19.08.2021

 

Digiloikka sosiaali- ja terveysalan koulutuksen harjoittelun lomakkeisiin on ollut niin opiskelijoiden, ohjaajien ja opettajien toiveissa kauan. Keväällä 2019 alkanut kehitysprojekti sai sekä vauhtia että hidastui COVID19-pandemian vuoksi. Vuosien 2019–2021 aikana Sopro Online -harjoittelusovellusta on testattu Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkintokoulutusten harjoitteluissa. Tulokset ovat olleet kannustavia niin opiskelijoiden, ohjaajien kuin opettajienkin näkökulmasta, joten sovellus Sun harkka -nimisenä otetaan käyttöön.

 

 

Vanhoja paperisia lomakkeita ei opintojen harjoitteluihin enää kaivata. Kuitenkin uuden toimintatavan ja harjoittelusovelluksen kehittäminen sekä harjoitteluprosessin avaaminen sekä yhdenmukaistaminen suuressa ammattikorkeakoulussa on vaatinut paljon. On tarvittu sekä tiivistä yhteistyötä sovelluksen kehittäjän Rediteq Oy:n kanssa että vuoropuhelua eri  koulutusalojen opettajien ja asiantuntijoiden kesken.

 

Digitaalisuus sujuvoittaa kaikkien työtä harjoitteluissa

 

Sosiaali- terveysalan koulutuksissa on merkittävä määrä harjoittelua, joka on ohjattua ja tarkasti säädeltyä. Harjoitteluissa on myös pitkät perinteet opettajien roolista käytännön harjoittelun ohjauksessa ja näkyvyydessä ohjausprosessissa. Tähän digitalisaatio on tuonut uusia mahdollisuuksia: opettajaa tarvitaan ohjausprosessin tukena.

 

Turun ammattikorkeakoulussa on harjoittelun ohjauksessa ja harjoitteluprosessin hallinnassa käytetty paperisia lomakkeita ja sähköpostia tai puhelinta sekä verkkovideoneuvottelua yhteydenpitovälineenä aina 2020-luvulle saakka. Opetuksen ja ohjauksen siirtyminen yhä enemmän digitaaliseksi on tuonut paineita nykyaikaistaa ja joustavoittaa myös harjoitteluprosessia tinkimättä sen laadusta.

 

Tutkimuksissa digitaalinen toteutus on todettu tehokkaaksi tueksi opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun ohjauksessa sekä opiskelijoiden kliinisten oppimistulosten ja kriittisen ajattelun edistämisessä. Opettajan pedagogisen ohjauksen laatua voidaan edistää mobiiliohjauksella ja samoin opiskelijan, ohjaajan ja opettajan välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä.

 

 

Digitaalinen harjoittelunohjaussovellus kokoaa kaikki harjoittelut samaan paikkaan. Siten se mahdollistaa opettajalle opiskelijan ammatillisen kasvun seuraamisen harjoittelujen aikana koko koulutuksen ajan. Samalla myös opiskelijan oma reflektointitaito kehittyy, mikä mahdollistaa aikaisemmin opitun peilaamisen tulevaan ja oppimistavoitteiden syventämisen ja laajentamisen. Ohjaajan näkökulmasta taas mobiiliohjaus lisää harjoittelun arvioinnin vuorovaikutteisuutta.

 

Vuonna 2019 päätettiin aloittaa harjoittelusovelluksen kehittämistyö Terveys ja hyvinvointi -sektorilla yhdentoista koulutuksen harjoittelussa. Tarkoituksena oli löytää harjoitteluprosessin ja sen ohjauksen tueksi digitaalinen toteutustapa sekä löytää kumppani, jonka kanssa voitaisiin kehittää ammattikorkeakoulun tarpeisiin paras mahdollinen sovellus. Kehittämistyö oli luonteeltaan toiminnallista pilottien kautta etenevää työskentelyä, jossa palautetta käyttäjiltä kerättiin jatkuvasti ja harjoittelusovellusta päivitettiin tarpeen mukaisesti.

