24.04.2021

Kaikki lapset leikkivät, eikö vaan? Leikki on suorastaan välttämätöntä hyvinvoivan lapsen kasvulle ja kehitykselle.  Leikki on myös jokaisen lapsen oikeus riippumatta siitä, onko hänellä jokin toimintakykyä rajoittava tekijä. Kuulovamma tai pikemminkin yhteisen kielen haasteet lasten välillä voivat olla rajoittava tekijä yhteisleikeissä. Näin ei kuitenkaan tulisi olla, sillä jokaisella lapsella on oikeus osallistua tasavertaisesti leikkeihin ja nauttia leikin ilosta.

Leikki itsessään on luovaa, innovatiivista ja monipuolista – niin voi myös olla leikissä käytettävä kommunikointi.

Tutkimukset osoittavat, että kuulovamma ei vaikuta leikkitaitojen kehittymiseen. Ensimmäisen ikävuoden aikana sensomotorinen leikki ja vuorovaikutus aikuisen kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lapsi nauttii oppiessaan, miten keho toimii ja miten sitä käytetään. Tämä toki jatkuu yhä taidokkaampana monen vuoden ajan, mutta ensimmäisen vuoden kehitys luo perustan motoristen taitojen kehittymiselle. Toisen ikävuoden aikana esineet ja niiden käyttö alkavat kiinnostaa voimakkaasti ja kuvitteellinen leikki alkaa kehittyä.

Kuvitteellinen leikki ja kielenkehitys kulkevat käsikädessä. Kuvitteellisen leikin juoni edellyttää yhteisen teeman löytämistä. Pienemmät lapset tuovat leikkiin arjen jokapäiväisiä tapahtumia, 3-vuotiaalla leikissä juoni tulee jo harvemmin koetusta ja nähdyistä ja 4-vuotias jo neuvottelee leikin juonesta ja tapahtumista. Yhteisleikin tasavertainen mahdollistuminen edellyttää yhteistä kommunikaatiokieltä. Leikki itsessään on luovaa, innovatiivista ja monipuolista – niin voi myös olla leikissä käytettävä kommunikointi.

Lapset tarvitsevat leikin itselleen ja se on jokaisen lapsen oikeus.

Kuulovammainen lapsi voi tarvita leikissä enemmän visuaalisia tai fyysisiä vihjeitä, viittomia tai vaikka huuliltalukemista, sekä enemmän aikaa vuorovaikutukseen. Se ei kuitenkaan tarkoita yhtään huonompaa leikkiä, etenkin jos vuorovaikutus tapahtuu kuulovammaiselle lapselle sopivalla kommunikointitavalla

Aikuisen tehtävä on tarvittaessa auttaa jokaista lasta osallistumaan leikkiin ja saamaan äänensä kuuluviin. Kun aikuinen osallistuu leikkiin, on tärkeää muistaa, että leikki on lasten itseohjautuvaa, mielihyvää ja iloa tuottavaa toimintaa. Leikki on tärkeää itsessään, ei väline jonkun tavoitteen saavuttamiseen. Lasten leikkiä tukevan aikuisen tulee olla joko mukana leikissä yhtenä leikkijänä tai sivussa tarkkaavaisesti läsnä valmiina auttamaan heti kun tarvitaan, mutta ei häiritsemässä. Lapset tarvitsevat leikin itselleen ja se on jokaisen lapsen oikeus.

Kun lapsi pääsee tasavertaisesti osallistumaan leikkiin, se mahdollistaa moniulotteisen vuorovaikutuksen kaikkien lasten välillä. Siinä sivussa lapset kehittävät myös muita tärkeitä yhdessä toimimisen taitoja. Siispä kaikki yhdessä leikkimään, leikissä kylvetään tasa-arvon siemeniä.

Kuvat: Pixabay