Näyttöön perustuva aistimodulaatiomenetelmä avaa uuden ulottuvuuden kehon ja mielen yhteyden ymmärtämiseen sekä asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Aistimodulaatio on käytännönläheinen menetelmä, jota voidaan…
Tekijät | Authors

Traumainformoitu lähestymistapa korostaa turvallisten yhteisöjen ja ympäristöjen merkitystä
Ekososiaalinen hyvinvointi on noussut merkittäväksi käsitteeksi, kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lähestymistavassa korostuu luonnon, yhteisön ja yksilön systeeminen näkökulma. Traumainformoitu työote taas perustuu ymmärrykseen trauman vaikutuksista ihmisen käyttäytymiseen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Lähestymistavoissa voidaan tunnistaa yhtymäkohtia, jotka voivat vahvistaa toisiaan.
Maailmanlaajuiset ekologiset kriisit, jotka johtuvat luonnonympäristön heikkenemisestä, edellyttävät yhteistyötä ja toimia kohti taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää tulevaisuutta (Simò Algado & Townsend 2015). Kestävyysmurros toimii yhtenä tekijänä traumainformoidun työotteen tarpeeseen globaalien kriisien tuottaessa kollektiivista traumaa (Sarvela 2023).
Moniin monitahoisiin kansanterveysongelmiin, kuten traumaan, tarvitaan useita ekososiaalisia tasoja huomioivia toimia. Trauma vaikuttaa laajasti eri väestöryhmiin ja edellyttää moniammatillista yhteistyötä sekä ennaltaehkäisevää työtä haavoittuvien ryhmien hyväksi. (Gultekin ym. 2019.)
Lähisuhdeväkivalta nakertaa kestävää hyvinvointia
Yhtenä esimerkkinä voi nostaa lähisuhdeväkivallan ilmiönä. Lähisuhdeväkivalta on vakava sosiaalinen ja terveydellinen ongelma sekä ihmisoikeuskysymys, joka nakertaa kestävää hyvinvointia. Suomessa tehtyjen väestötutkimusten mukaan lähisuhdeväkivalta on huomattavan yleistä. Parisuhdeväkivaltaa on elämänsä aikana kokenut 44 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista ja lapsuudessaan sitä on kokenut 65 prosenttia väestöstä (Siltala ym. 2022).
Lähisuhdeväkivalta on luonteeltaan piilorikollisuutta, ja vain osa tapauksista päätyy viranomaisten tietoon. Viranomaisille vuonna 2023 raportoiduista pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten aikuisista uhreista naisten osuus oli 74 prosenttia ja syylliseksi epäillyistä 75 prosenttia oli miehiä. Vuonna 2022 avopuolison tekemät väkivallanteot lisääntyivät Suomessa 21,2 prosenttia ja vuonna 2023 aviopuolison tekemä väkivalta kasvoi 10,7 prosenttia edellisvuodesta. (Tilastokeskus 2023.)
Judith Herman (1992) toteaa, että lähisuhteissa koettu väkivalta rikkoo turvallisen yhteyden kokemusta itseen, toisiin ja maailmaan. Turvan kokemus mahdollistaa hyvien suhteiden luomisen toisiin ihmisiin ja ympäröivään todellisuuteen. Väkivalta ilmenee maailmassa sekä relationaalisena pahoinvointina suhteissa ja sukupuolten välillä mutta myös luonnon riistona ja esimerkiksi uusiutumattomien luonnonvarojen kestämättömänä käyttönä (Mies & Vandana 2014).
Mitä on ekososiaalinen hyvinvointi?
Ekososiaalinen hyvinvointi tarkastelee ihmisen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti: se huomioi yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön keskinäisen riippuvuuden. Ekososiaalisen hyvinvoinnin ytimessä ovat relationaalinen maailmankuva ja holistinen näkemys ihmisestä. (Helne, Hirvilammi & Laatu 2012.) Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma korostaa, että ihmiskunnan selviytyminen perustuu tasa-arvon lisäämiseen ja toimeentulon turvaamiseen kestävällä tavalla ilman, että planeetan kantokyky vaarantuu (Rees 2014, Salosen 2014 mukaan).
Planetaarisen terveyden käsite on lähellä ekososiaalista hyvinvointia. Planetaarisen terveyden käsite lähtee ymmärryksestä, että ihmisen ja muun luonnon hyvinvointi ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Planetaarisen terveyden tavoitteena on saavuttaa kestävä ja oikeudenmukainen yhteiskunta, joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Planetaarinen terveys huomioi kestävyyttä kokonaisvaltaisesti, korostaa oikeudenmukaisuutta ja tarkastelee ilmiöitä systeemisesti tunnistaen muutostarpeita. (THL 2025.)
Kaikessa ihmisen toiminnassa on ensisijaisen tärkeää huomioida planetaariset rajat, jotta elämä maapallolla voi jatkua kestävällä tavalla. Arto Salonen on hahmotellut kestävän hyvinvoinnin paradigmaa, jossa yhdistyy eri sosiaalialan käytäntöjä ja traditioita sekä kestävä hyvinvointi. (Salonen 2014.)
Traumainformoitu työote – turvaa ja ymmärrystä
Psyykkisellä traumalla tarkoitetaan ylivoimaista, tavanomaisen kokemuksen ylittävää, usein terveyttä, hyvinvointia tai henkeä uhkaavaa kokemusta ja sen kielteisiä seurauksia (Herman 1992). Trauma murtaa sekä kehon että mielen toimintaa, ihmissuhteita, turvallisuuden kokemusta ja yksilön tai hänen yhteisönsä asemaa maailmassa (Gultekin ym. 2019).
Traumainformoidussa työotteessa on kyse ehkäisevästä ja rakenteellisesta työstä, ja se voidaan nähdä paradigmasiirtymänä (Koivula 2022; Sarvela 2023). Jokaisen yksilön hyvinvointia edistetään tukemalla elämäntapaa, joka ehkäisee haavoittavia kokemuksia ja auttaa toipumaan väkivallasta sekä muista haitallisista tilanteista. Tämä pohjautuu traumatietoisuuteen sekä resilienssiä ja positiivisia lapsuuden kokemuksia koskevaan ymmärrykseen. (Sarvela 2023.)
Lähestymistavan kuusi periaatetta SAMHSAn (2023) mukaan ovat turvallisuus, luotettavuus ja läpinäkyvyys, vertaistuki, yhteistyö ja vastavuoroisuus, voimaannuttaminen sekä sukupuoleen, historiaan ja kulttuuriin liittyvien tekijöiden huomioiminen. Traumainformoitu työote perustuu inkluusioon, intersektionaalisuuteen ja rakenteiden avoimuuteen sekä edellyttää ammattilaisilta kehotietoisuutta ja jatkuvaa itsereflektiota. (SAMHSA 2023; Sarvela 2023.)
Lähestymistapa soveltuu kaikkeen ihmistyöhön, ja systeemisesti sen käyttöönotto organisaatiotasoisesti tukee niin palvelunkäyttäjiä kuin ammattihenkilöitä, joilla on vaara sijaistraumatisoitua ja vahingossa myös uudelleen traumatisoida palvelunkäyttäjiä (mm. The Institute on Trauma and Trauma-Informed Care 2019).

Kun trauma nähdään osana laajempaa systeemiä, se luo tilaa kollektiiviselle toipumiselle ja parantaa sekä uhrien että tekijöiden kohtelua.
Kun tarkastellaan asioita kokonaisvaltaisesti, monitieteisesti ja systeemisesti, voidaan ymmärtää, hallita ja muuttaa monimutkaisia syy-seurausketjuja, jotka muovaavat elämäämme (Salonen 2014). Esimerkiksi systeemisten vaikutusten huomioon ottaminen auttaa meitä hahmottamaan entistä paremmin, miten yksittäisen eliön menetys heijastuu koko ekosysteemiin (Hirvilammi 2015).
Kun trauma nähdään osana laajempaa systeemiä, se luo tilaa kollektiiviselle toipumiselle ja parantaa sekä uhrien että tekijöiden kohtelua – sillä trauma ei ole vain yksilöllinen ilmiö (Sarvela 2023). Ekososiaalinen näkökulma korostaa, että traumojen ennaltaehkäisy ja toipumisen tukeminen voivat tapahtua monilla eri tasoilla (Sarvela 2023).