 

 

Tavoitteena oli harjoitteluprosessin digitalisointi ja yksinkertaistaminen

 

Harjoittelusovelluksen kehittämistyön tärkeimpiä tavoitteita oli siirtää harjoitteluprosessiin liittyvät lomakkeet ja arkisto digitaaliseen muotoon. Näihin asiakirjoihin kuuluvat harjoittelun lomakkeet liittyen arviointiin ja aikatauluttamiseen. Harjoitteluprosessiin sisältyy myös erilaisia tarkastettavia asiakirjoja kuten rikosrekisteriotteen tarkistus ja tuloksen hyväksyntä sekä salassapitositoumus. Nämä haluttiin keskittää yhteen paikkaan mm. tietoturvan ja -suojan tiukentuneiden vaatimusten vuoksi.  Haluttiin keskittää opiskelijan harjoitteluprosessi omaan erilliseen paikkaan, pois henkilökunnan sähköpostista.

 

Tavoitteena oli lisätä opiskelijan omaa aktiivisuutta oppimisprosessissa sekä opettajan ja ohjaajan vuorovaikutusta ja sen näkyvyyttä opiskelijalle. Tärkeää oli niin ikään kehittää sote-sektorilla harjoittelun yhdenmukaisuutta ja sen pedagogiikkaa.

 

Turun AMK:ssa tehtiin kevään 2019 aikana markkinakartoitusta käytössä olevista harjoittelusovelluksista Suomessa. Yhteistyökumppaniksi valikoitui turkulainen Rediteq Oy. Yrityksellä oli jo tuotannossa Sopro Online -sovellus, jonka kehittäminen ammattikorkeakouluun soveltuvaksi tuntui mielekkäältä. Sopro Online -sovellusta oli aiemmin jo kehitetty osana Strandell-Laineen väitöskirjatutkimusta. Tärkeää oli myös saada mahdollisuus siirtää valmista tietoa oppimissuunnitelmista suoraan harjoittelusovellukseen.

 

 

Sopro Online -sovellus muokkautui Turun ammattikorkeakoululle sopivaksi

 

Sopro Online on helppokäyttöinen ja monipuolinen sovellus, joka toimii kaikilla päätelaitteilla: PC:llä, tabletilla ja älypuhelimella. Harjoitteluprosessin aikana sovellusta käyttävät opiskelijat, opettajat ja harjoittelunohjaajat. Sovellukseen kehitettiin rajapinnat opiskelijan HAKA-kirjautumiseen ja Peppi-opintotietojärjestelmään. Haka on valtakunnallinen korkeakoulujen käyttäjätunnistusjärjestelmä, joka mahdollistaa kertakirjautumisen sovellukseen sekä opiskelijoille että opettajille. Peppi taas on opintotietojärjestelmä, josta opiskelijoiden oppimissuunnitelmatieto saadaan siirrettyä sovellukseen.

 

 

Sovelluksessa on harjoitteluja tukevia toimintoja kuten arviointikeskustelutoiminto, jossa opiskelija, opettaja ja ohjaaja keskustelevat harjoittelujakson sekä opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisesta ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Kaikki voivat hyödyntää keskustelutoimintoa sekä kahdenvälisenä että ryhmässä. Keskusteluihin voidaan liittää kuvia ja videoita. Keskustelu voidaan käydä sovellukseen integroidulla videoyhteydellä.

 

Opiskelija on tärkein ja hänelle onkin annettu aktiivinen rooli mm. harjoittelujaksojen luomisessa, harjoittelupaikan valinnassa ja työtuntimerkinnöissä.  Lisäksi hän suunnittelee ja dokumentoi opintojaan sekä osallistuu arviointikeskusteluihin.  Opiskelija voi kirjoittaa mm. oppimispäiväkirjaa, tuottaa muita ammatillista kasvua tukevia ja harjoitteluun liittyviä oppimistehtäviä.

 

Sovelluksen suunnittelussa on otettu huomioon myös harjoittelunohjaajien rooli. Sovelluksen käyttö on tehty ohjaajalle mahdollisimman helpoksi: sitä voidaan käyttää ilman salasanaa sovelluksen lähettämästä sähköpostilinkistä. Tämä tapa sopii varsinkin satunnaiselle käyttäjälle. Toisaalta halutessaan ohjaajalla on mahdollisuus käyttää sovellusta perinteisesti tunnuksen ja salasanan avulla. Saadun palautteen perusteella molemmilla tavoilla on oma kannattajakuntansa.

 

Rediteq Oy:ssä yhteistyöprojekti koettiin mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi. Piloteista saatu palaute ja projektissa mukana olleiden henkilöiden positiivinen suhtautuminen kehitystyöhön sekä visio digitaalisesta palvelusta ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. Yrityksellä on kokemusta koulutusalan ohjelmistoista useammalta vuosikymmeneltä, mutta sosiaali- terveysalan erityisluonteesta yritys on saanut arvokasta lisäkokemusta projektin aikana.  Kun kyse on  terveyden ja hyvinvoinnin alalle pätevöityvien ammattitaidosta, se näkyy erityisellä tavalla myös käytettävässä opetusteknologiassa. Terveys ja hyvinvointi -sektorin opetuksessa haasteita tuo helppokäyttöisyyden yhdistäminen mm. hoitotyön tarkkoihin vaatimuksiin, jotka perustuvat mm. hoitoturvallisuutta ylläpitäviin lakeihin. Tärkeää on, että sovellus on mukautuva ja täyttää alojen tiukatkin vaatimukset, liittyen esim. tietosuojaan ja toimintojen ohjaavuuteen.

 

Koulutusta tarvitaan lisää sovelluksen käyttöön

 

Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi -sektorin kaikki koulutukset, joissa on harjoittelua, pilotoivat 2019-2020 harjoittelusovelluksen.  Pilotteja toteutettiin kaksi, syksyllä 2019 pienempi ja syksyllä 2020 laajempi. Ensimmäiseen pilottiin 2019 osallistui kaksikymmentä sairaanhoidon koulutuksen opiskelijaa ja kolme opettajaa. Toinen pilotti saatiin toteutettua vasta syksyllä 2020, koska keväällä harjoittelujaksot peruttiin koronapandemian vuoksi. Syksyllä 2020 saatiin pilottiin mukaan yhdeksän eri koulutusta ja noin neljäkymmentä opettajaa sekä 250 opiskelijaa. Harjoittelunohjaajia pilottiin osallistui noin 500.

 

 

Pilottivaiheen perehdytystä varten oli tehty kirjalliset ohjeet kaikille käyttäjäryhmille. Opiskelijoille suunnattiin perehdytykset videotallenteina ennen harjoittelua. Perehdyttäjinä toimivat Rediteq Oy:n edustaja ja ammattikorkeakoulun opettaja. Tilaisuuden aikana ja sen jälkeen kysymyksiä sovelluksesta tuli hyvin vähän.

 

Palautekyselyssä perehdytykseen kohdistui kuitenkin melko runsaasti kehittämistarpeita.  oli aivan uusi sovellus, joten tämä oli sangen ymmärrettävää. Opiskelijoista puolet oli sitä mieltä, että perehdytys oli puutteellista, liian nopeatempoista tai sitä ei ollut lainkaan. Tosin kolmasosa opiskelijoista ei ollut lukenut opiskelijan ohjetta, puolet opiskelijoista ei kokenut siihen tarvetta eikä toinen puoli tiennyt ohjeesta.

 

Ohjaajista kolmasosa arvioi ohjeistuksen riittäväksi. Suurin osa koki perehdytyksen ja ohjauksen sovelluksen käyttöön kuitenkin puutteelliseksi. Moni koki perehdytyksen jääneen opiskelijoiden varaan.

 

Harjoittelulomakkeet saatiin sähköiseen muotoon ja tieto siirtymään sovellusten välillä

 

Ensimmäisen pilotin tarkoituksena oli saada kokemuksia Rediteq Oy:n Sopro Online -sovelluksen toimivuudesta ja palautteiden perusteella muokata sitä sopivammaksi harjoitteluprosessin perusprosessien kuten työvuoroseurannan ja arviointien osalta. Kehitystyötä tehtiin koko pilottijakson ajan käyttäjien palautteiden ja kommenttien perusteella.

