”Materials are dead” – kiertotalousopetusta yhteistyön kautta

Yli 90 osallistujaa Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta kokoontui juhannuksen alla Lontooseen keskustelemaan kiertotalousopetuksen kansainvälisestä kehittämisestä ja luomaan uutta verkostoa kehittämistyön tueksi. Lähtökohtana oli, että monenlaista kehittämistyötä tehdään jo maailmalla, mutta tietoisuus ja työn tulosten jakaminen ovat vielä lapsen kengissä.

Kiertotalousopetuksen tulevaisuudesta keskusteltiin Ellen MacArthur Foundationin (EMF) järjestämässä kiertotaloustapahtumassa. EMF on kiertotalouden johtava verkosto, jonka jäsenet edistävät yhdessä kiertotaloutta ja sen ympärillä tapahtuvaa liiketoimintaa. Turun ammattikorkeakoulu on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suomalainen korkeakoulu, joka verkostoon on hyväksytty mukaan.

EMF:n perustajajäseniin lukeutuva Ken Webster aloitti kiertotaloustapahtuman muistuttamalla, että kiertotalouden merkitys vain kasvaa, kun materiaalit maapallolla vähenevät, väkiluku kasvaa ja ilmastonmuutos haastaa kaiken tekemisemme. Webster korosti, että me emme omista maapalloa, mutta tekemillämme valinnoilla on vaikutusta siihen, mihin maailma kehittyy.

Samoin sanoin aloitti oman esityksensä Sitran johtava kiertotalousasiantuntija Nani Pajunen. Pajunen korosti yhdessä tekemisen merkitystä kiertotaloustyön jalkauttamisessa: ”Sitran alkaessa koota suomalaisia korkeakouluja yhteen kiertotalouden opetuksen kehittämiseksi yhteistyötä ei vielä tehty kovinkaan paljon. Kouluille piti siis antaa pieni rohkaisu, ja tällä hetkellä tilanne on paranemaan päin uusien hankkeiden myötä eri koulutusasteilla”. Turun ammattikorkeakoulu on parhaillaan mukana Sitran rahoittamassa #kiertotalous-hankkeessa, jossa luodaan kuuden ammattikorkeakoulun kesken suomalaisten ja kansainvälisten eri asteiden oppilaitosten käyttöön innovatiivisia oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen.

Suomi edelläkävijä kiertotalouden opetuksessa

Ellen MacArthur Foundationilla on sama tavoite kuin Sitralla eli tuoda eri koulutusasteet yhteen kiertotalousopetuksen kehittämiseksi. EMF haluaa edistää tätä erityisesti kansainvälisesti, koska järjestön näkemyksen mukaan eri koulutusasteiden kautta ymmärrys ja soveltamiskyky kiertotalouden edistämiseksi leviävät tehokkaasti. EMF:n Tim Forslund on tutkinut kiertotalousopetuksen laajuutta eri maissa, ja alustavan selvityksen mukaan jo nyt tarjontaa aihepiiriin liittyen löytyy.

Forslundin selvityksen mukaan Suomi on yksi kiertotalousopetuksen edelläkävijöistä. Tällä hetkellä 18 eri korkeakoulua Suomessa tarjoaa kursseja, joissa pääteemana on kiertotalous, ja 11 eri korkeakoulua tarjoaa kursseja, joissa kiertotalous on osana laajempaa kestävyyden ja vastuullisuuden tarkastelua.  Alustavassa selvityksessä mukana olevista, kiertotalousopetusta tarjoavista korkeakouluista 20–25 % on Suomessa. Suomessa kurssitarjonta on kuitenkin vielä siinä suhteessa suppea, että opetuskieli ja myös jaettavat materiaalit ovat hyvin monella oppilaitoksella tarjolla vain suomeksi. Tämä ei edistä yhteistyötä kansainvälisesti, ja jatkossa kehittämistyötä kannattaakin tehdä mahdollisimman laajasti ja avoimesti.

Syksyllä alkavassa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa keskeisenä tavoitteena on tuottaa materiaalia mahdollisimman paljon englanniksi, jotta saamme entistä enemmän näkyvyyttä tehdylle kehittämistyölle. Mukana hankkeessa on yhteensä 19 korkeakoulua Suomesta, joten osaamista kiertotalouden oppimisympäristöjen ja opettamisen saralla on varmasti paljon. Tämä osaaminen kootaan nyt yhteen.

Aktivoivat opetusmenetelmät tukevat kiertotalouden oppimista

Turun ammattikorkeakoulusta Ellen MacArthur Foundationin järjestämään kiertotaloustapahtumaan osallistuivat Henna Knuutila ja Jenni Suominen. Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden edistää kontaktien luomista ja uusien hankkeiden ideointia sekä ennen kaikkea esitellä Turun AMK:n tekemää hyvää työtä kiertotalousopetuksessa. Knuutilan ja Suomisen ehdottama workshop-aihe kiertotalouden liiketoimintamalleista ja innovaatiopedagogiikan mukaisista aktivoivista opetusmenetelmistä valittiin pidettäväksi iltapäivän osuudessa. Oman workshopin kautta tarjoutui mahdollisuus kerätä palautetta Turun AMK:ssa käytetyistä opetusmenetelmistä.

Workshopissa neljälle ryhmälle annettiin oma kiertotalouden liiketoimintamalli, joita tarkasteltiin erityisesti tekstiilien näkökulmasta. Lisäksi ryhmät saivat oppimismenetelmän kokeiltavaksi. Ryhmät toteuttivat workshopin aikana annetun tehtävän, ja lopuksi käytettyjä menetelmiä arvioitiin.

Monille osallistujille Turun AMK:n näkemys innovaatiopedagogiikan mukaisesta oppimisesta oli uutta. Käytetyt oppimismenetelmät (ask a stranger, megatrend cards, idea creation ja idea tree) tarjosivat osallistujien mielestä hyvän mahdollisuuden edistää avointa keskustelua ryhmässä sekä tarkastella annettua haastetta monesta näkökulmasta. Yleensä ideoinnin haasteena on ”rakastuminen ensimmäiseen ideaan”, joka yleensä merkitsee jo olemassa olevan ratkaisun keksimistä. Aktivoivien oppimismenetelmien kautta tarjotaan mahdollisuus luoda useita ideoita ja kriittisesti tarkastella niitä. Kiertotalouden opettaminen vaatii juuri innovaatiopedagogiikan mukaista osaamista, sillä opettaja ei millään voi osata koko teemaa. Opettajan roolina on haastaa opiskelijaa ja oikeilla kysymyksillä auttaa eteenpäin sekä tuntea aiheen verkostoja, joiden luo ohjata opiskelijoita kysymyksineen.

Päivän aikana käytiin myös keskustelua perinteisen ja kokeilevan tutkimuksen merkityksestä. Osallistujien mielestä molempia tarvitaan kiertotalouden edistämiseksi. Perinteinen tutkimus tukee ja luo pohjaa kokeiluille ja menetelmien kehittämiselle. Niitä ei siis tule erottaa vaan entisestään tiivistää yhteistyötä. Tässä on erinomainen tilaisuus tiivistää entistä enemmän yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä, Suomessa ja kansainvälisesti.

Kuva: Viivi Sydänlammi

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php