20.06.2022

Mitä kestävä kehitys oikein on? Kestävälle kehitykselle ei ole yhtä yhtenäistä määritelmää, mikä tekee sen kokonaisvaltaisesta huomioimisesta haastavaa. Työkaluja kestävän kehityksen saavuttamiseen ei ole juurikaan tarjolla, vaan moni yritys ja organisaatio jää yksin toimintansa kehittämisen kanssa. Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin tarkistuslista ohjaamaan sosiaali- ja terveysalan organisaatioita kohti kestävän kehityksen globaaleja tavoitteita.

Suomessa kestävä kehitys noudattaa YK:n Agenda2030-ohjelmaa, jossa terveys ja hyvinvointi ovat keskeisessä roolissa. Terveysala on yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen tuottajista, jopa 4,4 prosenttia koko maapallon hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi jätettä kertyy hyvin paljon terveyden ja hyvinvoinnin toimialalta. Kestävä kehitys onkin noussut viime vuosina entistä keskeisempään rooliin sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Julkisissa sote-alan organisaatioissa on esitelty kestävän kehityksen ohjelmia, ja myös sote-alan yritysten ja järjestöjen kohdalla on noussut esille yhä lisääntyvä vaatimus siitä, että toiminta olisi tehokkuuden ja kannattavuuden lisäksi kestävämpää.

Ekologisemmalla terveydenhuollolla pystytään vähentämään päästöjä ja jätettä sekä lisäämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Kestävää kehitystä pohtiessa on kuitenkin huomioitava ekologisen kestävyyden rinnalla taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurille näkökulma, sillä yksi osa-alue ei voi pysyvästi kehittyä toisten kustannuksella ja vain kaikkia osa-alueita kehittämällä päästään kestävämpään tulevaisuuteen.

Opintokeskus Siviksen ja Turun ammattikorkeakoulun KESTO – Kestävää toimintaa ja tulevaisuutta -hankkeessa on pohdittu pienten ja keskisuurten sote-alan yritysten ja järjestöjen kanssa yhdessä kestävän kehityksen osa-alueita, vastuullisuutta sote-alalla sekä kestävän kehityksen näkökulmien tuomista osaamisen ja toiminnan kehittämiseen. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Miten huomioida kestävä kehitys organisaation toiminnassa?

Kestävän kehityksen polulla aloitteleville kaikenkokoisille sote-alan organisaatioille on tärkeää aluksi oppia käytännön onnistumisista sekä pyrkiä dokumentoimaan todisteet siihen vaikuttavista tekijöistä potentiaalin maksimoimiseksi. Esimerkiksi kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaan on hyvä kirjata, missä onnistuttiin ja missä on vielä kehitettävää, jotta niihin voidaan palata tietyin väliajoin ja näin seurata toiminnan edistymistä.

Esimerkki: Tee ympäristöystävällisyydestä yksi yrityksesi laadun arvioinnin ulottuvuuksista, näytä asiakkaille tämä esimerkiksi ympäristösertifikaateilla tai liittymällä mukaan Sitoumus2050-sivustolle. Korosta työtä, jota tehdään kestävän kehityksen edistämiseksi.

Esimerkki: EMAS-järjestelmän (The Eco-Management and Audit Scheme) avulla yritys tai organisaatio voi pienentää ympäristövaikutuksiaan, sitoutua antamaan julkista tietoa organisaation ympäristötehokkuudesta, vahvistaa omaa ympäristölainsäädännön noudattamistaan ja lisätä työntekijöidensä osallistuneisuutta sekä säästää resurssejaan ja rahaa.

Kestävän kehityksen tarkistuslista

Erityisesti pienten sote-alan yritysten ja järjestöjen voi olla haasteellista kiireisen arjen keskellä miettiä, mistä voisi helpoiten aloittaa oman kestävän kehityksen työ. Avuksi on tehty opinnäytetyönä helppokäyttöinen kestävän kehityksen tarkistuslista.

Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa nostettiin esiin kestävää kehitystä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä, joiden pohjalta kestävän kehityksen tarkistuslista luotiin. Tarkistuslista on tarkoitettu yrityksen tai organisaation johtoportaaseen ohjaamaan toimintaa kestävän kehityksen mukaiseksi. Listaa voidaan käyttää PDF-muodossa tai tulostettuna, jolloin käyttäjä voi merkitä kohdat tehdyiksi.