 

Toisessa pilotissa päästiin testaamaan ja  kehittämään korkeakoulujen toiminnanohjausjärjestelmän Peppi-rajapinnan toimivuutta sekä eri koulutusalojen omien harjoitteluprosessien erityispiirteitä. Tämän pilotin perusteella saatiin selkeä kuva sovelluksen toimivuudesta sekä niistä koulutusalakohtaisista lisäkehitystarpeista, joita vielä tarvitaan ennen varsinaista käyttöönottoa. Pilotin aikana selkiytyivät myös eri toimijoiden roolit sovelluksen käytössä.

 

Pilottien aikana palautetta kerättiin opiskelijoilta, ohjaajilta ja opettajilta tasaisesti Facebook-ryhmän avulla. Lisäksi pilottien jälkeen tehtiin Webropol-kyselyitä asiasta. Tuloksia analysoitiin koko kehittämistyön ajan.

 

 

Harjoittelusovellus helpotti kaikkien työtä

 

Kaikilta pilottiversion käyttäjäryhmiltä kerättiin palautetta syksyn 2019 ja 2020 aikana. Käyttäjänäkökulmasta hyvää oli sovelluksen toimiminen kaikilla selaimilla ja laitteilla. Suurin osa opiskelijoista oli käyttänyt kannettavaa tai pöytäkonetta, kun taas opettajat käyttivät pääasiassa kannettavaa ja ohjaajat pöytäkonetta.

 

 

Joukosta löytyi paljon tyytyväisiä käyttäjiä. Vuorojen suunnittelun ja arviointien hyväksymisen osa käyttäjistä koki helppona. Kaikissa vastaajaryhmissä oltiin tyytyväisiä siihen, että päästiin eroon papereista ja siihen, että kaikki löytyi samasta paikasta.

 

Ohjaajat kirjasivat paljon asioita avoimiin kysymyksiin ja esittivät monia myönteisiä ajatuksia sovelluksesta, vaikka se onkin vielä kehityksensä alkuvaiheessa. Kolme neljästä antoi sovelluksesta arvion erittäin hyvä tai hyvä ja tyydyttävän arvion antoi neljännes.  Erityisesti haluttiin painottaa paperittomuuden hyötyä ja toimijoiden vastuun korostumista. Erityisesti opiskelijoiden vastuun lisääntyminen harjoittelunohjauksessa on ollut tavoitteena ja se näyttää onnistuneen. Lisäksi harjoitteluprosessin näkyminen selkeästi kaikille eli opiskelijalle, ohjaajalle ja opettajalle toteutuu harjoittelusovelluksessa.

 

 

 

Harjoittelusovellusta kehitetään palautteiden perusteella

 

Käyttäjät antoivat monipuolisesti palautetta sovelluksen käytettävyyden parantamiseksi. Esimerkiksi jotkut kokivat kirjautumisen lähetetyn linkin kautta hankalaksi ja halusivat käyttäjille erillisiä tunnuksia. Lisäksi harjoitteluprosessi ja esim. se, missä vaiheessa esimerkiksi työvuorot opiskelijan suunnitelman perusteella hyväksytään, koettiin työlääksi. Kuitenkin prosessin järjestys ja suunnitelman hyväksyntä on keskeistä, sillä harjoittelussa ollaan työelämän ehdoilla eikä ainoastaan opiskelijan oman aikataulun mukaisesti. Opiskelijan harjoittelun ohjaajan rajaaminen yhteen tuotti hankaluuksia. Opiskelijoillahan on sosiaali- ja terveysalalla usein useampia ohjaajia.

 

Monia teknisiä ongelmia ja kömpelyyksiä käytettävyyden näkökulmasta muokattiin jo pilotin aikana. Tällainen oli esimerkiksi harjoittelun työvuorojen hyväksyntä ja arviointikeskustelun käyminen sovelluksessa. Sovellukseen kaivattiin myös materiaalien tulostusmahdollisuutta, sillä työpaikat haluavat esimerkiksi opiskelijan työvuorot näkyville.

 

 

Tavoitteiden väliotsikot halutaan ammattikorkeakoulun käsitteiden mukaisiksi, koska tavoitteiden kirjaaminen ei ollut useiden vastaajien mielestä nyt selkeää. Arvioinnissa ei saatu samaan aikaan näkyviin tavoitteita, väliarviointia ja loppuarviointia. Ne olisi tärkeä saada loppuarvioinnissa näkyviin yhtä aikaa. Lisäksi arvioinnin otsikoinnit puuttuivat.