Luontosuhteen vahvistuminen voidaan nähdä myös osana traumasta toipumista ja resilienssin kasvua. Luonto tarjoaa moniaistisen rauhoittavan ympäristön, joka tukee autonomisen hermoston säätelyä ja vähentää stressiä. Luottamuksen palaamisena ja turvan vahvistumisena, ehkä jopa jonkinlaisen haltioitumisen kyvyn kokemisen mahdollistumisena. Lisäksi vahvan luontosuhteen ja luontoaltistuksen on todettu voivan lisätä kestävämpiä toimintatapoja. (Salonen 2020; Bosone & Bertoldo 2022; McEwan ym. 2021.)
Ekososiaalinen hyvinvointi osana traumainformoitua työotetta
Ekososiaalisella hyvinvoinnilla ja traumainformoidulla työotteella on useita yhtymäpintoja, jotka tukevat ja täydentävät toisiaan.
Rakenteellisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden näkökulmasta kestävän hyvinvoinnin ja traumainformoidun työotteen yhteys on selkeä. Kestävä hyvinvointi edellyttää toimia planetaaristen rajojen hahmottumisesta ja resurssien kestävästä käytöstä, kuten kohtuullisuutta kulutuksessa ja solidaarisuutta ihmisten ja valtioiden välillä.
Tämän pohjaksi tarvitaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kaikkinaisen riiston ja väkivallan purkamista sekä arkiseen kaltoinkohteluun puuttumista. Ihmiset voivat rakentaa kestävää hyvinvointia todellisuudessa, jossa siihen on mahdollisuuksia mahdollisimman monella, ei vain osalla ihmisistä. Erilaiset haavoittavat elämänkokemukset rajoittavat ja surkastuttavat vaikutusmahdollisuuksia ja toimijuutta arjessa.
Haavoittavat kokemukset vaikuttavat usein ihmisen kykyyn luottaa muihin ja tuntea kuuluvansa yhteisöön.
Traumainformoitu lähestymistapa korostaa turvallisten yhteisöjen ja ympäristöjen merkitystä ekososiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa, jotta etenkin lapsille syntyy mahdollisuuksia korjaaviin kokemuksiin (Sarvela 2023). Haavoittavat kokemukset vaikuttavat usein ihmisen kykyyn luottaa muihin ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Ekososiaalinen hyvinvointi korostaa yhteisöllisyyttä, solidaarisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, jotka ovat vastavoimia relationaaliselle haavoittuvuudelle, elementtejä, jotka tukevat traumainformoitua työskentelyä.
Traumainformoidulla työotteella voidaan vahvistaa haavoitettujen mahdollisuuksia ja kestävää hyvinvointia, joka edelleen tukee laajemman ekososiaalisen hyvinvointiparadigman toteutumista yhteiskunnassa.
Kohti kestävämpää, oikeudenmukaisempaa ja merkityksellisempää huomista
Ymmärrys hyvinvoinnin laaja-alaisuudesta on viime vuosikymmeninä laajentunut. Kasvamme ja kehitymme suhteissa, ja näiden suhteiden turvallisuus on hyvinvoinnille keskeistä. Suhteet toteutuvat ympäristöissä, jotka joko vahvistavat tai heikentävät hyvinvointia ja turvaa. Ekologiset näkökulmat kytkeytyvät sosiaalisiin näkökulmiin kiistattomasti. Näiden huomioiminen palveluissa ja niiden kehittämisessä on välttämätöntä.
Ammatillisessa kehittymisessä yksi suurimmista haasteista on laajentaa ihmiskeskeistä ajattelua ekologiseen suuntaan, jotta voidaan vastata globalisoituvan ja luonnonvaroiltaan rajallisen maailman haasteisiin (Salonen 2014). Ekososiaalisesti kestävä toiminta tukee traumainformoidun työotteen ja turvallisen toimintakulttuurin toteutumista sotealoilla (Gultekin ym. 2019).
Kun luomme turvallisia, inhimillisiä rakenteita yhteiskunnallisesti, annamme ihmisille ja luonnolle mahdollisuuden kukoistaa.
Kasvuympäristön vaikutus hyvinvointiin on keskeinen. Kasvaako lapsi sodan runtelemassa kaupungissa, kuivuuden keskellä vai ympäristössä, jossa hän pääsee luonnon vehreyteen ja kokemaan sen monimuotoisuutta. Lapsuuden haitallisten kokemusten (ACE-kokemusten) tutkimuksessa on tärkeää hyödyntää ekososiaalista näkökulmaa jokaisen yksilön kohdalla. Yksilölliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät sekä muut ympäristövaikutukset ovat keskeisiä tarkastelun kohteita, sillä näiden järjestelmien vuorovaikutus vaikuttaa merkittävästi aikuisuuden hyvinvointiin. (Waite & Ryan 2020, Sarvelan 2023 mukaan.)
Ekososiaalisen hyvinvoinnin ja traumainformoidun työotteen huomioiminen voivat auttaa rakentamaan maailmaa, jossa ihmiset ja ympäristö voivat paremmin. Olemme aina suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöihin, joissa toimimme. Kun huolehdimme ympäristöstä, huolehdimme samalla toisistamme, ja kun luomme turvallisia, inhimillisiä rakenteita yhteiskunnallisesti, annamme ihmisille ja luonnolle mahdollisuuden kukoistaa.
Artikkeli on osa Traumainformoitu työote -hanketta ja New Ways of Promoting Performance -tutkimusryhmän toimintaa.
Lähteet
Bosone, L. & Bertoldo, R. 2022. The greater the contact, the closer the threat: The influence of contact with nature on the social perception of biodiversity loss and the effectiveness of conservation behaviours. Sustainability 2022, 14, 16490, 1–15.
Gultekin, L., Kusunoki, Y., Sinko, L., Cannon, L., Abramos, K., Khan, A. G. & Seng, J. 2019. The Eco-Social Trauma Intervention Model. Public Health Nursing, 36, 709–715.
Helne, T., Hirvilammi, T. & Laatu, M. 2011. Sosiaalipolitiikka – altavastaajasta planeetan pelastajaksi? Teoksessa Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) Sosiaalipolitiikka – hukassa vai uuden jäljillä? Helsinki: Unigrafia Oy Yliopistopaino, 310–332.
Herman, J L. 1992 Trauma and Recovery. The Aftermath of Violence-from Domestic Abuse to Political Terror. New York: Basic Books, Hachette Book Group
Hirvilammi, T. 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 136. Kelan tutkimusosasto.
Koivula, AK. 2022. Traumatietoinen kulttuuri osallisuuden edistämisen välineenä työyhteisössä. Teoksessa T. Hautamäki, A. Aalto, A. Alaverdyan, & S. Saarikoski (toim.), Osallisuus ihmistyössä (s. 284–296). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 177). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122873919
McEwan, K., Giles, D., Clarke, F. J., Kotera, Y., Evans, G., Terebenina, O., Minou, L., Teeling, C., Basran, J., Wood, W. & Weil, D. A Pragmatic Controlled Trial of Forest Bathing Compared with Compassionate Mind Training in the UK: Impacts on Self-Reported Wellbeing and Heart Rate Variability. Sustainability 2021, 13, 1380, 1–19.
Mies, M. & Vandana, S. 2014 Ecofeminism (Critique Influence Change). New York: Bloomsbury Publishing.
Salonen, K. 2012. Mielen- ja luonnon yhteyksiä – eko- ja ympäristöpsykologinen näkökulma. Teoksessa Helne, T. & Silvasti, T. (toim.) Yhteyksien kirja – Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Tampere: Juvenes Print, 235–249.
Salonen, A. 2014. Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – Yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2014, vol. 15, 31–62.
Salonen, 2020. Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
Sarvela, K. 2023. Traumainformoitu lähestymistapa. Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) 2023. Traumainformoitu työote. Jyväskylä: PS-kustannus.
Siltala, H, Hisasue, T, Hietamäki, J, Saari, J., Laajasalo, T., October, M., Laitinen, H.-R. & Raitanen, J. 2022 Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset: Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:52.
Simò Algado, S. & Townsend, E. A. 2015. Eco-social occupational therapy. British Journal of Occupational Therapy, 78, 3, 182–186.
Substance Abuse and Mental Health Services Administration- SAMHSA. 2023. Practical Guide for Implementing a Trauma-Informed Approach.
Tilastokeskus 2023. Rikos- ja pakkokeinotilasto. Viitattu 22.2.2025: https://stat.fi/julkaisu/cln32gnj49hev0cutpmcsm4ko
The Institute on Trauma and Trauma-Informed Care. 2019. Trauma-Informed organizational change manual. University at Buffalo, School of Social Work.
THL 2025. Planetaarinen terveys ja hyvinvointi. Viitattu 20.2.2025: https://thl.fi/thl/tietoa-meista/vaikuttamistavoitteet/planetaarinen-terveys-ja-hyvinvointi
Kuvat: Adobe Stock