18.12.2020

Laitosmuotoinen sijaishuollon laatu ja sen rooli lastensuojelun palveluissa on ollut Suomessa kriittisen keskustelun kohteena jo pitkään. Viime viikkoina julkiseen keskusteluun ja lehtien otsikoihin ovat nousseet sijaishuollon laitoksista ’hatkaavat’ karkailevat nuoret, joiden epäillään syyllistyvän rikoksiin ja jotka elävät terveyttään ja hyvinvointiaan vaarantavissa olosuhteissa. Laitosmuotoisen sijaishuollon vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää kysyä, miten lapsia ja nuoria hoidetaan ja kasvatetaan sijaishuollon yksiköissä. Millaista ammatillista osaamista työ edellyttää – ja, miksi lapset eivät pysy laitoksissa?

Lastenkodeissa asuvat kaikkein haavoittuvimmissa olosuhteissa kasvaneet lapset ja nuoret. Laitosmuotoinen sijaishuolto on todennäköinen ratkaisu silloin, kun sijoitettavana on nuori, jolla on päihteiden ongelmakäyttöä, itsetuhoisuutta tai haastavaa käyttäytymistä.

 

Onko henkilöstöllä riittävästi osaamista?

Päivittäiset ’normaalitkin’ päivärytmiin ja koulunkäyntiin liittyvät tilanteet kriisiytyvät ja arki on usein raskasta tunteiden vuoristorataa. Silloin nopeat ratkaisut ovat työntekijöidenkin myöhemmin arvioimina epätarkoituksenmukaisia ja lapsen oikeuksia loukkaavia.

Työntekijät kokevat olevansa keinottomia ja lapset kertovat kaltoinkohtelusta. Lapset ja nuoret kertovat mielivaltaisesta eristämisestä, riisuttamisesta, tavaroiden takavarikoinnista ja voimakkaan alistavasta kohtelusta, jolloin jopa lasten turvallisuus on vaarantunut.

Kaikissa laitoksissa ei ole tällä hetkellä riittävästi alan ammatillista henkilökuntaa. Henkilökunnan koulutustaso ei myöskään ole riittävä vastaamaan lasten tarpeisiin ja omiin toiveisiin.

Valvontaviranomaiset ovat puuttuneet lasten huonoon kohteluun laitoksissa. Huolestuttavaa on, että ainoastaan noin 30 prosenttia lastensuojelulaitoksissa asuvista nuorista on tyytyväinen asumiseensa nykyisessä sijoituspaikassaan.

Sosiaalialan opettajana harjoittelujen ohjauskäynneillä olen kuullut monia edellä kuvattuja tarinoita sijaishuollon todellisuudesta. Edelleen asiantuntijakeskusteluissa on tullut ilmi, ettei kaikissa laitoksissa ole tällä hetkellä riittävästi alan ammatillista henkilökuntaa. Henkilökunnan koulutustaso ei myöskään ole riittävä vastaamaan lasten tarpeisiin ja omiin toiveisiin.

Lastensuojelun laitostyön pätevyysvaatimukset on tällä hetkellä määritelty väljästi, jolloin työnhakijoiden tieto- ja osaamispohjan arviointi jäävät kulloinkin työhön rekrytoivien sijaishuollon yksiköiden vastuulle. Tänä päivänä ei ole mahdollisuutta suuntautua opinnoissaan lastensuojelun sijaishuoltoon.

 

Osaamisella parempaa laatua sijaishuoltoon

SIVISOTE-tutkimusryhmä on tarttunut tähän vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan ja nostanut sijaishuollon henkilöstön osaamisen kehittämiskohteeksi.  ERCCI-hankkeessa on tutkittu ja verrattu lastensuojelun sijaishuollon käytäntöjä ja henkilöstön osaamistarpeita Espanjassa, Italiassa, Liettuassa, Saksassa sekä Suomessa.

Pysyvät ihmissuhteet lisäävät ammattikasvattajien ja lasten välistä luottamusta ja läheisyyttä, joka on perusedellytys lapsen yksilölliselle huomioimiselle ja turvalliselle kasvuyhteisölle.

Tutkimuksen pohjalta kevään 2021 aikana viimeistellään sijaishuollon laitoskasvatuksen verkko-opintokokonaisuus (MOOC) peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Tämä kansanvälisen asiantuntijaryhmän tuottama ’eurooppalainen’ opintokokonaisuus sovitetaan suomalaiseen lastensuojelun palvelujärjestelmään ja lainsäädäntöön.

Tavoitteena on, että sijaishuoltoon kohdennettu koulutus antaa työntekijöille sellaista vahvaa osaamista, jonka tuella vaativassa työssä jaksetaan paremmin. Jaksaminen lisää työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja pysyvyyttä.

Näin saadaan aikaan positiivinen kierre. Pysyvät ihmissuhteet lisäävät ammattikasvattajien ja lasten välistä luottamusta ja läheisyyttä, joka on perusedellytys lapsen yksilölliselle huomioimiselle ja turvalliselle kasvuyhteisölle.

 

Tutustu myös artikkelehin:

Lapsi- ja perhepalveluihin etsitään uusia toimintamalleja

Tohtoriksi työn ohessa – tutkimusprojektit kehittyivät artikkeliväitöskirjaksi