 

Arviointikeskustelut noin kolmasosa koki vaivalloisiksi, koska arviointeja ei pystynyt tekemään ennakkoon tai osittain valmiiksi. Arviointiteksti jäi heti näkyviin eikä tekstiä  voinut muokata vaan se piti poistaa ja kirjoittaa uusiksi. Lisäksi koettiin hankalaksi se, että opettajan on hyväksyttävä väliarviointi ennen varsinaista arviointia. Kuitenkin harjoitteluprosessissa on keskeistä se, että väliarviointi on opettajan hyväksymä ennen loppuarviointiin valmistautumista.

 

Sovellus rakentuu harjoitteluprosessin mukaan

 

Harjoittelun ohjausprosessin (tavoitekeskustelu, väliarviointi ja loppuarviointi) eteneminen ja kirjaaminen sovelluksessa on keskiössä ja tämä toteutuikin opettajien mielestä hyvin. Opettajan työtä taas hankaloitti se, ettei tavoitteita voinut hyväksyä ennen ohjaajan hyväksyntää. Harjoittelusovellukseen opettajien oli helppo kirjata kommentteja loppuarviointiin ja tästä pidettiin erityisesti.

 

Arviointikeskustelun käyminen sovelluksessa oli opettajista pääsääntöisesti vaivatonta. Ongelmina mainittiin hyväksyntäjärjestys. Jos ohjaaja ei ollut hyväksynyt arviointia, opettajan oli odotettava vuoroaan omaan arviointiin sekä hyväksymiseen. Toisaalta edelleen harjoittelun ohjausprosessin mukaisesti näin on perusteltua tehdä.

 

Harjoittelusovelluksessa toimimiseen käytetty aika vaihteli tasaisesti yhdestä kolmeen tuntiin. Kukaan vastanneista ei pitänyt sovelluksen käyttämiseen tarvittavaa aikaa ongelmana. Tämä on tärkeä tieto henkilöstön ja opiskelijan työmäärää seurattaessa ja suunniteltaessa. Näyttää siltä, että harjoittelusovellus tehostaa harjoittelunohjauksen ajankäyttöä sekä ehkäisee virheitä kuten tietosuojarikkeitä. 

 

 

Sun harkka -sovellus otetaan käyttöön tiimityönä

 

Harjoittelusovelluksen käyttöönottoa on suunniteltu keväällä 2021. Käyttöönoton projektiryhmässä ovat mukana yhteyshenkilöt Terveys ja hyvinvointi -sektorin jokaisen osaamisalan opetuksesta. Lisäksi kehittämistyön ja hallitun käyttöönoton tukena on sektorin yhteisiä asiantuntijoita koulutuksen suunnittelusta, tietotekniikasta ja opinto-ohjauksesta.

 

Kun 2400 opiskelijaa ja 130 opettajaa ottaa uuden sovelluksen käyttöön lukukauden aikana asteittain, se tarkoittaa isoa muutosta harjoittelun ohjausprosessissa. Uuden prosessin tai välineen käyttöönoton olisi oltava suunniteltua, hallittua ja ohjeistettua sekä jatkuvasti arvioitua ja toimintaa korjaavaa. Kevään aikana on ollut keskeistä käyttöönoton suunnittelu ja konkretisointi eri tehtäviksi.

 

Kaikkien tehtävien huomioon ottaminen ei ole ollut helppoa. Useampikin tehtävä on vaatinut selvittelyä, jossa tarvitaan monen ammatti-ihmisen yhteistä pohdintaa.  Kysymyksiä tulee käyttöä aloittavilta opiskelijoilta, ohjaajilta ja opettajilta. Tukea tarvitaan jatkuvasti ja pikaisesti. Lisäksi on paljon erilaisia valmisteltavia tehtäviä harjoittelusovellukseen ennen kuin itse ohjausprosessi voi alkaa opiskelijan, ohjaajan ja opettajan välillä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi opintojaksopohjien luonti ja harjoittelupaikkojen vienti järjestelmään yhdenmukaisesti. Nämä opetuksen hallinnolliset tehtävät on tehtävä keskitetysti kaikissa 11 koulutuksessa.

