lisäksi media- ja kulttuuriyrittäjyyden YAMK-koulutus, joka vastaa työelämässä toimivien osaamistarpeiden muutokseen.

Kuvio 1. Työsuhteen pysyvyys kulttuurialan ja muissa ammateissa vuonna 2018 (%).

 

Kulttuuriala edellyttää korkeakouluopintoja ja asiantuntijaosaamista

Toinen tilaston esiin nostama tärkeä ero kulttuuriammateissa ja muissa ammateissa päätyössä toimivien välillä on koulutusasteen merkitys. Kulttuuriammateissa on huomattavasti muita ammatteja vähemmän ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevia tai vain toisen asteen koulutuksen käyneitä. Kulttuuritoimialan ammatit edellyttävät vahvaa asiantuntijaosaamista, ja tämä näkyy myös tilastollisesti.

Asiantuntijaosaamiseen kuuluu olennaisena osana kyky toimia jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja valmiudet kehittää omaa osaamistaan vastaamaan muutoksiin –  jopa ennakoimaan niitä. Se edellyttää oman taiteen tai median erikoistumisalan vahvaa sisällöllistä ja menetelmällistä ammattiosaamista, jonka päälle rakentuu kyky kytkeä oma osaaminen yhteiskunnalliseen kontekstiin. Tähän kulttuurialan ammattikorkeakouluopinnot antavat hyvät eväät. Tavoitteenamme on etenkin Master Schoolissa auttaa opiskelijoita kehittymään asiantuntijoiksi, jotka pystyvät toimimaan monialaisina toimialojensa kehittäjinä pitkäjänteisesti ja tulevaisuutta ennakoiden.

Kuvio 2. Kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivien koulutusastejakauma 2018 (%).

 

Kulttuurialalla opiskeleville näkymä tulevaisuuteen on hyvä

Näiden tilastojen ja muun työelämästä saamamme palautteen saattamana on hyvä lähteä uuteen lukuvuoteen. Työllistyminen kulttuurialoille ja kulttuurialan osaamisen hyödynnettävyys alat ylittävästi näyttää kehittyvän positiiviseen suuntaan.

 

Lähde:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2018/01/klt_2018_01_2019-06-10_tie_001_fi.html.

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php