Siirry sisältöön Siiry hakuun

Ylempi AMK-tutkinto auditoinnin kohteena – Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus edistyneellä tasolla

Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditointi vuonna 2016. Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista (YAMK, nykyään Master School) auditoitavaksi kohteeksi valittiin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma käynnistettiin opetusministeriön myöntämällä luvalla vuonna 2007. Se on ollut alusta lähtien yksi suosituimpia ylempien AMK-koulutusten hakukohteita ja käynnistynyt vuosittain.

Vuonna 2012 koulutusohjelmassa toteutettiin sisäinen ristiinarviointi, joka tuotti tietoa koulutuksen suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisprosessista sekä laatukulttuurista.  (Ks. Tanskanen ym. 2013).  Saadun palautteen pohjalta edettiin koulutusohjelman kehittämisessä.

Osallistavaa laadunhallintaa

Karvin toteuttamassa auditoinnissa auditointiryhmä arvioi koulutuksen edistyneelle eli korkeimmalle kehitystasolle (Paaso ym. 2016). Auditoijat totesivat koulutuksen laadunhallintamenettelyiden osallistavan erinomaisella tavalla työelämän edustajia, opiskelijoita sekä henkilöstöä koulutuksen toteutustapojen kehittämisessä.

Tulos oli erinomainen myös siksi, että se heijasteli edistynyttä tasoa myös muille Turun AMK:n terveysalan kehittämille YAMK-koulutuksille. Opetussuunnitelman rakenteet ja yhteiset sisällöt, innovatiiviset pedagogiset ratkaisut, toimintamallit ja toteutustavat oli linjattu kaikkia koulutusohjelmia koskeviksi, joten ne olivat samankaltaisia auditointikohteena olevan koulutusohjelman kanssa. Pääosin ainoastaan eri koulutusohjelmien profiilien mukaiset opetussuunnitelman ydinsisällöt erosivat toisistaan.

Laadunhallintaa ohjataan kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti

Karvin tekemässä auditoinnissa noudatetaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita (Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area, ESG), joka kunnioittaa korkeakoulun autonomiaa. ESG:n tavoitteeksi on nimetty muun muassa yhteisen ymmärryksen edistäminen oppimisesta ja opetuksen laadunvarmistuksesta yli rajojen ja kaikkien sidosryhmien kesken. Tähän sisältyy ajatus osaamisen tunnistamisesta, opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan integraatiosta sekä oppimista tukevista palveluista. Suomalaista korkeakoulutusta ohjataan kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti.

Koulutukseen ja laatujärjestelmien kehittämiseen vaikuttavat niin kansallinen kuin kansainvälinenkin koulutuspolitiikka. Kansallisesti laadunhallinnan keskeisiä kulmakiviä ovat:

  • korkeakoulupoliittinen ohjaus,
  • korkeakoulun oma laadunhallinta,
  • kansallinen arviointitoiminta ja
  • Euroopan yhteisen korkeakoulutusalueen kehittäminen.

Eurooppalaisella tasolla tavoitteena on yhtenäistää laatumenettelyitä, suosituksia ja tulkintaa tutkintojen tunnistamisesta sekä edistää liikkuvuutta ja eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia koskevassa asiakirjassa on sanoitettu korkeakoulun perustehtävien laatumenettelyiden yhteinen viitekehys. Samoin yhteinen tavoite siitä, miten laadunvarmistus viedään läpi eurooppalaisella korkeakoulutusalueella.

Auditoinnilla tuetaan korkeakoulun kehittymistä

Kansallisesti korkeakoulupoliittisesta ohjauksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjaus perustuu

  • lainsäädäntöön,
  • toimilupapäätöksiin sekä
  • ministeriön ja korkeakoulun väliseen tavoite- ja tulossopimukseen.

Lainsäädännön perusteella korkeakoululla on itsehallinto ja siten vastuu oman toimintansa laadusta ja sen jatkuvasta kehittämisestä.

 

Mikäli jokin arviointialue ei täytä asetettuja kriteereitä, korkeakoululle tehdään uusinta-auditointi kolmen vuoden sisällä.

 

Korkeakoulu rakentaa tarpeisiinsa parhaiten sopivan laatujärjestelmän ja osallistuu ulkopuoliseen laatujärjestelmän auditointiin joka kuudes vuosi. Auditoinnin läpäisevä korkeakoulu saa laatuleiman. Mikäli jokin arviointialue ei täytä asetettuja kriteereitä, korkeakoululle tehdään uusinta-auditointi kolmen vuoden sisällä. Kansallisella tasolla lakisääteisen ulkoisen auditoinnin toteuttaa yleensä Karvi, jolla on kansallinen arviointivastuu.

