Kuvittele maailma, jossa hoivakodit eivät ole vain ikääntyneiden hoitopaikkoja, vaan älykkäitä ympäristöjä, joissa teknologia parantaa elämänlaatua ja helpottaa hoitajien työtä….
Tekijät | Authors
Onnistuiko ammatillisten tutkintotodistusten käyttö yhteishaun opiskelijavalinnoissa?
Viime vuosina ammattikorkeakoulut ovat valinneet opiskelijoita ylioppilastututkintotodistusten ja valintakokeiden perusteella. Opiskelijavalintojen uudistuksen myötä ammattikorkeakoulujen tulee valita vähintään puolet opiskelijoista todistusten perusteella. Kevään 2020 yhteishaussa otettiin uudelleen käyttöön todistusvalinta ammatillisten perustutkintojen todistusarvosanoilla. Ammatillisten perustutkintojen todistusvalinta on osoittautunut toteutukseltaan vaativaksi ja ongelmalliseksi yhdenvertaisuuden kannalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017) valmisteli keväällä 2017 ehdotuksen ammatillisen toisen asteen tutkintojen hyödyntämisestä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Valmiina valintoihin 2 -työryhmän näkemyksen mukaan sekä ylioppilastutkintoa että ammatillisia tutkintoja pitää hyödyntää valinnoissa silloin, kun tutkinto sisältää haettavan koulutuksen kannalta merkityksellistä osaamista.
Ammattikorkeakouluihin ammatillisen tutkinnon perusteella valituista lähes 70 prosenttia oli ottanut opiskelupaikan vastaan nimenomaan saman alan AMK-tutkintokoulutuksesta. Työryhmä piti todistusvalintaa relevanttina valittaessa opiskelijoita soveltuvan alan korkeakoulutukseen painottaen todistuksella osoitettua ammatillista osaamista. Silti työryhmä katsoi, että todistusten perusteella tulee voida valita paitsi saman alan, myös muiden alojen ammatillisia tutkintoja suorittaneita.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa laadittiin todistusvalintaa varten ammatillisten perustutkinnon pisteytysmallit, jotka ovat yhteiset kaikille koulutuksille (kulttuurialaa lukuun ottamatta). Minkä tahansa koulutusalan ammatillisella perustutkinnolla voi hakea todistusvalinnassa lähes kaikkiin ammattikorkeakoulujen koulutuksiin (poikkeuksena kulttuuriala). Linjaus on perusteltu, sillä jo ammattikorkeakoululaki määrittelee minkä tahansa alan ammatillisen toiseen asteen perustutkinnon suorittaneet yleisesti hakukelpoisiksi AMK-opintoihin.
Ylioppilastutkinnolla (suomalainen tai kansainvälinen) ja ammatillisella perustutkinnolla hakeville määritellään omat kiintiöt kaikkien aloituspaikkojen määristä. Kevään 2020 yhteishaussa Turun ammattikorkeakoulu käyttää suomenkielisten AMK-tutkintokoulutusten opiskelijavalinnassa 20 prosentin kiintiötä ammatillisen perustutkinnon todistusvalinnalle, ylioppilastutkinnolla valittavien kiintiö on 40 prosenttia.
Mukana 1.8.2015 jälkeen tutkinnon suorittaneet
Ammatillisen perustutkinnon todistusvalinnassa otetaan huomion 1.8.2015 jälkeen suoritetut tutkinnot lukuun ottamatta näyttöinä suoritettuja ammatillisia perustutkintoja. Valintalaskennoissa mukaan otetaan tutkinnon yhteisten osien arvosanat ja tutkinnon painotettu keskiarvo.
Tutkinnon yhteisistä osista otetaan huomioon viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Tutkinnon painotettu keskiarvo käsitellään eri tavoin riippuen siitä, milloin hakija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon:
- 1.8.2015–2016 välisenä aikana tutkinnon suorittaneet ilmoittavat hakulomakkeella perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien arvosanat sekä painotetun keskiarvon ja liittävät hakemukseen todistuskopion.
- Vuoden 2017 ja sitä uudempien ammatillisten perustutkintojen osalta todistusvalinnat tehdään Koski -tietovarannon tiedoilla. Opetushallitus laskee vuoden 2017 jälkeen valmistuneille perustutkinnon painotetun keskiarvon Opintopolku -järjestelmässä, mikäli tieto puuttuu.
- 1.2018 jälkeen valmistuneiden perustutkintojen keskiarvotiedot saadaan Koski- tietovarannosta. Keskiarvo lasketaan tutkinnon laajuuden (180 osp) mukaan.
- Keväällä 2020 valmistuvien hakijoiden suoritustiedot sekä tutkintosuorituksen vahvistuspäivämäärä ovat siirrettynä ja tallennettuna Koski-tietovarantoon 15.5.2020 mennessä. Tarvittavia tietoja ovat osasuoritusten arvosanat, perustutkinnon painotettu keskiarvo sekä tutkintosuorituksen vahvistus Koski-tietovarannossa.
Ammatillisessa koulutuksessa ei ole ylioppilastutkintokokeen kaltaista valtakunnallista loppukoetta. Tutkintotodistuksen arvioinnit ovat oppilaitos- ja opettajakohtaisia. Valmiina valintoihin 2 -työryhmä painotti arvioinnin yhdenmukaisuuden varmistamista, jotta ammatillisten tutkintojen arvosanojen vertailukelpoisuus parantuisi. Arvioinnin yhdenmukaisuutta parantavat toimenpiteet tulevat kuitenkin vaikuttamaan vasta myöhemmin.
Huomiota ovat herättäneet pisteytystaulukon ratkaisut, jotka määrittävät hakijan pistemäärän vanhalla numeerisella asteikolla 1–3 ja uudemman tutkinnon suorittaneen hakijan pistemäärän nykyisellä asteikolla 1–5. Karkeammalla 1–3 -asteikolla arvioinnin saaneiden katsotaan saavan suhteessa helpommin korkeammat pisteet. Todistusvalinnan pisteytysmallissa ei ole otettu huomioon sitä, että ammatillisen perustutkinnon voi tietyiltä osin suorittaa mukautetusti.
Hakijoiden antamat tiedot lähes aina virheellisiä
Korkeakoulujen todistusvalintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille 27.5.2020 mennessä. Ammattikorkeakoulujen hakijapalveluiden pitää tarkistaa 1.8.2015–31.12.2016 valmistuneiden hakulomakkeella ilmoittamansa keskiarvot ja tutkinnon yhteisten osien arvosanat ennen todistusvalinnan tuloksien julkaisua.
Tarkistettavien hakemusten määrä on mittava: vuoden 2020 vieraskielisen koulutuksen yhteishaussa Turun AMK:n hakijapalvelut tarkasti ja tarvittaessa korjasi 318 ammatillisella perustutkinnolla, kaksoistutkinnolla tai ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla hakeneen hakemusta, kevään toisessa yhteishaussa 3983 ensisijaisen hakijan pohjakoulutustiedot.
Hakijapalvelut joutui tarkistamaan Opintopolku.fi-palvelun hakulomakkeelta jokaisen ammatillisella perustutkinnolla ja ammattitutkinnolla hakevan tutkintotiedot, koska hakijat eivät pääsääntöisesti tunnistaneet suorittamaansa tutkintoa. Hyvin usein hakija ilmoitti ammatillisen perustutkintonsa ammattitutkinnoksi tai toisinpäin. Ajanjaksolla 1.8.2015–31.12.2016 valmistuneiden tutkintonimike hakulomakkeelle piti korjata, koska tutkintotiedon väärin ilmoittanut hakija ei muuten pääsisi mukaan todistusvalintaan yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, johon hän on hakenut. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet eivät voi olla mukana todistusvalinnassa, koska todistuksessa ei ole numeerista arviointia.
Ennakkoon huolta kannettiin siitä, ehditäänkö hakijoiden ilmoittamat painotetut keskiarvotiedot tarkistamaan ja korjaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön määrittämän aikataulun mukaan ennen todistusvalintoja. Työläämmäksi ja tärkeämmäksi on osoittautunut kuitenkin edellä kuvattu tutkintotietojen tarkastamisen ja korjaamisen vaihe, joka ratkaisee hakijan mahdollisuuden olla mukana todistusvalinnassa.
Jos hakija oli suorittanut useamman kuin yhden ammatillisen perustutkinnon, koitui ongelmaksi molempien tutkintotietojen vieminen hakulomakkeelle siten, että kumpikin tutkinto otetaan huomioon todistusvalinnassa. Tekninen ongelma saattoi osaltaan johtaa siihen, että hakijat kirjasivat tutkintotietojaan virheellisesti hakulomakkeelle. Joka tapauksessa hakijapalveluiden tuli korjata useampia tutkintoja suorittaneiden tiedot. Vaikka vuodesta 2017 ja siitä eteenpäin valmistuneiden tutkintotiedot saadaan Koski-tietovarannosta, tiedot tutkintonimikkeistä piti korjata opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelun tilastojen oikeellisuuden varmistamiseksi.
Vastuu puuttuvista tai virheellisistä tiedoista?
Yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki todistusvalintaan oikeutetut hakijat saadaan mukaan todistusvalintaan. Käytännön työskentelyssä nousee kuitenkin kysymys, mikä on hakijan vastuu antamiensa tietojen oikeellisuudesta. Kuka on vastuussa, jos hakija ei tiedä omaa tutkintoaan ja merkitsee siksi tutkintotiedon hakulomakkeelle virheellisesti? Jatkossa korkeakoulujen yhteishaussa hakijan vastuuta voitaneen lisätä koko haku- ja valintaprosessiin.
Tiedotusta ja opastusta hakijoille on lisätty kansallisesti Opintopolku.fi -palveluun ja Ammattikorkeakouluun.fi -sivustolle, ja samoin ammattikorkeakoulujen omat sivut ovat hyvin palvelevat. Tämä näkyy hakijapalveluiden arjessa asiakaspalvelun ja neuvonnan tarpeen vähentymisenä sekä opiskelijavalintoja koskevien oikaisupyyntöjen määrässä.
Ammatillisen toisen asteen koulutuksen ylläpitäjille tuli vuoden 2018 alusta lakisääteinen velvoite tallentaa Koski-tietovarantoon opiskeluoikeudet sekä tiedot suoritetuista ammatillisista perustutkinnoista vuodesta 2017 lähtien. Tutkinnon suorittaneiden arvosanatiedot saadaan valintalaskentoihin vuoden 2017 jälkeen valmistuneilta.
Tietojen kattavuutta ja oikeellisuutta on pyritty varmistamaan siten, että Opetushallitus lähettää korkeakoulujen yhteishaun hakuajan jälkeen massaviestinä pyynnön tarkistaa ja korjata korkeakouluihin hakeneiden tiedot. Jos oppilaitos merkitsee Koskeen tiedot virheellisesti ja hakija jää tämän vuoksi ilman opiskelupaikkaa, kenellä on vastuu virheestä? Voidaanko virheellisten tietojen perusteella saatu opiskelupaikka peruuttaa? Vai otetaanko ylitäyttöä ja annetaan opiskelupaikka myös varasijalle jääneelle hakijalle, jonka todistusvalinnan pisteet oikeuttavat opiskelupaikkaan?
Haasteesta selvittiin kunnialla
Todistusvalinta ammatillisten perustutkintojen perusteella takaa ko. tutkinnon suorittaneille mahdollisuuden hakeutua ammattikorkeakouluun tarvitsematta osallistua valintakokeeseen. Tämä kohentaa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden hakijoiden yhdenvertaisuutta ylioppilastutkinnon suorittaneisiin nähden.
Todistusvalinnan toteutukseen jää edelleen ongelmia yhdenvertaisuuden kannalta:
- Ammatillisen perustutkinnon todistusvalinnassa eivät ole mukana hakijat, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon ennen 1.8.2015.
- Ammatillisten perustutkintojen arvosanojen vertailukelpoisuus on ongelmallista, koska arvioinnit ovat oppilaitos- tai opettajakohtaisia ilman yhtenäistä loppukoetta.
- Ammatillisen perustutkinnon voi tietyiltä osin suorittaa mukautetusti, mutta tätä ei oteta huomioon todistusvalinnan pisteytyksessä.
- Arviointiasteikolla 1–3 arvioinnin saaneiden hakijoiden katsotaan hyötyvän suhteessa asteikolla 1–5 arvioituihin.
Ammatillisten perustutkintojen todistusvalinnat ovat edellyttäneet paljon kehitystyötä Opintopolku.fi-palvelun hakulomakkeen toiminnallisuuteen ja ohjaavuuteen, jotta todistusvalinnat saataisiin toimimaan valintaperusteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen HAPA-vastuutiimi on tuottanut korkeakoulujen hakijapalveluille käytännön ohjeet ja aikataulut. Hakujärjestelmän kaikkien syy-seuraussuhteiden hahmottaminen ja sanoittaminen ohjeisiin etukäteen on haastavaa. Tehtävä vaatii laajaa yhteistyötä sekä Opetushallituksen että yliopistojen kanssa, sillä korkeakoulujen yhteishaussa on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen hakulomake.
Sujuva yhteistyö molempien korkeakoulusektoreiden, ammattikorkeakoulujen HAPA-vastuutiimin ja korkeakouluhakujen tukiryhmän (KHT) kesken on ollut onnistuneen toteutuksen ydin. Hakijapalveluiden asiantuntijuus, yhteistyö ja ongelmien ratkaisukyky ovat kantaneet poikkeustilanteessakin.
Seuraava haaste on kesäkuun 2020 kaksivaiheinen AMK-valintakoe, jossa korostuu jo kertaalleen testattu yhteistyö niin Turun AMK:n sisällä kuin kansallisestikin.
Artikkeli on osa vuoden 2019 vuosikertomusta, joka julkaistaan Talk-artikkelien sarjana.
Lue muut vuosikertomusartikkelit:
Ennätysvuodesta 2019 vauhtia uudelle vuosikymmenelle
Kestävä tulevaisuus oppimissuunnitelmissa – Mitä askeleita otimme Turun AMK:ssa vuonna 2019
Lähde:
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017): Valmiina valintoihin 2. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 25:2017.
Miksi aikanaan päätettiin todistusvalinta 1.8.2015 alkaen? Terv. 29.5.2015 valmistunut. Miksi tuollainen hassu pvm?
Päätökset ammatillisen todistusvalinnan rajauksista valmisteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ammattikorkeakoulujen yhteisessä opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa. Suurin syy aikarajaukseen lienee se, että 1.8.2015 oli edellinen reformi ammatillisissa perustutkinnoissa. Tuolloin OPH määritteli kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin samat osiot tutkintoihin ja tutkintotodistuksiin. Sama aikaraja oli järkevä ottaa käyttöön myös ammattikorkeakoulujen ammatillisessa todistusvalinnassa. Tätä aiemmat ammatilliset perustutkinnot ovat olleet todella moninaisia, jolloin niiden rinnastaminen toisiinsa opiskelijavalinnassa – eli hakijoiden yhdenvertainen kohtelu – ei olisi ollut mahdollista.
Valmistelussa tehtiin myös tilastollisia selvityksiä potentiaalisesta hakijajoukosta. Ilmeisesti lopputulema oli, että valtaosalla todennäköisistä hakijoista todistus on 1.8.2015 jälkeiseltä ajalta.