Taiteen ammattikorkeakoulutus antaa todenmukaisen käsityksen taiteilijan toimeentulosta

Koulutuksen järjestäjän on tarpeen pohtia kriittisesti sitä, millaisten valmiuksien kehittymistä opetuksessa ja ohjauksessa tuetaan ja millaisia sisältöjä tarvitaan – esimerkiksi taide- ja media-alalla. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian koulutusjohtajan tehtävässäni syvennyin Cuporen Taiteen ja kulttuurin barometri 2017 -selvitykseen hakeakseni vastausta kysymykseen, miten taiteen toimijat näkevät koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksiin.  

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi viime vuonna yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa Taiteen ja kulttuurin barometri 2017 -selvityksen, jossa kartoitettiin nuorten, alle 35-vuotiaiden taiteentekijöiden näkemyksiä taiteilijuudesta. Kyselyyn osallistui taiteilijoita eri taiteenaloilta, ja vastaajilla oli takanaan erilaisia koulutuksia, joskin osalla opinnot olivat meneillään. Barometrin kokonaisvastaajamäärä on yli 550 henkilöä.  Barometrissä tuloksia tarkasteltiin kokonaisuutena ja koulutusaloittain, siis erottelematta eri koulutustaustan omaavien vastauksia. 

Merkittävä tulos on, että suurin osa, eli 73 prosenttia vastaajista toivoo taidealan koulutuksen antavan paremmat valmiudet taiteen työmarkkinoilla toimimiseen. Todenmukaisimman kuvan taiteilijana toimimisesta kokevat saaneensa audiovisuaalisella alalla työskentelevät vastaajat, joista 69 % kokee saaneensa realistisen kuvan työstään. Heikoimman käsityksen taiteeellisen työn todellisuudesta kokevat saaneensa kirjallisuuden parissa työskentelevät vastaajat, joista vain 23 % on sitä mieltä, että koulutus oli antanut todenmukaisen käsityksentaiteen työelämässä toimimisesta. Raportissa nostettiin esiin esimerkiksi seuraava kiteytys tuloksista: 

Noin puolet (51 %) vastaajista koki saaneensa koulutuksestaan todenmukaisen käsityksen työskentelystä taiteilijana. Vain hieman suurempi osa (58 %) koki saaneensa todenmukaisen käsityksen taiteilijan toimeentulosta.

Cuporen selvityksessä (2017) kysymys taiteilijana työskentelystä kuitenkin jakoi vastaajien näkemyksiä. Vaikka puolet vastaajista katsoo koulutuksen antaneen oikean kuvan työskentelyn todellisuudesta, kolmannes (33 %) vastaajista on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa.

Koulutuksen eri asteilla ja duaalimallin sektoreilla on erilaiset painotukset ja omanlaisensa suhde työelämään. Ammattikorkeakouluissa koulutuksen työelämävastaavuuteen ja opiskelijan työllistymisvalmiuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Barometrin tulokset ovat yllättävän huonoja ottaen huomioon ammattikorkeakoulujen vahvan panostuksen nimenomaan työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittämiseen. Halusin perehtyä asiaan syvällisemmin.  

Pyysin käyttööni Cuporelta vastausaineiston koulutustaustan mukaan eriteltynä. Käsittelen seuraavaksi kolmen kysymyksen tuloksia taidealan ammattikorkeakoulututkinnon (163 vastaajaa), kandidaattitutkinnon (77 vastaaajaa) ja yliopiston maisteritutkinnon (168 vastaajaa) ylimpänä tutkintonaan suorittaneiden osalta. Näissä tutkinnoissa vastaajamäärät ovat riittävät tuloksia yleistävään arviointiin.   

 

Antaako korkeakoulutus todenmukaisen käsityksen taiteilijana työskentelystä? 

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 58 % ja yliopiston maisteritutkinnon suorittaneista 57 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulutus antaa todenmukaisen käsityksen taiteilijana työskentelemisestä. Osuus on suurempi kuin kaikkia vastauksia kokonaisuutena tarkasteltaessa (51 %). Kandidaattitutkinnon suorittaneilla osuus on keskiarvoa pienempi 45 %. Huomattava on, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurempi osa (20 %) on täysin samaa mieltä ja pienempi osa täysin eri mieltä (6 %) kuin maisteritutkinnon suorittaneista (täysin samaa mieltä 13 %, täysin eri mieltä 10 %). 

 

 

Kuva 1. Vastaukset kysymykseen, antaako koulutus todenmukaisen käsityksen taiteilijana työskentelystä. Lähde: Cuporelta pyydettäessä  saatu tausta-aineisto.  

 

Muodostuuko taiteilijan toimeentulosta todenmukainen käsitys korkeakouluopinnoissa? 

