05.06.2023

Kohtaamme jatkuvasti muutoksia, joista osa on positiivisia ja osa taas negatiivisia. Erityisesti negatiivisten muutosten kohdalla he, jotka näkevät muutoksessa erilaisia selviytymisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia uusia toimintatapoja, selviävät usein paremmin. Kyseessä oleva ilmiö on nimeltään resilienssi, joka ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä näkyykin keskusteluissamme entistä useammin.

Resilienssi aihepiirinä on erityisen ajankohtainen nyt, kun ympärillämme tapahtuu jatkuvasti erilaisia muutoksia. Olemme viime aikoina kohdanneet muuan muassa koronapandemian, energiakriisin, Ukrainan sodan, työvoimapulan, korkojen nousun sekä teollisuutta kohdanneen komponenttipulan. Kaikki nämä muutokset ovat vaikuttaneet yksilöihin, yhteisöihin ja organisaatioihin.

Resilienssi auttaa ääri-ilmiöitä kohtaamisessa

Resilienssiä tarvitaan sekä kriiseistä että myös pienemmistä muutoksista selviämiseen. Ilmiönä resilienssiä on aina ollut olemassa. Esimerkiksi yksilön stressinsieto niin opiskeluissa, työelämässä ja vaikkapa myyntineuvotteluissa on osa jatkuvaa resilienssiä. Resilienssi ei tarkoita vastoinkäymisten välttämistä, vaan pikemminkin kykyä selvitä niistä vahvempana ja oppia niistä.

 Sisu yhdistyy useaan eri tyyppiseen resilienssiin

Resilienssin eri tyyppejä on esitetty alla olevassa kuvassa (kuva 1).  Resilienssin eri puoliksi on erotettu seuraavat ulottuvuudet: sosiaalinen, ekologinen, taloudellinen, yksilöllinen, yhteisöllinen sekä psyykkinen.

Vahva resilienssi auttaa näkemään mahdollisuuksia vaikeuksien keskellä, löytämään ratkaisuja ja käyttämään omia voimavarojaan selviytymiseen ja jopa kukoistamiseen vaikeuksista huolimatta. Ei siis ihme, että suomalaisille tuttu sana ”sisu” nousee usein esille resilienssistä puhuessa – sisussa yhdistyy useaa erityyppistä resilienssiä.

Resilienssi yksilön tasolla

Resilienssi työntekijän tasolla ilmenee eri tavoin. Se sisältää kyvyn selviytyä työstressistä ja vastoinkäymisistä, joustavuuden ja sopeutumiskyvyn työn muutostilanteissa, kyvyn säilyttää positiivinen asenne ja motivaatio vaikeina aikoina sekä taitoa hallita omia tunteitaan ja stressireaktioitaan työssä. Resilienssin avulla työntekijät voivat säilyttää työkykynsä, keskittyä olennaiseen ja löytää ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin.

Resilienssin merkitys työelämässä korostuu erityisesti nykypäivän työelämässä, joka on jatkuvassa muutoksessa. Digitalisaatio, automaatio ja globalisaatio luovat epävarmuutta ja asettavat uusia vaatimuksia työntekijöille. Lisäksi työympäristössä voi ilmetä työpaineita, konflikteja, työn ja yksityiselämän tasapainon haasteita sekä odottamattomia muutoksia.

Resilienssi organisaation näkökulmasta

Resilienssi organisaation tasolla on esimerkiksi riskien hallintaa ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista. Organisaation resilienssi edellyttää joustavuutta ja kykyä nopeaan sopeutumiseen muuttuvissa olosuhteissa, joihin markkinatrendeillä, kilpailutilanteilla ja teknologisella kehityksellä on omat vaikutuksensa. Resilienssillä on vaikutusta myös, kun organisaatiolla on kyky säilyttää liiketoiminnan jatkuvuus häiriötilanteissa ja luoda uusia mahdollisuuksia haasteiden keskellä. Tähän voi kuulua esimerkiksi liiketoiminnan muuttaminen, erikoistuminen tai toimintojen lakkauttaminen.

Resilienssi osa niin strategista kuin operatiivista toimintaa.

Strategisesta näkökulmasta pitkäjänteiset yritykset ovat oiva esimerkki. Yritykset, jotka keskittyvät vuosiin ja vuosikymmeniin kvartaalien sijaan, ovat tyypillisesti valmiimpia selviytymään erilaista kriiseistä tai muutoksista. Operatiivisessa toiminnassa esimerkiksi joustavuus ja riippumattomuus tietyistä materiaaleista, toimittajista ja vaikka markkina-alueista on osa resilienssiä.

Resilienssi yhteisön näkökulmasta

Resilienssiä yhteisön tasolla voidaan tarkastella esimerkiksi kyläyhteisöissä, kaupungeissa tai maakunnissa, työntekijäyhteisössä tai laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Vahva resilienssi auttaa yhteisöä ylläpitämään palveluiden saatavuuden ja toimivuuden, säilyttämään sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja tukiverkostot sekä edistämään yhteisön hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

Kulttuurilla on keskeinen rooli yhteisön resilienssissä ja erilaisilla kulttuureilla on omat tapansa selviytyä haasteista. Yhteiskunnan tasolla esimerkiksi infrastruktuurin taso, yleinen varallisuus ja omavaraisuus on keskiössä.

Resilienssiä Turun AMK:ssa

Turun ammattikorkeakoulussa ensimmäistä kertaa järjestetty Erasmus+ lyhytvaihto-ohjelmaan kuuluva Blended Intensive Program (BIP) järjestettiin huhtikuussa 2023 tuotantotalouden-koulutusohjelmassa. Tilaisuuden teemana oli  ”Resilience – Thriving through Crisis”. BIP-viikkoon osallistui vieraita Espanjasta, Ranskasta, Saksasta, Ruotsista sekä Suomesta.

Kaksi BIP-viikon luennoitsijaa, Renate Link (Aschaffenburgi, Saksa) sekä Eriko Katsumata (Aoyama Gakuin, Japani)  ovat tehneet tutkimusta resilienssin kulttuurisidonnaisuudesta ja he toimivat viikon luennoitsijoina. Lisää Turun BIP-viikosta voit lukea Renate Linkin artikkelista.