Tarkistuslistaan valittiin neljä yläkategoriaa ja 15 alakategoriaa. Nämä valittiin, sillä monissa julkaisuissa korostettiin suunnittelun, henkilökunnan koulutuksen, materiaalihankintojen ja rahoituksen sekä kestävän kehityksen seurannan ja raportoinnin merkitystä. Kestävää kehitystä estäviksi tekijöiksi puolestaan nousivat riittämätön rahoitus ja terveystietous, henkilöresurssien vähäisyys sekä monialaisen toiminnan rajoittuneisuus.

Avaimet kestävän kehityksen toteuttamiseen

Kestävän kehityksen suunnitelmat nostettiin tarkistuslistan ensimmäiseksi kohdaksi; jos organisaatiolla ei ole suunnitelmaa kestävälle kehitykselle, ei kestävä kehitys todennäköisesti toteudu. Materiaalien ekologinen käyttö sekä tarkkaan harkittujen investointien merkitys on kestävän kehityksen kannalta suuri, sillä ne vaikuttavat suoraan päästöihin, jätteen määrän sekä palveluiden laatuun. Systemaattisen raportoinnin avulla tarvittavia muutoksia on helppo toteuttaa jälkikäteen, kun vertailukohta on jo valmiiksi saatavilla.

Henkilökunnan koulutus vaikuttaa merkittävästi käytännön kestävän kehityksen lisääntymiseen. Samoin henkilökuntaresursseista huolehtiminen edesauttaa kestävän kehityksen toteuttamista, henkilöresurssien vähäisyys nähdään kirjallisuudessa kestävää kehitystä estävinä tekijöinä. Sosiaali- ja terveysalan opintoihin tulisi sisällyttää koulutusta kestävästä kehityksestä, sillä parempi käsitys vaikuttavista tekijöistä lisää todennäköisyyttä siihen, että kestävän kehityksen toiminta jatkuu. Vuodesta 2023 alkaen kestävä kehitys tullaankin sisällyttämään kaikissa näkökulmissaan sairaanhoitajien koulutusohjelmaan Turun ammattikorkeakoulussa.

Materiaalien ja rahoituksen huomioiminen on myös keskeistä kestävän kehityksen näkökulmasta. Materiaalien ekologinen käyttö sekä tarkkaan harkittujen investointien merkitys on kestävän kehityksen kannalta suuri. Kestävä kehitys tulisi priorisoida osaksi terveydenhuollon laadun arviointia, jotta palveluita voidaan tuottaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Toteutumisen seuranta ja raportointi liittyy vahvasti kestävän kehityksen onnistumiseen organisaatiossa. Termistön ja kriteereiden puutteen takia on tärkeää suunnitella kestävän kehityksen seuranta ja raportoida sen tuloksista tietyin väliajoin.

 

 

 

Lähteet

Fortune, K., Becerra-Posada, F., Buss, P., Galvão, L.A.C., Contreras, A., Murphy, M., Rogger, C., Keahon, G.E. And De Francisco, A., 2018. Health promotion and the agenda for sustainable development, WHO Region of the Americas. Bulletin of the World Health Organization, vol. 96, No 9, 621–626

Malone, S., Prewitt, K., Hackett, R., Lin, J.C., McKay, V., Walsh-Bailey, C., & Luke, D.A., 2021. The Clinical Sustainability Assessment Tool: measuring organizational capacity to promote sustainability in healthcare. Implementation Science Communications volume 2, no 77. Saatavilla https://implementationsciencecomms.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s43 058-021-00181-2.pdf

Ossebaard, H. C., & Lachman, P. 2021. Climate change, environmental sustainability and health care quality. International journal for quality in health care : journal of the International Society for Quality in Health Care, vol. 33, no 41.  Saatavilla https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7197527/pdf/mzaa036.pdf

United Nations Development Programme. n.d. What are the Sustainable Development Goals? Saatavilla Sustainable Development Goals | United Nations Development Programme (undp.org)

YM. n.d. Mitä on kestävä kehitys? Saatavilla https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys