11.02.2019

Terveyden ja hyvinvoinnin Master-koulutuksessa alueseminaari on toteutunut nyt jo toistakymmentä vuotta Turun ammattikorkeakoulussa. Viimeisimmässä seminaarissa esiteltiin Master-koulutuksen kehittämisprojekteja. Mukana oli seitsemän valmistumisvaiheessa olevaa Master-opiskelijaa työelämän mentoreidensa kanssa esittelemässä kehittämistyötään ja yli kolmekymmentä posteria. Seminaarin puheenjohtajana toimi syksyllä 2018 YAMK-opintonsa aloittanut Auria Biopankissa työskentelevä bioanalyytikko Minna Grönroos.  

Verkkokoulu edistää monikulttuurista osaamista 

Alueseminaaripäivän avasi terveydenhoitaja Anu Kaunion työ Maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla – Monikulttuurisen osaamisen verkkokoulun luominen. Kehittämisprojekti oli toteutettu osana MARJAT-hanketta. Anu oli tuottanut monikulttuurisen verkkokoulun, jonka voi suorittaa verkossa osoitteessa https://monikulttuurinenosaaminen.wordpress.com.

Tarkoituksena oli kehittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten monikulttuurillista osaamista.  Työelämän kommentit tuli jakamaan Anun mentori Tuula Cornu, ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Turun kaupungilta.

– Verkkokoululle on suuri kysyntä, ja se tulee varmasti uusien työntekijöiden käyttöön.

Neuvonnassa tarvitaan työkaluja 

Ensihoitaja Pia Laihonen kertoi Raision terveyskeskuksen puhelinneuvonnan haasteista.

– Raisiossa puheluita tulee kuukaudessa jopa 8 000. Kaikki eivät koe työtään mielekkääksi. Puhelinneuvonta on haastavaa ja ohjeiden tulisi olla valtakunnalliset.  

Kehittämisprojektissaan Pia Laihonen kehitti puhelinneuvonnan ja ajanvarauksen työkalun hoitajien käyttöön Raision terveyskeskuksen intraan.

– Tulevaisuus tuo tullessaan uusia työvälineitä puhelimen tilalle. Työssä tulee esiin monia kehittämisehdotuksia, joita muutkin puhelinneuvontaa tekevät voisivat hyödyntää. 

Vahvana näkökulmana oli työhyvinvoinnin parantaminen. Raision terveyskeskuksen apulaisosastonhoitaja Mari Eura-Markula kommentoi Pian työtä tärkeäksi todeten hoidontarpeen arvioinnin olevan vaativaa. Tarve on toteuttaa neuvontaa tasapuolisesti ja tehokkaasti.  

 

 

Kokemusasiantuntijat vaikuttavat asenteisiin 

Terveydenhoitajana työskennellyt Johanna Koski halusi lähteä ylemmällä AMK-tutkinnolla avartamaan maailmaansa ja tarttumaan uusiin haasteisiin.

– Mitä vaan voin tehdä, se on itsestä kiinni. Minulle oli alusta asti selvää, että teen jotain aivan uutta, muuta kuin mitä olen tottunut tekemään.  

Johannan kehittämisprojekti liittyi kansainväliseen Commune-projektiin, ja hänen tehtävänään oli selvittää kokemusasiantuntijoiden vaikutuksia opetukseen. Työssä selvitettiin sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteita mielenterveystyöhön kyselyn avulla. Kokemusasiantuntijoita käytetään vähän opetuksessa.  

 Opiskelijoiden asenteet mielenterveystyön opintoihin muuttuivat positiivisemmiksi kurssin jälkeen. Opiskelijoiden ajatukset mielenterveystyön vaikutuksista ja asiakkaan osallisuudesta olivat positiiviset. Kokemusasiantuntijan toteuttamalla opintojaksolla oli siis myönteistä vaikutusta.

– Sain upean kokemuksen olla mukana myös kansainvälisen tieteellisen artikkelin kirjoittamisessa International Journal of Mental Health Nursing -lehteen, Johanna sanoo. 

Commune-projektin puolesta kommentit esitti yliopettaja Heikki Ellilä Turun ammattikorkeakoulusta.

– Hanke on loistava esimerkki siitä, kuinka opiskelija voi tehdä kehittämisprojektinsa kansainvälisessä hankkeessa ja olla vielä mukana kansainvälisessä artikkelin kirjoittamisessa. Commune-projektissa on mukana kuusi maata, seitsemän korkeakoulua, mm. kaksi yliopistoa Irlannista.

– Sieltä ovat ensimmäiset kokemukset siitä, kun yliopistossa on palkattuna kaksi kokemusasiantuntijaa, Heikki Ellilä kertoo. 

Omahoitoa tuetaan ryhmäohjauksella 

Sydänhoitajana toimiva Katriina Räty esitteli sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon tukemisen toimintamallin, jonka hän on kehittänyt Turun yliopistollisen keskussairaalan  Sydänkeskukselle. Katriina kehitti toimintamallin ryhmäohjaukseen, jonka taustalla oli potilaan ohjauksen kehittäminen. Tavoitteena oli parantaa potilaan sitoutumista hoitoon. 

Hienointa kehittämisprojektissa oli, että toimintamalli on otettu säännölliseen käyttöön Tyksin Sydänkeskuksessa. Kuten Katriinan mentori ja työelämäohjaaja osastonhoitaja Jaana Kurjen terveiset kuuluivat, projekti on ollut onnistunut ja syntynyt ryhmäohjausmalli on implementoitu käytäntöön. 

 

 

Kehittämisprojektissa voi olla haasteita 

Suuhygienisti Miia Kovalainen toi esityksessään esiin kehittämisprojektin haasteita. Tarkoituksena oli selvittää yksityisen hammashoitoalan yrityksen henkilökunnan digitaalisuuteen liittyviä asenteita ja osaamista. Kokemukset ja asenteet olivat vaihtelevia, vaikka digiosaaminen olikin hyvää.

– Työn tekeminen oli ollut haastavaa, koska yritys on yksityinen toimija, jossa kehittämistä halutaan tehdä paljon, mutta aikaa on rajallisesti. 

Haasteista huolimatta Miia Kovalainen on edelleen kiinnostunut kehittämisestä ja haluaa sitä työyhteisössään jatkaa. Esittäjä sai työn haasteet kuulostamaan sellaisilta, että kaikesta selviytyy, vaikka joutuisi puurtamaan yksin. Varmasti tästä syystä yleisö äänestikin päivän lopuksi Miian esityksen parhaimmaksi esitykseksi.  

LEAN-koulutuksella päästään me-keskeisyyteen 

Terveydenhoitaja ja sosionomi (AMK) Marjaana Nieminen toimii yksityisen hoivakodin johtajana. Marjaanan kehittämisprojektina oli Lean-menetelmä työn kehittämisen välineenä hoivakodissa. Marjaana oli YAMK-opiskeluidensa aikana kipuillut oman johtamisensa kanssa ja lopulta ymmärtänyt, että muutoksen täytyy lähteä hänestä itsestään. 

 Marjaana Nieminen kehitti työyhteisöään Lean-menetelmän avulla.

– Kun työntekijä voi hyvin niin myös asiakkaat voivat hyvin. Lean-koulutuksen ja -toiminnan myötä henkilökunnan ajatus on muuttunut hoitajakeskeisestä me-keskeisyyteen. Henkilökunta ottaa nykyään enemmän vastuuta työstään ja itseohjautuvuus lisääntyi. Vanhustyön johtamista tutkitaan melko vähän, ja tämän alueen tutkimus- ja kehittämistyötä tarvitaan jatkossakin. 

 

 

Työhyvinvointi tulee laittaa etusijalle 

Ensihoitaja Juhani Stenius kartoitti kehittämisprojektissaan Satakunnan pelastuslaitoksen työhyvinvointia. Lähtökohtana oli halu selvittää, mitkä ovat juurisyyt työhyvinvoinnin heikkenemiselle. Lähtökohtana olivat työhyvinvointikyselyt ja niitä seuranneet ryhmäkeskustelut. Ryhmäkeskusteluiden tuloksena seurasi 14 kehittämisehdotusta. Niitä olivat mm. johtamiskulttuurin kehittäminen, hiljaisen tiedon arvostaminen ja hyödyntäminen sekä positiivisen palautteen kulttuuri. 

Juhani Stenius pohti myös, miten ammattiylpeyttä voitaisiin tukea. Kehittämisprojekti paneutui vaikeisiin aiheisiin, joiden ratkaiseminen vaatii paljon aikaa. Työelämän mentorina Juhanille toiminut lääkintämestari Petri Liukkonen toi terveiset Satakunnan pelastuslaitoksen puolesta. 

– Tilanne on haastava ja tekemistä riittää. Työkenttä on myös haastava. Jatkoon nimetään henkilöt, jotka tulevat vastaamaan kehittämisestä. Tämä ei tule jäämään kuolleeksi kirjaksi. 

Seminaari toi uusia näkökulmia

 Ylemmän AMK:n alueseminaarissa oli myös esillä yli kolmekymmentä valmistuvan Master-opiskelijan kehittämisprojektia posterin muodossa. Postereiden kirjo oli niin laaja, että ne olisivat vaatineet oman seminaarinsa.

Kokonaisuudessaan alueseminaari oli antoisa. Esitetyt työt edustivat erilaisia lähtökohtia ja lopputuloksia. Uudet syksyllä aloittaneet opiskelijat saivat valmistuvilta opiskelijoilta hyviä vinkkejä ja neuvoja omiin tuleviin kehittämisprojekteihinsa. Oli tärkeää, että opiskelijat näkivät mihin kaikkeen he pystyvät, jos vain haluavat. 

Seminaarin tärkein viesti oli, että jokainen kehittämisprojekti on tehty yrityksen tai hankkeen tarpeeseen ja näin ollen palvelee työelämää. Vaikka haasteitakin löytyi ja opiskelijat tunsivat joskus joutuvansa puun ja kuoren väliin, lopputulokset ovat huikeita. Valmistuneilla ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon suorittaneilla on syytä olla ylpeitä työstään. 

 

 Tutustu Master School -opintoihin