Auditointi kattaa korkeakoulun perustehtävät, ja toimintaa arvioidaan korkeakoulun oman profiilin ja strategisten tavoitteiden nojalla. Perustehtäviin kuuluvat tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö tukipalveluineen.

Auditointi perustuu kehittävään arviointiin ja koulutuksen perustehtäviä kehittävän tiedon tuottamiseen. Tavoitteena on

  • tukea korkeakoulua tavoitteiden saavuttamisessa,
  • innostaa luovuuteen ja
  • edistää jatkuvaa kehittymistä.

Auditoinnissa käytetään ennalta sovittuja kriteereitä, ja auditoinnin toteuttaa sitä varten nimetty ulkopuolinen asiantuntijaryhmä. Ryhmässä on edustaja yliopistosta, ammattikorkeakoulusta, opiskelijoista, korkeakoulun ulkopuolelta sekä Karvista.

Auditoinnin toteutuksesta julkaistaan raportti, jossa kerrotaan kehittämissuositukset sekä vahvuudet ja hyvät käytänteet. Menettely tuottaa avointa ja läpinäkyvää tietoa korkeakoulujen laatutyöstä sekä edistää hyvien käytänteiden leviämistä.

Suomessa laatujärjestelmän auditointeja on toteutettu vuodesta 2005 lähtien, eli ensimmäinen varsinainen auditointikierros toteutettiin vuosina 2005–2011. Turun AMK:n laatujärjestelmä on siten arvioitu jo kaksi kertaa. Karvin tekemällä ulkoisella auditoinnilla on tärkeä merkitys korkeakoulun perustehtävien ja toiminnan kehittämisessä.

Turun ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täytti auditointikriteerit

Auditoinnin kohteena on korkeakoulun oma laatujärjestelmä kokonaisuutena. Koska lähtökohtana on omista lähtökohdista ja tavoitteista muodostunut järjestelmä, auditoinnissa ei oteta kantaa toiminnan päämääriin, sisältöön tai tuloksiin. Auditoinnin fokus on menettelyissä ja prosesseissa, joilla Turun AMK ohjaa ja kehittää toimintansa laatua.  Kehittävän arvioinnin tavoitteena on auttaa korkeakoulua tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Itsearvioinnin tekemistä varten Karvi on tuottanut korkeakouluille strukturoidun ohjeistuksen sekä määritellyt neliportaisen arviointikriteeristön.

Itsearvioinnissa kuvattiin:

  • miten hyvin laatujärjestelmä vastaa strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeisiin,
  • miten kattava ja vaikuttava ammattikorkeakoulun perustehtävien laadunhallinta on sekä
  • miten toimiva ja dynaaminen koko laatujärjestelmä on.

Koulutuksen toteutuksen laadunhallinnan toimivuuden osoittamiseksi Turun AMK:n tuli valita näyttö yhdestä AMK- ja YAMK-tutkintokoulutuksesta, lisäksi Karvin auditointiryhmä valitsi vielä yhden tutkinto-ohjelman. YAMK-tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöksi valittiin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma.

Itsearviointiraportin lisäksi auditointiryhmä toteutti tiiviin kolmipäiväisen vierailun Turun ammattikorkeakouluun. Vierailun aikana ryhmä haastatteli kattavan joukon AMK:n toimijoita kuten hallituksen, sidosryhmien, kaikkien korkeakoulun palveluiden, laaturyhmän sekä opiskelijoiden edustajia. Ryhmä haastatteli erikseen sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-opiskelijoita ja opetushenkilöstöä. Kaikkiaan auditointiryhmä haastatteli yli sata ammattikorkeakoulun toimijaa.

Auditointiryhmä laati vierailustaan raportin, jonka Karvin arviointijaosto käsitteli auditointiryhmän puheenjohtajan esittelystä.  Auditointiryhmän mukaan Turun AMK:n laatujärjestelmä täyttää Karvin laatujärjestelmien kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunhallinnalle asettamat kriteerit. Auditointijaosto myönsi Turun AMK:lle laatuleiman, joka on voimassa vuoteen 2022 asti.

