Ikääntyvä väestö, teknologia ja digitalisaatio

Teknologia ja digitalisaatio ovat tulleet osaksi modernia yhteiskuntaa ja ihmisten jokapäiväistä elämää. Jatkuvan tietoteknisen kehityksen tuloksena monet palvelut ovat esimerkiksi käytettävissä ainoastaan digitaalisesti.

On todettu, että ikäihmiset käyttävät teknologiaa ilmaisten viestien lähettämisessä, osallistumalla verkossa oleviin keskustelupalstoihin, kuuntelemalla radiota ja lukemalla sanomalehtiä. Teknologia mahdollistaa iäkkäiden ihmisten yhteydenpidon perheensä ja ystäviensä kanssa, ja ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia olla aktiivinen ja osallistua harrastuksiin ja muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin.

Teknologian hyödyt kuuluvat kaikille. Vaikka ikääntyneet edustavat yhä suurenevaa tietoteknologian käyttäjäryhmää, osalla heistä ei ole siihen kuitenkaan riittävää osaamista. Haasteita tuovat niin tietoturvallisuusriskeihin liittyvät seikat kuin tiedonhaun hallitseminen. Lisäksi ikääntyneiden mahdollisuudet käyttää teknologiaa saattavat heikentyä, jos teknologia vaatii heiltä suuria investointeja. Sosioekonomiset tekijät saattavat siis rajoittaa teknologian käyttöä ja näin ollen on panostettava turvaamaan heikommassa asemassa olevien resurssit ja neuvonta.

Be Smart Seniors project (BESS)

Erasmus + -rahoitteisen Be Smart Seniors (BESS) projektin keskeisenä tavoitteena on tukea vanhenevan väestön osallisuutta digitalisaatiossa, heidän digi-taitoja sekä rohkeutta käyttää tekniikan tuomia mahdollisuuksia arjessaan. Lisäksi hankkeessa kannustetaan sukupolvien väliseen keskustelun ja ymmärryksen lisäämiseen. Projekti toimii vuosina 2018-2020 ja partnerimaat ovat Slovenia, Unkari, Liechtenstein ja Suomi.

BESS-projekti on tuottanut nuorille suunnatun pedagogisen oppaan ja animaation, jotka neuvovat miten opettaa teknologiaa ikäihmiselle. Eräs projektin lisätavoitteista on jakaa ilmaista ja helposti saavutettavissa olevaa verkkomateriaalia, joka auttaa ikäihmisiä tietotekniikan käytössä. Siinä keskitytään niihin teemoihin, jotka kiinnostavat ikäihmisiä.

Ikääntyneet ihmiset oppijoina, nuoremmat ihmiset opettajina

Ikä ei ole este – oppimiskyky säilyy läpi koko elämän.

Ikäihmiset ovat itse huolestuneita tekniikan oppimismahdollisuuksista, kuten tuen puutteesta, epäselvistä ohjeista tietotekniikkakursseilla, vieraista tietotekniikan käsitteistä ja liian nopeasti etenevistä ohjeistuksista.

Ikääntyneiden oppimisprosessin aikana on huomioitava ikääntymiseen liittyvät tekijät, jotta voidaan varmistaa tehokas oppimistapa tietotekniikan käyttöön. Esimerkiksi ikääntymismuutokset aisteissa, kuten kuulossa ja näkökyvyssä, voivat vaikuttaa oppimiseen ja edellyttävät lisätukea mahdollistaakseen ja helpottaakseen oppimisen.

Kognitiivisista ja aisteihin liittyvistä muutoksista huolimatta, ikääntyneet ihmiset voivat oppia uusia asioita. Nuoremmat ihmiset, jotka ovat tottuneet erilaisiin digitaalisiin välineisiin ja ratkaisuihin, hyötyvät siitä, että he tiedostavat ikääntyneiden oppijoiden ja tekniikan käyttäjien ikääntymiseen liittyvät tekijät. Projektin tuottama opas ja animaatio pyrkivät kaventamaan ikääntyneiden ja nuorempien ihmisten välistä kuilua ja tarjoamaan ohjeita, kuinka opettaa tietotekniikkaa ikääntyneille.

Huomioi seuraavat asiat, kun opetat ikääntynyttä

1. OLE RAUHALLINEN
On tärkeää pysyä rauhallisena. Nuoremmat ihmiset, jotka ovat kasvaneet teknologian parissa, ovat tottuneet erilaisiin laitteisiin, ohjelmiin ja nopeaan tiedonsaantiin. Varaa riittävästi aikaa ja etsi rauhallinen paikka. Pidä oppimistilanteet lyhyinä.

