12.08.2024

Digitalisaation ja tekoälyn kehityksen kiihtyessä laadukas ja ajantasainen opetusmateriaali ja tehokkaat pedagogiset ratkaisut pitävät pintansa opettajien työkalupakissa. Joillakin aloilla oppimateriaalit kuitenkin vanhenevat nopeasti, joskus jo yhden kurssitoteutuksen jälkeen. Koska opetusmateriaalien tuotantoon kuluu merkittävä osa työajasta, herää kysymys, voisiko sitä joustavoittaa, ja samalla parantaa opettajien työhyvinvointia? Entä miten työelämän tarpeet sisällytetään kurssin rakenteeseen jo opintojaksoa suunniteltaessa?

Opetusmateriaalien tuotanto on merkittävä osa korkeakouluopettajan työnkuvaa, sillä materiaalit tuotetaan pääsääntöisesti itse. Ammattikorkeakouluopettajat kokevat, että laadukkaisiin opetusmateriaaleihin panostamiseen on varattu liian vähän työaikaa.

Opetettavan asian muuttuessa materiaalinkin tulee muuttua

Nykyaikaisten opetusmateriaalien tuotannossa tarvitaan paitsi pedagogisia ja sisällöllisiä taitoja myös teknologiaymmärrystä. Esimerkiksi median ja markkinoinnin aloilla opetuksessa tulee huomioida myös erilaiset alustat, mediateknologiat ja niiden jatkuva kehitys. Puhumattakaan siitä, että jatkuvasti muuttuvien alustojen käytön hallinta opetuksen edellyttämällä tasolla nakertaa lovea opintojaksolle varattuihin resursseihin.

Entä jos opetusmateriaalia ei tarvitsisikaan tuottaa aina yksin?

Opetusmateriaalien yhteistuotannolla tukea opettajan työssä jaksamiseen

Itsenäisessä työskentelyssä on toki puolensa, mutta voisiko kollegiaalisessa yhteistyössä piillä opettajan työhyvinvoinnin ja ammatillisen kehityksen siemen? On nimittäin tunnistettu, että opetusmateriaalien yhteistuotanto tukee opettajan omaa ammatillista ja mahdollisimman monipuolisten opetusmateriaalien tuotannon kehitystä sekä tarjoaa uusia näkökulmia opetettavaan aiheeseen ja omaan työhön.

Kaikille avoimet ja laadukkaat opetusmateriaalit säästävät opettajan aikaa ja kognitiivisia resursseja, mikä parantaa työhyvinvointia. Myös opettajakollegalta saatu tuki voi lisätä työssä jaksamista.

Suojattu vai kaikille avoin opetusmateriaali?

Yhteiskunnassa vallitsevan tehokkuusajattelun näkökulmasta on paradoksaalista, että samoja sisältöjä opettavat kollegat joko pitävät omat materiaalinsa visusti vakan alla tai käytäntöjä oppimateriaalin jakamiseen ei työyhteisössä ole luotu. Tiedetään, että opetusmateriaalin jakaminen edistää opettajien yhteistyötä yli oppisuuntien ja tieteenalojen. Enää jakaminen ei ole keinoistakaan kiinni, sillä nykyään erilaiset verkkoalustat tekevät mahdolliseksi opetusmateriaalien jakelun ja käytön täysin avoimesti tai esimerkiksi Creative Commons -lisenssijärjestelmällä suojaten.

Kaikille avoimen opetusmateriaalin tallentamiseen ja jakeluun on olemassa muutamia yleiseen käyttöön tarkoitettuja alustoja. Eräs suomalainen julkaisualusta on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen palvelu, Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi), jonne on mahdollista tallentaa avoimia oppimateriaaleja kaikilta koulutusasteilta.

Toinen vastaava palvelu on muun muassa kansainvälinen OER Commons (Open Educational Resources Commons), jonne voi tallentaa opetusmateriaaleja joko vapaaseen, osittain tai kokonaan tekijänoikeuksin suojattuun käyttöön.

OER-liike korostaa ihmisoikeuksia, joiden mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus saada laadukasta koulutusta.

Avoimeen jakeluun tarkoitettujen opetusmateriaalien tulisi olla kohderyhmän helposti löydettävissä. Avoimen oppimateriaalin tuotannossa on myös otettava huomioon sisällön yksityiskohtaisuus ja mahdolliset selventävät ohjeet, joiden avulla loppukäyttäjänä toimiva opettaja ymmärtää asiat tarkoituksenmukaisessa kontekstissa.

