Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Monenlaista hyötyä hampusta

10.09.2018

Pitkään huonosta maineesta huumausaineena kärsineelle hampulle on monipuolisuutensa ansiosta tarvetta tulevaisuudessa. Monikäyttöisestä kasvista voidaan valmistaa esimerkiksi tekstiileitä, elintarvikkeita ja rakennuksia.

Hamppu eli Cannabis sativa on yksi vanhimmista viljelykasveista Suomessa. Ensimmäiset merkit viljelystä on radiohiiliajoitettu jopa vuoteen 4800 ennen ajanlaskun alkua. Hampun viljely yleistyi Suomessa rautakaudella. 1950-luvulla hyötyhamppu hävisi muutamaksi vuosikymmeneksi lähes kokonaan. Osittain katoamiseen vaikutti huumaavan kannabiksen kieltäminen, joka vei mukanaan myös ei huumaavat maatiaislajikkeet, osittain teollistuminen ja kaupungistuminen.

Uudestaan hamppua alettiin viljellä 1990-luvun puolivälissä ja nykyään sitä kasvatetaan hyötykäyttöön esimerkiksi öljyn ja kuidun vuoksi. Tällä hetkellä suurimman osan viljelyalasta täyttää kotimainen öljyhamppulajike Finola.

Hyötyhampuksi kutsutaan hamppulajikkeita, jotka eivät tuota huumaavaa THC-yhdistettä. Hyötyhamppu voidaan jakaa pääasiallisten käyttötarkoitusten mukaan kuituhampuksi ja öljyhampuksi. Hyötyhampun viljely oikeuttaa viljelijän erilaisiin maataloustukiin.

Hankkeista vastauksia rakennusalan tarpeisiin

Kuituhamppua käytetään tekstiilikuidun lisäksi myös erilaisten muovia ja lasikuitua korvaavien biokomposiittien valmistamiseen. Öljyhampun siemenistä sen sijaan valmistetaan tuotteita ravinnoksi niin ihmisille kuin eläimille, ja niistä puristettua öljyä käytetään esimerkiksi kosmetiikassa. Rakennusmateriaalina hampusta voi esimerkiksi kalkkiin ja veteen yhdistettynä valaa harkkoja kuten betonista.

Turun ammattikorkeakoulussa syyskuussa päätöksensä saava ”rakenneratkaisuja hampusta” -hanke ja ”rakennetaan hampusta” -hanke tarjosivat arvokasta tietoa rakennusalan kehittämiseksi.

− Työ hankkeiden parissa on ollut tosi vaihtelevaa, välillä ollaan hikoiltu rakennustyömaalla, välillä edustettu erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Ajatuksena on ollut, että me tehdään tätä soveltavaa ja testaavaa tutkimustyötä suomalaisia yrittäjiä varten ja madalletaan näin heidän kynnystä ottaa uusi materiaali käyttöön, sanoo hankkeissa projektipäällikkönä toiminut Noora Norokytö Turun ammattikorkeakoulusta.

Turun ammattikorkeakoululle Ranskasta hankitun ruiskuvalulaitteen avulla voidaan ruiskuttaa hamppu-kalkki seinä sekä rappauksia. Kuva: Atte Pöytäkangas

Turun ammattikorkeakoulun hankkeiden lisäksi Norokytö on mukana Suomen teollisuus- ja hyötyhamppu ry:ssä, jonka tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja tietotaitoa hampun hyödyntämiseen liittyen sekä monipuolistaa maaseudun elinkeinoja.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta

Hampun hyödyntäminen rakennusmateriaalina ei ole pelkästään kestävää ja kevyttä, vaan myös ekoteko joka auttaa synnyttämään työpaikkoja Suomeen. Hehtaarin kokoinen hamppupelto tuottaa vuositasolla jopa neljä kertaa suuremman massan kuitua kuin hehtaarin kokoinen metsä.

− Suomessa kehitetään paljon sellupohjaisia tuotteita puusta, mutta puussa on 40-50% selluloosaa, kun taas hampussa vastaava pitoisuus on 80%. Lisäksi hamppusato saadaan kerättyä joka vuosi, puun kasvua pitää odottaa kymmeniä vuosia, sanoo Norokytö.

