Siirry sisältöön Siiry hakuun

Alumni: Katariina Salokannel polkaisi uransa liikkeelle Föli-fillareiden parissa

Turun AMK:sta valmistuneen Katariina Salokanteleen ura sai suunnan vaihtoaikana Alankomaissa. Vaihdossa herännyt kiinnostus pyöräilyyn ja sitä tukevaan infraan johti lopulta työhön Turun kaupunkipyörien parissa.

Turun risteykset ja liikenteen solmukohdat ovat Katariina Salokanteleelle tuttuja. Hän tietää, mitä reittejä pitkin turkulaiset viilettävät Föli-fillareillaan ja milloin. Suurin osa käyttää kaupungin vuokrapyöriä, eli tutummin fölläreitä, työ- ja koulumatkoihin, mutta satulan selkään hypätään myös suunnatessa kotiin yöelämästä.

Turun AMK:n alumni Katariina Salokannel työskentelee Turun kaupungin projektityöntekijänä EU-rahoitteisessa Civitas Eccentric -hankkeessa. Hankkeen yksi osa-alue liittyy yhteiskäyttöpyöriin, ja se on Salokanteleen työmaata.

− Olen vähän niin kuin kaupunkipyöräkoordinaattori. Työssäni pääsen kehittämään Turkua pyöräilykaupunkina, Salokannel kiteyttää.

Tehtävinään Salokannel pohtii Föli-fillareille uusia asemapaikkoja, seuraa matkoja ja myyntejä, raportoi, päivittää verkkosivuja ja suunnittelee markkinointia. Myös valokuvaaminen, asiakaspalvelijoiden kouluttaminen ja kaikenlainen datan pyörittely ovat arkea projektityöntekijälle.

Työnkuva onkin moninainen, ja siihen mahtuu Salokanteleen mukaan ”vähän kaikkea”.

Föli-fillarit ovat tulleet Katariina Salokanteleelle hyvin tutuiksi työn kautta.

Salokannel kiinnostui liikkumisasioista ja sitä tukevasta infrasta ollessaan opiskelijavaihdossa Alankomaiden Utrechtissä. Hän kuvailee vaihtoaikaansa käänteentekeväksi.

− Aloin tarkkailla, miksi pyöräily on siellä niin helppoa. Huomasin, että kaikki infra tuki sitä ja suorastaan kannusti pyöräilyyn. Kaistaa oli helppo vaihtaa, kääntyminen onnistui sujuvasti ja myös pyöräpysäköinti oli hyvin huomioitu, Salokannel kuvailee.

Hän ei tarkkaillut ainoastaan pyöräilyn sujuvuutta, vaan myös busseilla ja junilla liikkuminen tuntui ketterältä ja vaivattomalta.

− Silloin mielessäni kypsyi ajatus, että olisi kiva tehdä jotain liikenteen ja liikkumisen kanssa.

Aktiivisuus kantoi hedelmää

Turkuun haettiin pian työntekijää nelivuotiseen Civitas Eccentric -hankkeeseen, joka keskittyy kestävään liikkumiseen. Salokannel haki paikkaa Alankomaista käsin, muttei kuitenkaan tullut valituksi.

Vaihdosta palattuaan Salokannel oli itse aktiivisesti yhteydessä hankkeen projektipäällikköön ja pääsi tekemään hankkeelle sekä harjoittelunsa että lopputyönsä. Samalla hän tuli tutuksi työntekijöille. Se kantoi hedelmää.

− Alkuvuodesta 2018 hankkeeseen avautui työpaikka ja minut valittiin tekemään töitä kaupunkipyörien parissa.

Samana vuonna Salokannel valmistui Turun AMK:sta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi. Energiatehokkaat ratkaisut ja kierrätys ovat aina kiinnostaneet häntä ja siksi hän päätyikin opiskelemaan energiatekniselle linjalle.

Työ kaupunkipyöräilyn parissa ei ole itsestään selvä suunta energia- ja ympäristötekniikan insinöörille, vaan enemmänkin epätyypillinen urasuunta − vesi- ja energialaitosten ollessa ne tyypillisimmät sijoittumispaikat. Insinöörikoulutus on kuitenkin laaja ja Salokanteleen mukaan se antaa hyvät eväät mille tahansa urapolulle.

Föli-fillareilla on vakiintunut käyttäjäkunta.