Kun opettajat kehittävät opetusmateriaalia julkisesti avoimeen jakeluun, tuo tämä opettajille lisää näkyvyyttä, jonka seurauksena saattaa syntyä uusia työ- ja yhteistyötilaisuuksia. Lisäksi avoin jakelu vaikuttaa materiaalien laatuun nostavasti, sillä materiaalit altistuvat kritiikille vastaavasti kuin tieteelliset julkaisut.

Opetusmateriaalien tuotanto korkeakouluarjessa

Tyypillisesti opetusmateriaalin suunnittelu käynnistyy opintojakson toteutussuunnitelman valmistuttua. Jos opintojakso on täysin uusi, liikkeelle lähdetään tyhjästä. Toisinaan opintojakso on elänyt opetussuunnitelman mukana jo jonkin aikaa, jolloin opettaja on opettanut kurssin kerran, kaksi tai useasti, tai opintojakso siirtyy opettajalle kollegalta. Joskus taas kurssille resursoidaan kaksi tai useampi opettaja, jolloin kurssi suunnitellaan toteutussuunnitelmasta asti yhdessä tai yleensä kokeneemman kollegan aikaisemmin laatiman perusteella.

Kun tarkastellaan korkeakoulujen arkea, opetusmateriaalien yhteistuotantoa tapahtuu nimenomaan opintojaksokohtaisesti yhteisopettajuudessa, mutta sitä voi tapahtua myös tiimikohtaisesti TKI-työskentelyn tai opetettavan aineen opettajatiimissä.

Laatua, jaettua asiantuntijuutta ja hiljaista tietoa metsästämässä

Onnistunut yhteistuotanto edellyttää suunnitelmallisuutta, pedagogisten ratkaisuiden arviointia ja yhteisiä, hiottuja näkemyksiä tuottavaa yhteistyöskentelyaikaa. Seuraavat huomioitavat asiat edesauttavat prosessin onnistumista:

• Suunnittelutyölle on varattava riittävästi resursseja.
• Säännöllinen yhteydenpito eri osapuolten kesken on olennaista tekemisen sujuvuuden ja tavoitellun lopputuloksen kannalta.
• Yhteistuotannon tulee perustua laadukkaaseen vuorovaikutukseen, jotta opettajien hiljainen tieto saadaan mukaan opetusmateriaaleihin.
• Yhteistyön tulee olla tasavertaista, sillä se kasvattaa työskentelyn analyyttisyyttä ja antaa mahdollisuuden materiaalin ja oman osaamisen reflektoinnille.
• Yhteisopettajuudessa ja opettajatiimissä tulisi olla tilaa itse- ja yhteisölliselle reflektiolle kunkin henkilökohtaisen asiantuntijuuden esiintuomiseksi ja väärinymmärrysten välttämiseksi.

Kun yhteistyöskentelyyn ja vuorovaikutukseen panostetaan, opetusmateriaalien yhteistuotannossa syntyy jaettua asiantuntijuutta. Tällaisessa yhteistyössä kaikkien osapuolten osaaminen ja vahvuudet täytentävät toisiaan.

AMK-opetuksen työelämälähtöisyys – näkyykö se opetustyössä?

Laadukkaat opetusmateriaalit vastaavat yhtäältä opintojakson osaamistavoitteisiin, toisaalta työelämän osaamistarpeisiin. Jotta AMK:t täyttävät yhteiskunnallisen vastuunsa, tulee niiden kuunnella alueen työelämää ja välttää omassa kuplassaan tapahtuvaa opintojaksojen suunnittelua. Tulisihan opetuksen – siispä myös opetusmateriaalien – olla työelämälähtöisestä näkökulmasta laadittua.

Työelämäyhteistyöstä on säädetty ammattikorkeakoululaissa (L 932/2014, 4§) siten, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on “antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua sekä lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.”

Yhteistyö työelämän kanssa onkin välttämätöntä ammattikorkeakoulujen toiminnalle; ilman työelämää ei voi olla koulutusta, eikä ilman koulutusta työelämää.

Vaikka koulutuksen tarjoajat ovat päävastuussa opiskelijoiden osaamisen kehittämisestä, nykyään on yleisesti hyväksyttyä, jopa toivottua, että myös työpaikoilla on roolinsa tässä prosessissa. Työ- ja elinkeinoelämä haluaa vaikuttaa sekä määrällisesti että laadullisesti siihen osaamiseen, jota se tarvitsee menestyäkseen tulevaisuudessa. Siksi työelämän kannattaa tehdä strategista yhteistyötä alueensa koulutusorganisaatioiden kanssa.