Jotta hampun viljely saadaan kannattavaksi ja tuotanto kunnolla käyntiin, pitää tuotantoketjujen kehittyä. Suomessa on jo kuituhampun jalostuslaitteisto, ja kehitystyötä on tehty pitkään, joten lähtökohdat ovat hyvät. Hyötyhampun tarjoamia mahdollisuuksia niin rakentamisen, ruokavalion, kosmetiikan, teollisuuden ja lääkitsemisen suhteen tutkitaan ja sovelletaan jo ympäri maailmaa.

− Toivoisin enemmän insinööripuolelta, että lähdettäisiin rohkeasti uuden pariin tutkimaan, miten rakennusalan haasteita voi ratkoa. Jos hoemme aina samoja mantroja, pysyy maailma samanlaisena. Oppilaitosympäristössä ihanaa on nimenomaan olla uuden tiedon luojina!

Kymmenien metrien syvyydessä unohtuvat työasiat

Veden alla lilluminen ilman happilaitteita ei välttämättä ole ensimmäisen asia mikä tulee mieleen, kun ajattelee mukavaa tapaa rentoutua pitkän työpäivän jälkeen. Kuitenkin juuri rentoutumisen takia Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Noora Norokytö vapaasukellusta harrastaa.

− Vapaasukelluksessa kiehtoo veden meditatiivinen elementti. Lisäksi harrastus on oman mukavuusalueen tarkkailua, tapa kasvattaa mielen ja kehon yhteyttä sekä viettää aikaa luonnossa.

Vapaasukelluksen voi jakaa karkeasti kolmeen eri alalajiin, jotka ovat: staattinen sukellus, pituussukellus ja syvyyssukellus. Norokydön ennätykset ovat staattisessa sukeltamisessa viisi minuuttia ja syvyyssukeltamisessa 40 metriä.

− Ennätystä kasvatetaan lisäämällä mukavuusaluetta. Sitten kun on rauhallinen olo esimerkiksi 20 metrissä, niin tietää olevansa valmis kokeilemaan ensi kerralla sukellusta pari metriä syvemmälle.

Hengityksen hallinta on suuri voimavara

Vapaasukellus voi kuulostaa extreme-urheilulta, mutta on turvallisempaa kuin esimerkiksi serkkunsa laitesukellus. Vapaasukelluksessa riskinä on tajunnan menetys.

− Olen kerran menettänyt tajuntani, pituussukelluksen halli SM-kisoissa. Vapaasukelluksessa on aina turvasukeltaja vieressä, ja minäkin havahduin pinnalta turvasukeltajan kainalosta.

Norokydön toinen harrastus, jooga, tukee sukeltamista opettamalla tarkastelemaan mielen rajoja ja tukemalla hengityskapasiteettia sekä hengitykseen käytettävien lihasten venyvyyttä.  Norokytö on pitänyt jooga- ja meditaatioharjoituksia henkilöstölle osana työhyvinvointia ja opiskelijoille kursseja ehkäisemään esiintymisjännitystä.

− Se joka hallitsee hengityksensä, hallitsee mielensä. Mä en silti aina hallitse mieltäni, vaikka osaan pidättää hengitystä viis minuuttia, Norokytö naurahtaa.

Talvella vapaasukellusta voi harrastaa avannossa. Kuva: Noora Norokytö

Mitä pidit artikkelista?

4 kommenttia artikkelista “Monenlaista hyötyä hampusta

  1. Seppo Sonninen sanoo:

    Terve.
    Mahdollisuuksia on tuotannossa ja käytössä enemmänkin.
    Hieno suunta . ”Ehkä päättäjilläkin on tiedonpuutetta asiasta.”

    1. Heta Laiho sanoo:

      Hei! Kiitos kommentistasi. Mahdollisuuksia tosiaan löytyy, ja kestävämmän tulevaisuuden kannalta niitä tulee tutkia ja kehittää.

  2. Oletteko lähettäneet tietoa näistä tutkimuksista ja varsinkin niiden tuloksista yhdellekään päättäjälle? Kun nyt hakevat uusia ja innovatiivisia ratkaisuja suomalaisten työllistymiseksi, hyvinvointia edistämään ja ilmaston hyväksi, eikö olisi hyvä informoida heitä näistä aivan mahtavista mahdollisuuksista?
    Voikkaan, että siellä kuunnellaan herkällä korvalla tukijoita ja varsinkin suomalaisia tutkijoita!

    1. Heta Laiho sanoo:

      Hei Raija!
      Tutkimustuloksista tiedotetaan tutkimusten päätyttyä ja niistä tehdään julkaisu. Päättäjäviestintää voisi toki olla enemmänkin, kiitos tärkeän asian huomioimisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *