20.06.2018

Digiaikana yritysten, organisaatioiden ja muiden toimijoiden kansainvälistymisen tukena on aiempaa enemmän kanavia, ja verkkosivut toimittavat nykyisin käyntikortin virkaa. Kun ryhdytään viestimään globaalisti, verkkosivuston kääntäminen englanniksi ei riitä. Mitä kannattaa huomioida, jotta sivut toimisivat kansainvälisen viestinnän välineenä?

Eri kohderyhmä, eri sisältö

Suomalaisten verkkosivustojen englanninkielisen version kohderyhmänä on tietyn postinumeroalueen asukkaiden sijaan laajimmillaan kuka tahansa netinkäyttäjä millä vain aikavyöhykkeellä. Suomenkielisen sivuston sisältöjen kääntäminen sellaisenaan englanniksi ei aina riitä. Tarjoamasi palvelu tai tuote ei välttämättä ole sama, kun kohderyhmä vaihtuu.

Esittämäsi tieto taas voi näyttäytyä hyvinkin vajavaisena lukijalle, joka ei tunne lähtökielistä kontekstia. Esimerkiksi koulutusorganisaatioiden verkkosivut kannattaa räätälöidä sen mukaan, mitä palveluita on tarjolla vieraskielisille kohderyhmille ja mitä tietoja kansainvälinen yleisö aidosti kaipaa organisaatiosta sekä tarjota lukijalle riittävästi oheistietoa vaikkapa sijainnista ja kulttuurista.

Suomenkielisen sivuston sisältöjen kääntäminen sellaisenaan englanniksi ei aina riitä.

Mitä englantia organisaatiosi puhuu?

Kysymys voi kuulostaa oudolta, mutta englanteja on monia. Englanti on plurisentrinen kieli, mikä tarkoittaa, että eri maiden yleiskielet eroavat toisistaan. Näitä standardointiprosessin läpikäyneitä versioita kielestä ei erottele pelkästään alueittain vaihteleva ääntämistapa, vaan erot lähtevät kirjoitusasujen ja sanaston tasolta.

Tunnetuin englannin kielen sisäinen erottelu on brittienglanti–amerikanenglanti. Brittienglantikin on kuitenkin vain kattokäsite liudalle yleiskielen eri variantteja. Brittienglannissa on esimerkiksi täysin hyväksyttyä kirjoittaa organisaatiosta sekä sanalla organisation että organization. Jos valitsee kirjoittaa organization, täytyy huomata kirjoittaa myös realize eikä realise.

Tärkeintä on olla johdonmukainen ja välttää eri kirjoitusasujen rinnakkaista käyttöä samalla sivustolla. Epäjohdonmukainen kieli antaa tarkkasilmäisemmille ja erityisesti englantia äidinkielenään puhuville lukijoille sekavan kuvan, kun taas selkeästi muotoiltu, oikoluettu ja yhdenmukaistettu kieliasu antaa toiminnasta luotettavamman, laadukkaamman kuvan.

Kv-englantia kv-kohderyhmille?

Valinta eri englantien välillä on helppo, jos yritys tai muu toimija suuntaa pelkästään Eurooppaan tai yksinomaan pohjoisamerikkalaisille markkinoille. Jos kääntäjän tai käännöstoimiston asiakas ei määrittele toivomaansa englannin varianttia eikä vastaa tarkentaviin kysymyksiin, eurooppalaisessa ja EU:ta sivuavassa kontekstissa kääntäjä valitsee tavallisesti brittienglannin. Tieteellisen tutkimuksen kieli taas on usein amerikanenglanti.

Mikäli yritys tai organisaatio kuitenkin viestii tietoisesti joka puolelle palloa, esimerkiksi koulutusviennissä, voi harkita kansainvälisen englannin käyttöä. Käsite ”kansainvälinen englanti” (International English, World English tai EIL eli English as an international language) viittaa mahdollisimman neutraaliin kieleen, jossa vältetään vahvasti tiettyyn maantieteelliseen alueeseen leimautuvaa sanastoa sekä alueellisia ja kulttuurisidonnaisia ilmauksia. Tämä helpottaa kulttuurienvälistä kommunikaatiota, auttaa viestiä tulemaan ymmärretyksi oikein ja ehkäisee tilanteet, joissa lukijan huomio kohdistuu kielen muotoon enemmän kuin tekstin sisältöön.

Omaäänisyydellekin on paikkansa

Organisaation viralliset verkkosivut ovat käyntikortti, jonka kielen kannattaa olla hiottua, johdon- ja yhdenmukaista sekä globaalissa kontekstissa eri kohderyhmät huomioivaa. Organisaation sisäisessä vieraskielisessä viestinnässä tärkeintä on välittää haluttu tieto, jolloin kielivirheet ja epäjohdonmukaiset kirjoitusasut saa anteeksi helpommin kuin ulkoisessa viestinnässä.

Muissa kanavissa, esimerkiksi blogeissa, omaäänisyys ja eri kielivarianttien käyttö ei haittaa, kun eri kirjoitusten takana on selkeästi eri henkilö. Päinvastoin – omaäänisyys ja ihmisten toisistaan poikkeava ilmaisu tuo väriä, persoonaa ja lähestyttävyyttä (myös yrityksen tai organisaation) viestintään.

Myös yksittäisessä blogikirjoituksessa, asiantuntija-artikkelissa tai videotekstityksessä kannattaa silti tarkistaa, että sanojen kirjoitusasut ovat keskenään linjassa: jos valitset amerikanenglannin, huolehdi että tekstissäsi ei esimerkiksi vilahtele vuorotellen color (AmEng) ja colour (UKEng).

Huomioi myös kuvat ja värit

Visuaalisuus on merkittävä osa verkkoviestintää. Kun viestitään yhtä lailla seinänaapuriin kuin eri aika- ja kulttuurivyöhykkeille, voi olla toiminnan alasta ja viestinnän päämäärästä riippuen hyvä miettiä myös väri- ja kuvamaailmaa.

Joissain maissa ja kulttuureissa tietyt värit ovat kiellettyjä tai symboloivat voimakkaasti negatiivisina koettuja asioita. Entä voivatko esimerkiksi kuvituskuvat olla jopa loukkaavia kohdemaiden käyttäytymis- ja pukeutumiskoodistoon nähden?