Terveys-, sosiaali- ja kasvatusalan opiskelijan on tärkeää oppia jo opiskeluaikana, miten työssä voi hyödyntää kunnan terveydenhoidon, sosiaali- ja opetustoimen eri ammattilaisten monialaista osaamista. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi perheväkivaltaan puuttumisessa. Työntekijän pitää tietää, ketä konsultoida tai kenen puoleen kääntyä, mikäli asiakas pitää ohjata eteenpäin palveluketjussa.  

Turun ammattikorkeakoulussa käytetty innovaatiopedagogiikka korostaa muun muassa työelämälähtöisyyttä ja monialaisuutta. MONIA – Moniammatillinen näkökulma kaltoinkohtelun tunnistamiseen, puuttumiseen ja perheen tukemiseen on yksi ­ esimerkki opiskeluaikana tehtävästä työelämälähtöisestä monialaisesta yhteistyöstä.

MONIA-päivä toteutetaan Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Päivän aikana tulevat  terveys-, sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaiset oppivat työskentelemään yhdessä.

Päivän aikana perehdytään lapsen kaltoinkohtelun ja perheväkivallan tunnistamiseen, sen puheeksiottoon ja siihen puuttumiseen. Päivään osallistuvat sosionomi-, luokanopettaja-, terveydenhoitaja-, fysio- ja toimintaterapia- sekä sairaanhoitajaopiskelijat.

Moniammatillisen yhteistyön tavoitteet kohdistuvat niin työyhteisöön kuin asiakkaisiin

Tavoitteena on, että opiskelijat tutustuvat moniammatilliseen asiantuntijaverkostoon. Heidän tulee myös ymmärtää asiantuntijoiden työskentelyn merkitys ja ammatillinen vastuu.

− Verkostomainen työskentely, jossa kaikkien asiantuntijuutta pystytään hyödyntämään, mahdollistaa asiakaslähtöisyyden. Lisäksi se tukee myös terveys-, sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisen työssä jaksamista.

Case-tapauksia miettiessä konkretisoituu, että meillä on yhteinen päämäärä, toimimme saman asiakkaan hyväksi. Toiminta voi kuitenkin olla täysin erilaista.

Päivään sisältyy työelämäasiantuntijoiden luento-osuuksia ja opiskelijoita aktivoivaa case-ryhmätyöskentelyä, johon he soveltavat oppimaansa. Aiheita tulee käsitellä oman asiantuntijaroolinsa mukaan.

− Opiskelijoiden tulee ymmärtää lapsen näkökulma ja oma työrooli tilanteessa, jossa epäillään kaltoinkohtelua. Heidän on huomioitava tulevassa ammatissaan traumaattisen tapahtuman kokeneen lapsen erityistarpeet ja tuettava koko perhettä omassa asiantuntijaroolissaan.

Päivä järjestetään vuosittain. Seuraavan kevään moniammatillisen yhteisopetuspäivän suunnittelu alkaa elokuussa 2020. Se tulee olemaan neljäs moniammatillinen päivä.

Lapsen tarpeet on huomioitava asiantuntijana

Opiskelijat pitävät moniammatillista koulutuspäivää antoisana. He ovat havainneet, että kaikkea ei tarvitse itse tietää, koska toisella voi olla asiasta asiantuntemusta.

Ryhmätyöskentelystä eri vuosikurssin opiskelijoiden kanssa on hieno huomata, että ei tarvitse pelätä asiantuntemattomuuttaan, ryhmä kannattelee.

He oppivat päivän aikana uutta ammattisanastoa ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Yhteisestä päivästä on opiskelijoille hyötyä myös siinä, että he havaitsevat olevansa asiantuntijoita omalla alallaan.

− Mielestämme on tärkeää, että meiltä valmistuvat opiskelijat tekevät moniammatillista yhteistyötä jo opintojensa aikana. Olemme myös huomanneet moniammatillisen case-työskentelyn olevan opiskelijoille opettavaista.