2. OLE SELKEÄ
Puhu selkeästi ja riittävän äänekkäästi. Käytä käytännönläheisiä ja tuttuja esimerkkejä. Ikääntyneet eivät ehkä puhu niin sujuvaa englantia ja vieraat sanat voivat olla heille vaikeita. Yritä selittää asioita heidän äidinkielellään käyttäen jokapäiväisiä sanoja. On tärkeää, että tunnet itse asian, jota olet opettamassa. Opettele ja käy asioita läpi ennen kuin opetat niitä.

3. KERTAA TARVITTAESSA
Tekemällä oppiminen on tehokasta ja antaa sinulle mahdollisuuden varmentaa ymmärrys. On helpompi muistaa asioita, kun ne tekee itse.

4. NAUTI
Kunnioita henkilöä, jota olet opettamassa. Se, mikä voi olla helppoa sinulle, voi olla vaikeaa toisille. Rohkaise ja juhlista kaikkia saavutuksia. Pysy positiivisena ja nauti ajasta, jonka vietätte yhdessä.

Viettäkää mukavaa aikaa yhdessä!

 

Linkki oppaaseen: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167439.pdf

Projektin nettisivut: http://smartseniors.eu

Animaatio: Sanne Aro-Heinilä
Kuvitus: Marika Rautarinta

Oheiskirjallisuus:

Blazun H. (2013). Elderly people’s quality of life with information and communication technology (ICT): toward a model of adaptation to ICT in old age. PhD study, Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies., no 59

Chapman S, Aslan S, Spence J, Hart, Bartz E, Didehbani N., Keebler M., Gardner C, Strain J, DeFina L & Hanzhang L. (2013). Neural mechanisms of brain plasticity with complex cognitive training in healthy seniors. Oxford Journals. Cereb Cortex. 2015 Feb; 25(2): 396–405.

College of Nursing (2011). Safe after 60. Aging and our Senses. Part 3 of a Series. University of Cincinnati: Center for aging with dignity. https://nursing.uc.edu/content/dam/nursing/docs/CFAWD/Aging%20Series/Part%203%20Aging%20Five%20Senses.pdf

Díaz-López MP, López-Liria R, Aguilar-Parra JM & Padilla-Góngora D. (2016). Keys to active ageing: new communication technologies and lifelong learning. SpringerPlus, 5:768. http://springerplus.springeropen.com/articles/10.1186/s40064-016-2434-8

Eurostat (2017). An ageing society. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/People_in_the_EU_-_population_projections#An_ageing_society

Fisk A.D. Rogers W.A., Charness N, Czaja S.J. & Sharit J. (2018). Designing for Older Adults. Principles and Creative Human Factors Approaches. Second edition, CRC Press.

Goodall K, Ward P & Newman L. (2010). Use of information and communication technology to provide health information: what do older migrants know, and what do they need to know. Quality in Primary care 18, 27-32.

Hill R, Betts LR & Gardner SE. (2015). Older adults’ experiences and perceptions of digital technology: (Dis)empowerment, wellbeing, and inclusion. Computers in Human Behaviour 48, 415-423.

Kaasalainen K & Neittaanmäki P. (2018). Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja Nro 63/2018. Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/terveys_ja_hyvinvointiteknologian_mahdollisuudet_verkkoversio.pdf

Pickering S. (2007). Working Memory Across the Lifespan: Evidence from Cogniti-ve, Developmental and Neuroscientific Research. Helsingin yliopisto: CICERO-learning. http://www.cicero.fi/files/Cicero/site/CICERO_lifelong_learning_brain_papers4.pdf

Ricardo-Barreto C, Cervantes M, Valencia J, Cano-Barrios J & Mizuno-Haydar J. (2018). Colombian Elders and Their Use of Handheld Digital Devices. Frontiers in Psychology 6, 1-8.

Scanlon L, O’Shea E, O’Caoimh R & Timmons S. (2015). Technology use and frequency and self-rated skills: a survey of community-dwelling older adults. Journal of American Geriatric Society 63, 1483-4.

The Third Age Trust (2018). Learning not lonely. London: The Third Age Trust.

United Nations (2015). World population ageing. Department of Economic and Social Affairs, Population Division. New York, United Nations.
Vroman KG, Arthanat S & Lysack C. (2015). “Who over 65 is online?” Older adults’ dispositions toward information communication technology. Computers in Human Behaviour 43, 156-166.

Wessman J, Erhola K, Meriläinen-Porras S, Pieper R & Luoma M-L. (2013). Ikääntynyt ja teknologia – Kokemuksiani teknologian käytöstä. KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013. https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B6EFA4966-8410-4428-BDE9-927FE356754D%7D/105629

Winstead V, Anderson WA, Yost EA, Cotton SR, Warr A & Berkowsky RW. (2012). You Can Teach an Old Dog New Tricks: A Qualitative Analysis of How Residents of Senior Living Communities May Use the Web to Overcome Spatial and Social Barriers. Journal of Applied Gerontology 32(5) 540–560.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php