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen suosituin YAMK-koulutus

Koulutusohjelma haettiin silloisen Turun ammattikorkeakoulun Terveysalan toteuttamaksi tutkinto-ohjelmaksi. Vakinaisen YAMK-koulutuksen aikana se oli toinen Terveysalan toteuttama koulutusohjelma terveyden edistämisen koulutuksen jälkeen.

Sen käynnistyessä jatkettiin kehittämisessä ja toteutuksissa samoja toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja, joita oli kehitetty edeltävässä koulutusohjelmassa. Toteutus suunniteltiin kaksivuotiseksi koulutukseksi, jonka laajuus oli 90 opintopistettä.  Opetukseen sisältyi keskimäärin kaksi lähipäivää kuukaudessa, itsenäistä työskentelyä, verkko-oppimisympäristössä opiskelua ja projektina toteutettavan opinnäytetyön prosessin toteuttamista projektioppimisympäristöissä.

Ensimmäisen opetussuunnitelman suunniteltiin ja valmisteltiin laajemminkin valtakunnallisen Terveysalan YAMK-verkoston yhteistyönä, koska myös useissa muissa ammattikorkeakouluissa käynnistettiin samaan aikaan opetusministeriön myöntämä tutkinto-ohjelma.

Vaikutteita saatiin myös kansainvälisen Thematical Network -verkoston EU-projektista. Verkostossa kehitettiin eurooppalaisena yhteistyönä myös Master-koulutusta, jossa opetussuunnitelman valmistelu kohdentui johtamiseen. (St Martin´s College Programme Handbook. 2005-2006.)

Opinnot ovat koostuneet syventävistä ammattiopinnoista, joita olivat

  • näyttöön perustuva toiminta,
  • asiantuntijana ja esimiestyössä toimiminen,
  • organisaatioprosessien, talouden ja osaamisen johtaminen,
  • projektijohtaminen
  • ja tutkimusmenetelmällinen osaaminen.

Lisäksi opintoihin ovat kuuluneet opinnäytetyö ja vapaasti valittavat opinnot.

Vuodesta 2015 lähtien toteutus koskee myös kaikkia hakukelpoisia sote -alan AMK-tutkintoja sekä muita soveltavia tutkintoja. Ohjelma on antanut valmiuksia toimia erilaisissa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Auditointia edeltävinä vuosina hakutilastojen mukaan tutkinto-ohjelma on ollut YAMK-ohjelmista suosituin.

Miten auditointiprosessi toteutui?

Tavoitteena alusta lähtien oli saada koko opettajatiimi (nk. YTTE-tiimi) mukaan tekstin prosessointiin, sen kommentointiin ja arviointiin. Koulutus- ja tutkimuspäällikkö vastasi prosessin etenemisestä aikataulun mukaisesti ja valmisteli itsearviointitekstin luonnostelmaa, joka aika ajoin prosessin edetessä käsiteltiin opettajatiimissä.

Aiemmin vuonna 2012 toteutuneen sisäisen auditoinnin nk. ristiinarvioinnin aineisto toimi tausta-aineistona laadittaessa KARVIn tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöä. Sen lisäksi itsearvioinnin tukena toimivat silloisen Terveys- ja hyvinvointi -tulosalueen laatuasiantuntijat sekä auditointiin valmistautumista koordinoiva Turun AMK:n laatuvastaava.

Tukea saatiin erityisesti itsearviointiraportin kysymystenasettelun ja käsitteiden tarkentamisessa sekä keskeisten tietojen kokoamisessa annetun sapluunan mukaisesti.  AMK:n laatuvastaava huolehti siitä, että korkeakoulun itsearviointiteksti oli muodoltaan ja rakenteeltaan yhdenmukainen kaikkien näyttöjen osalta. Itsearvioinnissa erityisen tärkeää oli esittää kaikki ne innovatiiviset toimintamallit, joita koko YAMK-koulutuksen elinkaaren oli tavoitteellisesti kehitetty. Lisäksi merkittävää oli avata prosessit ja toimintatavat, joissa koko koulutusohjelman (laajemmin muidenkin vastuualueen koulutusohjelmien) suunnittelu, toteutus ja arviointi saatiin ulkopuolisille auditointiryhmän jäsenille kuvattua mahdollisimman ymmärrettävästi.

Oleellista oli myös tehdä näkyväksi koko YAMK-opettajatiimin tiivis yhteistyö koulutuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa, sekä määrätietoinen eteneminen osana sekä valtakunnallisia YAMK-koulutuksen kehittämisverkostoja että verkostoituminen kansainvälisesti Master-koulutuksen kehittämiseen.

Itsearvioinnin lisäksi arvioitavaksi osoitettiin aineistoa ja pääsy korkeakoulun ja koulutuksen intranettiin auditointiryhmän tutustumista ja arviointityöskentelyä varten. Auditointiprosessiin sisältyi auditointivierailu, jossa auditointiryhmä haastatteli YAMK-opettajia, työelämän ja sidosryhmien edustajia, YAMK-opiskelijoita ja koulutuksen hallinnollisia vastuuhenkilöitä. Kaikesta edellä mainitusta muodostui kokonaiskuva tutkinto-ohjelman laadusta ja sen kehitystasosta.

Auditoinnin keskeiset tulokset – vahvuudet ja kehittämiskohteet

Turun ammattikorkeakoulun auditointi 2016 -raportissa (Paaso ym.) on löydettävissä auditointikohteen arviointi tuloksineen. Auditoinnin tulos saavutti edistyneen vaiheen arvioinnin.

Raportin ja saadun palautteen mukaan vahvuudet sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksessa tulevat esille seuraavasti:

  • “Koulutuksen suunnittelun keskeisimmät menettelytavat ovat toimintasuunnitelman ja opetussuunnitelman laadinnan prosessit, joilla on selkeä yhteys korkeakoulun strategiaan.
  • Opetussuunnitelmat perustuvat osaamislähtöiseen ajatteluun ja niiden laatu varmistetaan yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa.
  • Koulutuksen suunnitteluun liittyvät laadunhallinnan menettelytavat ovat kaikilta osin toimivia ja tukevat koulutuksen suunnittelua.
  • Koulutuksen toteutukseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat tukevat erinomaisella tavalla koulutusohjelman toteutusta.
  • Laadunhallinnan vahvuus on vakiintunut kolmikantamalli, jossa työelämän edustajat osallistuvat koulutuksen toteutukseen.
  • Menettelytavat ovat systemaattisia ja vakiintuneita.
  • Eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat osallistuvat aktiivisesti ja sitoutuneesti laatutyöhön.
  • Myös ulkoiset sidosryhmät ovat systemaattisesti mukana.
  • Laatutyön vaikuttavuudesta koulutuksen kehittämisessä on näyttöä erityisesti koulutuksen toteutustapojen kehittämisessä.” (Paaso ym. 2016.)

Raportista voi havaita, että auditoitavaa kohdetta arvioidaan kehittävän arvioinnin periaatteella, joka perustuu koulutuksen tekemään itsearviointiin. Auditointikohde jaettiin koulutuksen suunnittelun laadunhallintaan, koulutuksen toteutuksen laadunhallintaan ja laatutyöhön osallistumiseen. Seuraavaksi nostamme raportista esille tämän jaottelun mukaisesti arviointiryhmän huomiot vahvuuksista ja kehittämiskohteista tai suosituksista.

 

Koulutuksen suunnittelun laadunhallinta

Vahvuuksina suunnittelun osalta ovat mm. seuraavat tekijät:

  • Opetussuunnitelmatyötä ohjaa tavoite koulutuksen työelämälähtöisyydestä, ajantasaisuudesta ja kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä sekä sitoutuminen innovaatiopedagogiikkaan.
  • Suunnittelulla on tätä kautta yhteys strategiaan.
  • Opetussuunnitelmat perustuvat osaamislähtöiseen ajatteluun, jonka ajantasaisuus varmistetaan olemalla tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.
  • Opetussuunnitelmaa konkretisoivat toteutussuunnitelmat, joissa on kuvattu opintojaksojen tavoitteet, sisällöt, toteutustavat ja arviointitavat.
  • Opetussuunnitelmissa on nähtävissä selkeä kytkös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI), sillä suuri osa opinnoista kytkeytyy projektiopintoihin. Opinnäytetyöt toteutetaan kehittämisprojekteina projektioppimisympäristöissä. YTTE-tiimissä on pyritty määrätietoisesti löytämään TKI-integraation toteuttamiseen yhteisiä käytänteitä.
  • Koulutuksen suunnittelun laadunhallinnan menettelyt työryhmätyöskentelyineen ovat vakiintuneita.
  • Ohjelma toimii hyvin, tulokset ovat pysyneet hyvällä tasolla ja opiskelijoiden palaute on myönteistä.
  • Opiskelijoiden palautteiden perusteella on tehty muutoksia mm. opintojen sijoitteluun.
  • Suunnittelussa on hyödynnetty vuonna 2012 tehdyn sisäisen ristiinarvioinnin tuloksia, esim. monialaistamalla koulutukseen liittyviä TKI-hankkeita (Ks. Tanskanen ym. 2013).

Kehittämiskohteina suunnittelun osalta mainitaan seuraavia havaintoja:

  • Opintojaksojen toteutussuunnitelmat eroavat jonkin verran tarkkuusasteeltaan erityisesti arvioinnin kuvausten osalta.
  • Opintojaksojen kuormittavuudessa ja mitoituksessa on jonkin verran haasteita. Tämän pohjalta suositeltiin ennalta tehtyjen opintojakson kuormituslaskelmien lisäksi (jotka ovat käytössä) myös toteutuneesta ajankäytöstä tiedon keräämistä opiskelijoilta sekä kuormituslaskelmien oikeaan osumisen tarkistamista.

Kehittämiskohteista opintojaksojen kuormittavuus on ollut haasteellista koko koulutuksen ajan. Vaikka koulutuksen toteutussuunnitelmia laadittaessa otettiin heti käyttöön opintojen mitoituslaskelmat, jotka pohjautuivat mukaillen Oulun yliopiston tekemään opintojen mitoituksen malliin (Karjalainen ym. 2003), on eri opintojaksojen välillä ollut toistuvasti mitoitukseen liittyviä haasteita.  Tähän kiinnitettiin huomiota myös sisäisen ristiinarvioinnin yhteydessä vuonna 2012.

Opiskelijoiden palautteista on voinut ymmärtää, että laajuudeltaan samanarvoiset opintojaksot toimivat silloin niin, että kuormittava opintojakso vie aikaa joltain toiselta opintojaksolta, eikä oppiminen asiasisältöjen suhteen ole tasalaatuista. Tähän kuormittavuusongelmaan on kiinnitetty huomiota vuosittain ja haastettu opettajia tarkistamaan opintojaksojen mitoituksia.

 

Koulutuksen toteutuksen laadunhallinta

Vahvuuksina toteutuksen osalta ovat mm. seuraavat tekijät:

  • Toteutustapojen valintaa ohjaa sitoutuminen innovaatiopedagogiikkaan ja tavoite toteuttaa opinnot joustavina, itseohjautuvina ja työelämälähtöisinä. Joustavuutta taataan vaihtoehtoisilla suoritustavoilla ja itseohjautuvuutta edistetään vastuuttamalla opiskelijoita oppimisprosessissa. Opiskelijat ovat tyytyväisiä mahdollisuuksistaan vaikuttaa koulutuksen toteutustapoihin.
  • Työelämälähtöisyyden kannalta koulutuksen vahvuus on erittäin toimiva kolmikantamalli. Kolmikantamallissa opiskelija toimii projektipäällikkönä ja saa ohjausta sekä mentorina toimivalta työelämän edustajalta että opinnäytetyötä ohjaavalta opettajatuutorilta. Lisäksi toimintaa tukee ohjausryhmä ja projektiryhmä. Työelämämentorina toimimiselle on laadittu kriteerit.
  • Koulutuksessa on käytössä jatkuva ja kehittävä oppimisen arviointi. Lähtökohtana ovat opiskelijan ura- ja opiskelusuunnitelma sekä ammatillista kasvua kuvaavat portfoliot.
  • Arviointi perustuu sekä oppimisprosessiin että oppimistuloksiin.
  • Opintojaksojen kriteerit on kuvattu, ja arviointikäytänteet ovat monipuolisia: itse- ja ryhmäarviointia, vertaisarviointia, työelämän edustajien antamaa arviointia ja opettajien arviointia. Tasalaatuisuuden edistämiseksi arvioinnista keskustellaan opettajien ja opettajatuutorien kesken, ja YTTE-tiimissä linjataan arvioinnin yleisiä periaatteita.
  • Opintojen etenemistä seurataan säännöllisesti HOPS-keskusteluissa, ohjaus- ja lähiopetustilanteissa sekä tuutori-tapaamisissa. Tiivis opettaja-tuutori-suhde takaa opiskelijoille riittävän jatkuvan ohjauksen.
  • Tutkinto-ohjelmassa on ollut käytössä jatkuva laadunarviointiprosessi. YTTE-tiimillä on tärkeä rooli. Sen kuukausikokouksissa käydään läpi käytännön asioita, käsitellään opiskelijapalautteet ja sovitaan kehittämiskohteista.
  • Laadunarviointia tehdään opintojaksopalautteiden, opiskelijoiden lukukausipalautteiden sekä työelämäkumppaneiden palautteiden perusteella. Opintojaksoista kerätään palautetta palautepäivässä, jossa ovat mukana opettajatuutorit. Näin palautetta käsitellään samalla suullisesti opiskelijoiden kanssa. Työelämäkumppaneilta kerätään palautetta toteutuksen yhteydessä.
  • Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään sisäisessä työtilassa esitettyjä koulutuksen seurantaindikaattoreita.

Kehittämiskohteina toteutuksen osalta mainitaan seuraavia havaintoja:

  • Opintojakson kriteerit on kuvattu hieman vaihtelevalla tarkkuudella.
  • Kerättävä työelämäpalaute on tehokasta, mutta sopii heikommin koulutuksen laadun pitkäjänteiseen seurantaan.
  • Sisäisessä työtilassa esitetyt koulutuksen seurantaindikaattorit eivät täysin sovi YAMK-koulutuksen tarpeisiin, ja niitä tulisikin kehittää palvelemaan paremmin YAMK-koulutuksen seurantaa ja kehittämistä.

Auditointiryhmä on löytänyt oleellisen. Vahvuutena ovat vakiintuneet ja suorat palautteenkeruumenetelmät ja jatkuvan parantamisen henki, kuten raportissakin todetaan.

Kun vakituinen YAMK-koulutus käynnistyi vuonna 2005, oli koulutuksen kehittymisen kannalta oleellista luoda heti jatkuvan laadun parantamisprosessin välineet, jotta arvokasta kokemustietoa voitiin hyödyntää uuden koulutuksen kehittämiseksi.

 

Opiskelijat kutsuttiin kaikkiin kokouksiin, ja heillä oli näin mahdollisuus toimia aktiivisesti myös tiedon välittäjinä opiskelijaryhmän ja opettajatiimin välillä.

 

Erityisen tärkeänä pidettiin opiskelijoiden tiivistä mukaanottoa koulutuksen kehittämiseen. Jokaisen alkavan opiskelijaryhmän joukosta nimettiin mukaan YTTE-tiimin työskentelyyn yksi vapaaehtoinen opiskelija. Opiskelijat kutsuttiin kaikkiin kokouksiin, ja heillä oli näin mahdollisuus toimia aktiivisesti myös tiedon välittäjinä opiskelijaryhmän ja opettajatiimin välillä. Tässä koulutuksen kehitysvaiheessa Turun ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoita osallistavat laatumenettelyt olivat alkuvaiheessa. Myöhemmin toiminnallisen infrastruktuurin ja laadunhallinnan menettelyissä on edetty.

Erityisenä vahvuutena sekä suunnittelussa että toteutuksessa todetaan kolmikantamalli ja siihen kytkeytyvä TKI-integraatiomalli, jota myös lähdettiin kehittämään pitkäjänteisesti heti YAMK-koulutuksen käynnistymisen yhteydessä. Kolmikantamallia ja TKI-integraatiota on kuvattu useissa eri julkaisuissa ja artikkeleissa, joista viimeisimpänä TALK-lehdessä julkaistu artikkeli “YAMK-koulutuksella vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” (Ahonen ja Nurminen 2019).

 

Osallistuminen laatutyöhön

Kokoavasti voidaan todeta, että auditointiryhmä toteaa raportissa henkilöstön olevan hyvin sitoutunutta arjen laatutyöhön ja koulutuksen kehittämiseen. Koulutuksen työnjako- ja vastuumalli on eri tiimeineen todettu hyväksi.

Myös opiskelijoiden osallistuminen opetuksen suunnitteluun palautekäytäntöjen avulla on vahvuus. Opiskelijapalautteen mukaan on korjausliikkeitä tehty erityisesti toteutussuunnitelmiin, kun palautetta on annettu.  Koulutuksessa on toteutettu menestyksekäs kolmikantamalli, jonka avulla varmistetaan koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työelämän osallistumista koulutukseen.

Auditointiryhmä suosittelee, että opiskelijoita, työelämän edustajia ja sidosryhmiä otettaisiin nykyistä enemmän koulutuksen kehittämiseen mukaan. Lisäksi arviointiryhmä suosittelee sekä opiskelijoiden että työelämän tiiviimpää mukaan ottoa itse opetussuunnitelmatyöhön.

Merkittävää koulutuksen kehittämistyötä on tehty välittömillä opiskelijapalautteiden mukaisilla toimeenpanoilla. Kuitenkin on todettava, että opetussuunnitelmauudistuksia tehtäessä työelämäedustajia ja opiskelijoita on rekrytoitu mukaan suunnitteluun. Aina ei välttämättä kuitenkaan osallistumiseen sitouduta toivotulla intensiteetillä eri syistä johtuen. Myöskään haastatteluissa mukana olevat toimijat eivät välttämättä tiedä muiden osallistumisesta. On kuitenkin tärkeä muistaa näiden suositusten toteutumisen varmistaminen myös jatkossa.

Kohti seuraavaa auditointia

Turun AMK:n kolmas auditointi toteutuu vuonna 2022. Näkyvänä starttina toimii ajankohta, jolloin korkeakoulu ilmoittautuu auditointiin ja tekee auditointisopimuksen Karvin kanssa vuoden 2020 keväällä. Auditointiin valmistautuminen on kuitenkin todellisuudessa käynnistynyt viime auditoinnin jälkeen saaduista kehittämissuosituksista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä.

Toimenpiteistä korkeakouluyhteisölle näkyviä ovat sisäiset auditoinnit, joiden avulla saamme tietoa, miten hyvin kehittämiskohteiden parantamisessa on edistytty. Sisäiset auditoinnit myös tukevat tulevan auditoinnin itsearvioinnin tekemistä.

Sisäisten auditointien teemat nousevat paitsi Karvin tekemän ulkoisen auditoinnin kehittämissuosituksista, myös Turun AMK:n vuosittain EFQM-Excellence mallin mukaan tehdystä itsearvioinnista. EFQM-mallin arviointi on nimetty Excellence-poluksi, joka tuottaa koulutusalakohtaisesti sekä korkeakoulukohtaisesti tietoa siitä, missä olemme onnistuneet ja missä on parannettavaa.

Molemmat arviointimenettelyt osallistavat laajasti ammattikorkeakoulun toimijoita, mukaan lukien opiskelijoita. Arvioinnit kertovat toiminnan kehittymisestä ja auttavat tuomaan esiin, missä on vielä parannettavaa.

 

Erityisinä painopisteinä tulevassa auditoinnissa ovat toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen osana koulutustehtävää sekä opiskelijakeskeisyys.

 

Turun AMK valmistautuu uudistettuun Karvin kolmannen kierroksen auditointiin tekemällä itsearvioinnin ja vertaisoppimisvierailun auditointimanuaalissa annetun ohjeistuksen ja kysymysten mukaisesti. Itsearvioinnin tekemiseen osallistuu kattava joukko perustehtävissä työskenteleviä henkilöitä, opiskelijoita sekä sidosryhmiä.

Arvioinnin keskiössä on oman toiminnan tarkastelu ja menettelytavat, joilla korkeakoulu ylläpitää, kehittää ja parantaa toimintansa laatua yltääkseen strategisiin tavoitteisiinsa. Erityisinä painopisteinä tulevassa auditoinnissa ovat toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen osana koulutustehtävää sekä opiskelijakeskeisyys.

Auditointi nosti esiin jatkuvan laadunparantamisen merkityksen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman toimiessa Turun ammattikorkeakoulun ensimmäisenä YAMK-koulutuksen auditointikohteena mahdollistui erinomainen tilaisuus mittauttaa ulkopuolisen arviointiryhmän avulla koulutuksen kehitystaso. Saatu edistyneen tason arviointi ilahdutti koulutuksen vastuuhenkilöitä ja toteuttajia. Tehty työ kantoi hedelmää.

Koulutusohjelman auditointi oli tärkeä oppikokemus kaikille koulutuksen toimijoille. Valmistautuminen itsearviointiin

  • kasvatti ymmärrystä jatkuvan parantamisen merkityksestä koulutuksen kehittämisessä
  • haastoi perustelemaan tehtyjä ratkaisuja ja tiivistämään koulutuksesta saatua tietoa yhteen
  • lisäsi yhteistä arvioivaa pohdintaa koulutuksen vahvuuksista, haasteista ja tulevaisuuden kehittämiskohteista.