Opiskelijat kokevat yhdessä oppimisen tarpeelliseksi, sillä tulevassa työelämässä he jakavat asiakastyön arjen keskenään.

Case-tapaus: Lasten kaltoinkohtelu ja perheväkivalta

Seuraavassa poimintoja edellisen moniammatillisen päivän luennoista. Vierailevina luennoitsijoina olivat kouluterveydenhoitaja Leena Kurka ja koulukuraattori Outi Tauriala-Tolonen Turun kaupungilta sekä Raimo Nurminen Turun Ensi- ja turvakodista.

On hyvä keskustella ja huomata, että miettiessämme asioita täydennämme toistemme asiantuntemusta. Miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kurka mainitsi, että lasten kaltoinkohtelu ja lapsiin kohdistuva väkivalta ovat aiheena lapsille ja nuorille tabu, joka monesti tulee esiin muiden asioiden mukana. Mutta ne otetaan puheeksi mahdollisimman varhain, jos aihetta on.

− Nuoren tullessa puhumaan on tarkkaan mietittävä, koska asiaa viedään eteenpäin. Nuoren kanssa on saatava puheyhteys toimimaan ja tapaamisia tulisi olla useita luotettavan yhteyden rakentamiseksi.

Hän painotti opiskelijoille, että nuorelle on kerrottava, että väkivalta ei ole koskaan oikein. Vanhemman humala ei myöskään oikeuta väkivaltaan. Seksuaalikasvatuksessa seksuaaliväkivallan ehkäisyssä on ennakoiva puheeksiotto erityisen tärkeää.

Päivä antaa jälleen uutta boostia, voimaa jatkaa.

Tauriala-Tolonen toi myös esiin, että nuori tulee usein puhumaan esimerkiksi motivaation puutteen, ahdistuksen tai masennuksen takia. Taustalla on varsinainen asia eli väkivalta tai masennus perheessä.

− Tyypillisiä kaltoinkohtelun merkkejä nuorilla ovat fyysiset merkit, keskittymisvaikeudet, poikkeava käyttäytyminen, aggressiivisuus tai masennus. Lapset taas ovat usein syrjäänvetäytyviä ja arkoja.

Opiskelijoille tuotiin esille, että kohtaaminen lapsen ja nuoren kanssa on tärkeää ja vaikeaa, siihen tarvitaan lupa, uskallus ja tuki. Lupaan vaikuttaa lainsäädäntö ja ohjeet, uskallukseen koulutus ja kokemus, tukeen esimiehen, työyhteisön ja työnohjauksen kannustus.

Olette avainasemassa lasten ja nuorten kanssa omassa ammatissanne. Luottakaa vaistoihin, kuunnelkaa lapsia, nuoria, vanhempia, naapureita.

Nurminen kertoi, että aikaisemmin fyysinen väkivalta oli yleisempää, tänä päivänä väkivalta on henkistä. Kun vanhempi laiminlyö, lapsi ei saa kielteisiä eikä myönteisiä kokemuksia. Aikuisena ja vanhempana ei tarvitse olla täydellisiä, riidelläkin saa, mutta ei saa käyttää valtaa toisen yli.

− Olette avainasemassa lasten ja nuorten kanssa omassa ammatissanne. Luottakaa vaistoihin, kuunnelkaa lapsia, nuoria, vanhempia, naapureita, Nurminen ohjeisti opiskelijoita.

Artikkelin yläkuva: S. Hermann & F. Richter Pixabaystä
Artikkelikuvat: Saija Vanhanen

Tutustu koulutuksiin:

Fysioterapiakoulutus

Luokanopettajakoulutus kasvatustieteiden tiedekunnassa

Sairaanhoitajakoulutus

Sosionomikoulutus

Terveydenhoitajakoulutus

Toimintaterapiakoulutus