Kehittyvä pyöräilykaupunki

Föli-fillarit ovat yhteiskäyttöisiä polkupyöriä, joilla voi tehdä helposti yksisuuntaisia, lyhytaikaisia matkoja osana pidempää matkaketjua. Turussa on 41 kaupunkipyöräasemaa, joista pyörän voi ottaa käyttöönsä ja palauttaa. Pyöriä on käytössä 300, ja ne ovat kaikki samanlaisia.

− Suunnitelmissa on lisätä myös sähköpyöriä mukaan järjestelmään, Salokannel kertoo.

Föli-fillareilla on vakiintunut käyttäjäkunta. Erityisesti YO-kylän opiskelijat hyödyntävät niitä. Pääsääntöisesti pyöriä käytetään työ- ja koulumatkoihin. Viikonloppuisin pyörillä tehdään selvästi vähemmän ajoja kuin arkisin. Tosin pyörään turvaudutaan helposti, kun ollaan matkalla illanvietosta kotiin, eikä taksia ole saatavilla.

Liikkuminen näytti niin sujuvalta Alankomaissa, että Katariina Salokannel halusi tuoda samaa helppoutta myös Turkuun.

Salokannel pääsee suunnittelemaan työssään, minne pyöräasemia sijoitetaan. Vaihtuvat pop up -asemat sijoitetaan paikkoihin, joissa on tarpeeksi tilaa pyörän turvalliseen käyttöönottoon ja joista pääsee liittymään pyörätielle näppärästi.

Turku on kehittynyt pyöräilykaupunkina, mutta edelleen on paljon tehtävää.

Suunnittelutyössä on hyötyä hyvistä karttataidoista. Salokannel kuvaileekin olevansa erityisen hyvä karttojen kanssa ja hahmottavansa Turkua, ja maailmaa, karttojen kautta.

− Turku on kehittynyt pyöräilykaupunkina, mutta edelleen on paljon tehtävää. Reitit katkeavat kesken kaiken ja keskustassa on haastavaa se, että jokirannassa on yhteiset väylät kävelijöille ja pyöräilijöille. Siellä joutuu pujottelemaan ihmisten joukossa vilkkaina aikoina.

Jos Salokannel saisi päättää, jokirannassa olisi ehdottomasti erikseen oma väylänsä pyöräilijöille.

Uusia mahdollisuuksia talvipyöräilyyn

Turkuun tuotiin mahdollisuus laadukkaaseen talvipyöräilyyn vuonna 2017. Tuolloin käynnistettiin keskustan ja Kupittaan alueella kulkeva 12 kilometrin mittainen talvipyöräilyreitti, jota pidetään auki harjasuolauksen avulla. Tavoitteena on saavuttaa kesäkelin olosuhteet.

Tämän lisäksi vuonna 2018 Turussa lanseerattiin Suomen ensimmäinen ympärivuotinen kaupunkipyöräjärjestelmä. Pyöriin vaihdetaan talveksi nastarenkaat, ja järjestelmä on toiminnassa vuoden jokaisena päivänä.

− Tämän ansiosta moni on rohkaistunut kokeilemaan talvipyöräilyä. Lisäksi talvipyöräilyreitti on ollut todella tykätty. Siinä on myös hyvä juosta lenkkiä talvella, Salokannel kertoo.

Katariina Salokannel opiskeli Turun AMK:ssa energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi.

Talvipyöräilyreittiä ylläpidetään testimielessä osana Civitas Eccentric -hanketta ja kokeilua voidaan jatkaa nykyisellä sopimuksella vielä yhden talven verran.

Civitas Eccentic -hanke päättyy elokuun lopussa ja samalla päättyvät Salokanteleen nykyiset työt. Katse onkin jo osin kohti tulevaa. Sitä varten Salokannel haluaa vahvistaa AutoCAD-osaamistaan ja opiskelee sen käyttöä parhaillaan avoimessa AMK:ssa.

Työmielessä Salokannelta kiinnostaa teknisempi kaupunkisuunnittelu, erityisesti liikennesuunnittelupuoli. Hän pohtisi mielellään erilaisia väyläratkaisuja, kestävää liikkumista tai sitten rakennusten energiatekniikkaratkaisuja.

Minne urapolku seuraavaksi johtaakaan, Salokannel uskoo energia- ja ympäristötekniikan insinöörin taipuvan monenlaisiin tehtäviin.

 

Kuvat: Mari Loikkanen

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php