Koska kysymyksessä oli melko nuori koulutus, oli tällaista pohtivaa prosessia tehty koulutuksen tuoreudenkin vuoksi jatkuvasti. Osallistuminen auditoinnin arviointikohteeksi jäsensi pohdintoja ja asetti laadunarviointiin viitekehyksen, jonka avulla tarkastelua oli hyvä toteuttaa.

Arviointiryhmä antoi arvokasta palautetta, jonka mukaan koulutuksen vahvuudet korostuivat. Joitakin kehittämiskohteita ja/tai suosituksia tuotiin esille. Niiden huomioiminen koulutuksen edelleen kehittämisessä onkin ollut arvokasta tietoa jatkuvan laadunparantamisen tueksi. Niin ikään palaute vahvuuksista kannusti jatkamaan niiden toteuttamista ja kehittelyä edelleen.

Turun ammattikorkeakoulun organisaatiomuutoksen yhteydessä vuodesta 2019 myös YAMK-koulutuksen toteutukseen Master-koulutuksena on tehty muutoksia ja opetussuunnitelmaa on uudistettu. Muutostyön yhteydessä on tarpeellista ottaa huomioon erityisesti Karvin hyvinä käytänteinä ja vahvuuksina pitämien toimien säilyminen ja jatkokehittäminen. Näistä vahvuuksista mainittakoon kolmikantamalli ja TKI-integraatiomalli, joita auditointiryhmän puheenjohtaja piti merkittävinä osoituksina YAMK koulutuksen edistyneestä tasosta.

Turun AMK:n valmistautuessa auditointiin vuonna 2022 on vuoden 2016 auditoinnista saatujen kehittämissuositusten pohjalta jo edetty niiden toimeenpanoon. Ennen uutta auditointia toimeenpanon menettelyistä näkyvimpänä tulevat olemaan sisäiset arvioinnit. Valmistautuminen sisäiseen arviointiin tukee hyvin Karvin toteuttaman ulkoisen auditoinnin itsearvioinnin toteuttamista. Näin tapahtui myös sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman kohdalla vuoden 2012 sisäisen ristiinarvioinnin ja vuoden 2016 Karvin auditoinnin osalta. Koulutusohjelman itsearviointiprosessi koko henkilöstön osalta oli käynnistynyt ja valmistautuminen varsinaiseen auditointiin tuntui jo koetun perusteella luontevammalta ja tuloksekkaammalta.

 

 

 

Lähteet

Hintsanen, V., Luukka M-R., Lounasmeri, R., Majander, M., Renvall, J., Holopainen, H., Hiltunen, K.2010. Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. Korkeakoulujen arviointinneuvoston julkaisuja 2:2010. Korkeakoulujen arviointineuvosto.

Karjalainen, A., Alha, K. ja Jutila, S. 2003. Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö 2003.

Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2019-2024. 2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 19:2019. https://karvi.fi/2019/09/18/korkeakoulujen-paivitetty-auditointikasikirja-on-julkaistu/ [tarkistettu 26.9.2019]

Korkeakoulun laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2015-2018. 2015.  Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2015:1.

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. 2005. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005.

Nordblad, M., Apajalahti, T., Huusko, M., Seppälä, H. 2019. Laatu hallussa. Yhteenveto korkeakoulujen

auditoinneista 2012–2018. Tiivistelmät 8:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/app/uploads/2019/04/KARVI_Laatu-hallussa_tiivistelma%CC%88_8_2019.pdf

Paaso, J., Luukka, M-R., Penttinen, M., Saarnio, J., Sippola, A., Goman, J., Apajalahti, T. 2016. Turun ammattikorkeakoulun auditointi 2016.  Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 23:2016.

St Martin´s College Programme Handbook. 2005-2006. Faculty of Health and Social Care. School of Nursing and Midwifery. MSc Advanced Nursing Practice & MSc Advanced Nursing Practice (Leadership). Classroom Based & Distance learning Study Modules. http://www.ucsm.ac.uk/current/AcademicRegulations [luettu14.9.2012].

Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (ESG). 2015. Brussels, Belgium.https://enqa.eu/index.php/home/esg/ [tarkistettu 26.9.2019]

Tanskanen, T., Eerola, O., Helmi, S., Hyyppä, V., Jaatinen, M., Kantola, I., Koivisto, E. ja Vaskikari, T. 2013. Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelman arviointiraportti. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168. Turun ammattikorkeakoulu. Turku 2013.

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php