Merkittävin ero vastauksissa korkeakoulusektoreiden välillä on kysyttäessä taiteilijan toimeentulosta koulutuksessa muodostunutta käsitystä. Yliopistotutkinnon suorittaneista maistereista 55 % ja kandidaateista 57 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä taiteilijan toimeentulosta muodostuneen käsityksen todenmukaisuudesta, mikä on alle kyselyn keskiarvon (58 %). Sen sijaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden vastaava osuus on huomattavan hyvä, 71 %. Tuloksista on tulkittavissa, että taiteilijan toimeentuloon liittyvät kysymykset eivät ole yliopistossa samalla tavalla esillä koulutuksessa kuin ammattikorkeakouluissa. Täysin eri mieltä väitteestä olevia on eniten kandidaattitutkinnon suorittaneissa (12 %) ja vähiten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneissa (5 %).  

 

 

Kuva 2. Vastaukset kysymykseen, antaako koulutus todenmukaisen käsityksen taiteilijan toimeentulosta. Lähde: Cuporelta pyydettäessä erikseen saatu tausta-aineisto 

 

Taidealan koulutuksen tulisi antaa parempia valmiuksia taiteen työmarkkinoilla toimimiseen 

Kysyttäessä sitä, tulisiko taidealan koulutuksen antaa aiempaa paremmat valmiudet taiteen työmarkkinoilla toimimiseen, vastaukset ovat miltei täydellisen yksiäänisiä. Kaikista nyt vertailtavista koulutuksista 77 % vastanneista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että taidealan koulutuksen tulisi antaa parempia valmiuksia taiteen työmarkkinoilla toimimiseen. Poikkeuksena aiempiin kysymyksiin ”en osaa sanoa” -vastausten määrä on suurempi, mikä viittaa siihen, että vastaajien on vaikea muodostaa käsitys siitä, miten koulutus voisi antaa erilaisia valmiuksia taiteen työmarkkinoilla toimimiseen. Täysin eri mieltä olevia vastaajia on vain muutamia.  

 

Kuva 3. Vastaukset kysymykseen, tulisiko koulutuksen antaa parempia valmiuksia taiteen työmarkkinoilla toimimiseen. Lähde: Cuporelta pyydettäessä saatu tausta-aineisto. 

 

Johtopäätöksiä 

Taiteen ja kulttuurin barometri 2017 -selvityksen vastausten pohjalta on selvää, että nuorista taidealan ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneista taiteilijoista valtaosa toivoo koulutuksen antavan parempia valmiuksia taiteen työmarkkinoilla toimimiseen. Ammattikorkeakoulujen lakisääteiseen tehtävään kuuluu työelämälähtöinen kouluttaminen, mikä näyttää toteutuvan tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakouluista valmistuneet kokevat, että heille on syntynyt opintojen aikana todenmukainen käsitys taiteilijan työstä ja toimeentulomahdollisuuksista, vaikka näitä teemoja ei välttämättä opintojen aikana koeta niin keskeisiksi kuin taiteellisen työskentelyn, menetelmien ja ilmaisun kehittyminen. Ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvät työelämätaito-, projekti- ja yrittäjyysopinnot samoin kuin harjoittelu ja opinnäytetyö rakentavat opiskelijan omaa taiteilijaidentiteettiä sekä yleisiä työelämävalmiuksia ja auttavat opiskelijaa tunnistamaan omia työllistymisen kannalta tärkeitä vahvuuksiaan.  

Bonushuomiona todettakoon, että korkeakoulututkinnon suorittaneet katsovat keskiarvoa useammin koulutuksensa parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Yliopistosta valmistuneilla tulos on merkittävästi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita parempi. Tämä voinee liittyä taiteen koulutuksen pidempään ja yhteiskunnallisesti arvostettuun traditioon yliopistosektorilla. Tähän asetelmaan uuden vivahteen ovat kuitenkin tuomassa ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, joihin valmistuneista koostuvan pienen joukon vastaajista yli puolet on täysin samaa mieltä koulutuksen olennaisesta vaikutuksesta työnsaantimahdollisuuksiin.  

Cuporen tuore Taiteen ja kulttuurin barometri 2018 kohdistuu taiteilijoiden ja taiteen liikkuvuuteen. Kansainvälisyys ja taiteen rajat ylittävä liikkuvuus ovat monelle olennainen osa taiteellista toimintaa, jolla tavoitellaan kehittymistä, vuorovaikutusta ja toimeentuloa. Ilmastonmuutos on kuitenkin asia, jonka vuoksi matkustamista etenkään lentäen ei ole koettu ongelmattomaksi. Opiskelijavaihto on yksi ammattikorkeakoulun tavoista oppia liikkuvuutta.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php