 

Ammattikorkeakoulussa järjestetään syksyllä yhteisiä koulutustyöpajoja. Harjoittelusovelluksen ohjeista pyritään tekemään itsenäisesti ja helposti seurattavia. Todennäköisesti tulee silti paljon kysymyksiä, kun käyttöönotto lähestyy. Oikea-aikainen, -sisältöinen ja -menetelmäinen ohjeistus ja opastus onkin keskeistä saada onnistumaan. Tiedetään, että mm. työelämäkumppanit tulevat pyytämään koulutuksia sovelluksen käytöstä. Vaikka ohjeet olisivat riittävät itsenäisesti toimiviksi, osa haluaa silti henkilökunnalle konkreettiset koulutukset.  Harjoittelusovelluksen käytöstä tehdään informatiiviset videot opiskelijalle, ohjaajalle ja opettajalle. Lisäksi opiskelija perehdytetään ohjaamaan ohjaajaa harjoittelusovelluksen käytössä tarvittaessa.

 

Sun harkka -sovellus ohjaa harjoitteluopintojen kehittämistä

 

Harjoittelusovellukselle on annettu Turun ammattikorkeakoulussa oma nimi, joka toteutetaan käyttöönoton edetessä. Harjoittelusovellus on tulevaisuudessa nimeltään Sun harkka. Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi -sektorin harjoittelu yhdenmukaistuu tämän projektin ja harjoittelusovelluksen avulla.

 

 

Eri tutkintojen erilaiset tarpeet, harjoittelupaikkojen, ajankohtien sekä ohjauksen erilaisuus on kuitenkin syytä ottaa huomioon. Harjoittelusovelluksen avulla voidaan löytää riittävä yhdenmukaisuus. On myös merkittävää, että keskustelu harjoittelusta on lisääntynyt ja harjoitteluprosessin arviointi on kehittynyt säännöllisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Ollaan paremmin tietoisia sosiaali- ja terveysalan eri alojen harjoittelusta. Lisäksi merkittävä asia käyttöönottoprojektille lähitulevaisuudessa on sähköisen arkistointisovelluksen ja harjoittelusovelluksen välinen tiedon siirto ja arkistointi.

 

Harjoittelusovellus mahdollistaa harjoittelussa pedagogiikan kehittämisen ja opettajan roolin näkymisen. Opiskelijan vastuu, oma-aloitteisuus ja itsensä johtaminen omassa oppimisprosessissa tulee selkeämmin esille ja sitä vaaditaankin. Lisäksi harjoittelusovelluksessa on paljon mahdollisuuksia myös liittyen oppimisanalytiikkaan, jota hyödynnetään sosiaali- ja terveysalalla vielä liian vähän. Harjoittelu on merkittävä osa opiskelijan opintoja ja pidetyin kokonaisuus. Sun harkka -harjoittelusovellus lisää varmasti vielä harjoittelun merkitystä.

 

 

 

Lähteet

 

Jaroslav Zlamal, M. H. P., Gjevjon, E. R., Fossum, M., Solberg, M. T., Steindal, S. A., Strandell-Laine, C. , & Pettersen, F. S. 2021. Technology-Supported Guidance Models Stimulating the Development of Critical Thinking in Clinical Practice: Protocol for a Mixed Methods Systematic Review. JMIR Res Protoc 10 (1) https://www.researchprotocols.org/2021/1/e25126/PDF

 

Nes AAG, Fossum M, Steindal SA, Trygg Solberg M, Strandell-Laine C, Zlamal J, Gjevjon ELR. 2020. Research protocol: Technology-supported Guidance to Increase Flexibility, Quality and Efficiency in the Clinical Practicum of Nursing Education. International Journal of Educational Research 103. https://doi.org/10.1016/j.ijer.2020.101628. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0883035520300549

 

Strandell-Laine C. 2019. Nursing Student–Nurse Teacher Cooperation Using Mobile Technology during the Clinical Practicum. Annales Universitatis Turkuensis ser D tom 1412, Medica odontologica. Turku: University of Turku, Faculty of Medicine, Nursing Science. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/146655/AnnalesD1412Strandell-Laine.pdf?sequence=1