22.12.2025

-Haluan työskentelemään. En halua vastaanottaa toimeentulotukea Suomesta valtiolta. Näin kommentoi ulkomaalaistaustainen sosionomiopiskelija Omer, kun kysytään suunnitelmia valmistumisen jälkeen.

 

Mediasta on saanut lukea, miten arabian ja somalin kieltä äidinkielenään puhuvat saavat eniten toimeentulotukea suhteutettuna kieliryhmän kokoon. Omer ei kuulu kumpaankaan kieliryhmään mutta ulkomaalaistaustainen hän on kuitenkin. Siksi tällaiset otsikot loukkaavat, koska halua töihin olisi, mutta työtä ei Suomesta ole löytynyt.

Ennen Suomeen tuloaan Omer on toiminut mm. matematiikan ja kemian opettajana ja kemian olympialaisten valmentajana sekä vararehtorina ja koulun asuntolan johtajana. Korkeakoulututkinnon suorittaneena hän on ylpeä koulutuksestaan. Hän ymmärtää, ettei pysty Suomessa opettajana työskentelemään, koska suomen kielen osaamisen taso on vielä matala.

 

 

Omer on yksi Turun ammattikorkeakoulun ja Loimaan evankelisen kansanopiston yhteisen Maakunta työllistää -hankkeen sosionomiryhmän opiskelijoista. Hän on tullut Suomeen kolme vuotta sitten ja opiskellut nyt vuoden sosionomiksi suomen kielellä. Koulutukseen hän hakeutui, koska koki työllistymisen Suomessa ilman suomalaista korkeakoulututkintoa mahdottomaksi. Tutkimuksissa on todettu, että työ on yksi parhaista poluista kotoutumiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa.

 

Työllistymisessä on haasteita

Ulkomaalaisten työllisyysaste oli 2023 jonkin verran alempi (noin 60 prosenttia) kuin suomalaisilla (noin 70 prosenttia). Maahan muuttaneilla työnhakijoilla onkin erityisiä haasteita työllistymisessä. Tiedot suomalaisten työmarkkinoiden toimintatavoista ovat heikot ja monilta puuttuvat verkostot, joiden kautta voisi suoraan lähestyä työnantajia piilotyöpaikkojen löytämiseksi. Sähköiset työnhakujärjestelmät vaativat tietoteknisiä taitoja ja suomen kielen osaamista. Työnantajat vaativat yleisesti lähes täydellistä suomen kielen taitoa. Ennakkoluulojakin on.

Tilastollisesti korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työllistyy noin puolet ensimmäisen vuoden aikana maahan saapumisesta. Tilastoa kaunistavat monet asiantuntija-ammatit, joissa voi työskennellä englannin kielellä. Kaikki korkeakoulutetut ulkomaalaistaustaiset eivät kuitenkaan osaa englantia. On myös huomioitava, että monilla aloilla kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ja opetustoimessa työkieli on pääsääntöisesti suomi.

 

Hanke pyrkii ulkomaalaistaustaisten nopeampaan työllistymiseen

Maakunta työllistää -hankkeessa kehitetään uutta koulutusmallia korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille työllistymispolkujen nopeuttamiseksi. Koulutuksen kesto on kaksi vuotta, koska aikaisemmilla korkeakouluopinnoillaan opiskelijat saavat noin 1,5 vuoden opintojen verran hyväksilukuja. Koulutukseen osallistuu noin kolmekymmentä sosionomiopiskelijaa ja noin kaksikymmentä tradenomiopiskelijaa.

Sosionomiopiskelijoiden opintoja edeltänyt Suomessa oloaika ja kielitaito vaihtelee. Koulutukseen sisältyy suomen kielen opintoja yhdeksän opintopistettä. Ryhmän opiskelijat tulevat kymmenestä eri maasta, joten ryhmässä on paljon kokemusta ja näkemystä erilaisista opiskelu- ja työelämäkulttuureista.

Koulutusmallin ydin on työharjoittelun ja opetuksen yhdistäminen tiiviiksi kokonaisuudeksi. Työharjoittelu aloitettiin heti runsas kuukausi koulun alkamisen jälkeen. Koulussa ollaan kaksi päivää viikossa ja työharjoittelussa kolme. Sosionomiopiskelijoille suomalaisen sosiaalihuollon käsitteet ja palvelut tulevat tutuiksi koulupäivinä: heti pääsee harjoittelemaan opittuja asioita käytännön asiakastyössä ja työyhteisössä. Suomalainen työkulttuurikin tulee tutuksi.

-Kurssien aiheet ovat antaneet hyvän pohjan ymmärtää, miten monipuolisia taitoja sosionomin työssä tarvitaan. Meillä on ollut upeita keskusteluja ja ryhmätöitä, joissa olemme jakaneet kokemuksia ja oppineet toisiltamme, kertoo Mona, sosionomiopiskelija.

 

Positiivisia signaaleja tulee harjoittelupaikoilta

Sosiaalialan työllisyystilanteen vaikeutuminen opiskelun aloittamisen jälkeen saa Omerin epätoivon valtaan toisinaan. Työllistyminen valmistumisen jälkeen olisi erityisen tärkeää, koska koulutuksen aikana hankittua suomen kielen osaamista on vaikeaa pitää yllä ilman työpaikkaa tai tiivistä kosketusta suomenkielisten kanssa. Verkostoja suomenkieliseen väestöön on valmistumisen jälkeenkin vähän. Toiveikkuuttakin silti on.

Hankkeeseen osallistuvat työharjoittelupaikat ovat ottaneet ulkomaalaistaustaiset opiskelijat hienosti vastaan ja heistä on tullut merkittävä osa työyhteisöä. Samalla kulttuuritietoisuus työyhteisöissä lisääntyy ja ulkomaalaistaustaiset harjoittelijat tuovat mukanaan uusia tapoja tarkastella maailmaa. Parhaimmillaan he myös lisäävät työpaikkojen tietoa ja taitoja monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamisesta eri palveluissa.

Harjoitteluorganisaatioille tehdyssä kyselyssä noin neljäkymmentä prosenttia vastaajista kokee Maakunta työllistää -hankkeen opiskelijan lisänneen halua palkata ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä jatkossa. Hankkeen harjoitteluorganisaatioiden näkemyksistä voi lukea lisää Satu Lassilan 2025 valmistuneesta AMK-opinnäytetyöstä.

 

 

– Olen ollut harjoittelussa Turun International House -kohtaamispaikassa ja Turun työllisyyspalveluissa. Sosionomina haluan auttaa ihmisiä löytämään polkuja työelämään, tukea heitä haasteissa ja nähdä, miten he voivat saavuttaa omat unelmansa, toteaa Mona, sosionomiopiskelija.

 

 

Lähteet

Itähaarla, Kinos, S. & Kirjavainen, H. 2020. Miten tukea maahan muuttaneiden korkeasti koulutettujen työllistymistä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 270. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Lassila, S. 2025, Työelämätoimijoiden näkemykset monikulttuurisista harjoitteluista. AMK-opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527147.

Välimäki, M., Pitkänen, V., Niemi, M. K. & Veijola, R. 2023, Kansainväliset osaajat ja Suomi: Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet: Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki: E2 Tutkimus..

 

Artikkelin kuvat: Maakunta työllistää -hanke.