Työelämän toiveista pedagogisen tarkastelun kestäväksi opintojaksoksi

Työelämälähtöinen opetusmateriaali perustuu huolellisesti toteutettuun työelämäselvitykseen. Jotta yhteissuunnittelu ja -tuotanto saadaan käynnistymään eri opettajien kesken samoista lähtökohdista, on työelämäselvityksen tulosten purulle ja pedagogiselle suunnittelulle on varattava riittävästi aikaa. Opetusmateriaalien yhteissuunnitteluprosessin yksi merkittävimmistä kulmakivistä onkin nimenomaan suunnitteluvaihe.

Työelämän toiveiden kääntäminen mitattaviksi ja arvioitaviksi osaamistavoitteiksi tapahtuu soveltamalla niihin pedagogista asiantuntemusta. Pedagogisen näkemyksen perusteella valitaan opintojakson pedagogiset mallit, suunnitteluperiaatteet, työskentelytavat, opetusmenetelmät ja oppimistehtävät.

Opetusmateriaalien yhteistuotannossa olisikin perusteltua antaa pedagoginen vetovastuu vähintään yhdelle opettajalle, joka huolehtii prosessin pedagogisista linjauksista ja laadusta prosessin loppumetreille asti.

Pedagogista vastuuhenkilöä tarvitaan etenkin tiimeissä, joissa on mukana useampia opetettavan alan asiantuntijoita tai työelämän edustajia, joilla ei ole pedagogista pätevyyttä.

Työelämälähtöisessä ajattelussa on aina otettava huomioon, että ammatillinen opettaja on paitsi oman opetusalansa, myös pedagogiset ratkaisut ymmärtävä asiantuntija, joka ei voi määritellä opetuksensa sisällön ydintä pelkästään työelämän alati muuttuvien odotusten ja toiveiden mukaan. Riittävän kokenut opettaja kykenee käsittelemään työelämältä saamiaan signaaleja kriittisesti ja osaa tehdä johtopäätöksiä peilaamalla niitä omaan pedagogiseen ammattitaitoonsa sekä alan tulevaisuuden näkymiin.

DEMS-hankkeessa tuotettiin yhdessä työelämälähtöistä opetusmateriaalia

Käytännönläheinen esimerkki työelämälähtöisestä opetusmateriaalin yhteistuotannosta on DEMS-hanke (Developing e-marketing skills for the business market), jossa tuotettiin opettajatiimeissä työelämälähtöistä digitaalisen markkinoinnin opetusmateriaalia opettajien ja opiskelijoiden käyttöön.

Vuoden 2024 lokakuun loppuun asti kestävä hanke on Erasmus+ Strategic Partnership -rahoitteinen ja siinä on ollut mukana neljä eri korkeakoulua:

• Gdansk University of Technology (koordinaattori)
• Instituto Politecnico do Porto
• Hogeschool Utrecht ja
• Turun AMK.

Hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksen avulla hankkeeseen osallistuneiden korkeakoulujen työelämäverkostojen tasolla, minkälaista digitaalisen markkinoinnin osaamista kunkin maan työmarkkinoilla tarvitaan. Tämän perusteella valittiin viisi teemaa, joista laadittiin ”digitaalisen markkinoinnin opetussuunnitelma” opetusmateriaaleineen.

Hankkeessa hyödynnetty kysely osoittautui toimivaksi ja nopeaksi tavaksi selvittää työelämän tarpeita. Muita vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia tapoja työelämän tarpeiden ja toiveiden esiin tuomiseksi voisivat olla erilaiset työelämän edustajien yksilö- tai ryhmähaastattelut ja koulutusorganisaatioiden ja työelämän edustajien yhteistapahtumat, joissa keskustelua osaamistavoitteista olisi mahdollista käydä yleisellä tasolla, strukturoidusti tai erilaisin dialogisin menetelmin.

Hankkeessa luotua opetusmateriaalia tuotettiin yhdessä kolmen kansainvälisen tiimin voimin. Jokaisessa tiimissä oli mukana pedagogisia ja opetusalan asiantuntijoita.

Tiimien tehtävänä oli laatia yhteistuotannollisesti englanninkielinen, pedagogisen tarkastelun kestäviin osaamistavoitteisiin vastaava opetusmateriaali viiden opintopisteen opintojaksolle.

Materiaalien oheen laadittiin lisäksi “Teacher’s instructions”-opas (pdf-tiedosto), jonka avulla materiaaleja hyödyntävä opettaja saa käsityksen, miten materiaaleja suositellaan hyödynnettäväksi ja miten oppimista tapahtuu. Opettajan tueksi pptx-opetusmateriaaleihin lisättiin myös puhujan muistiinpanot (speaker notes), joiden tarkoituksena on tukea opettajan puhetta opetustilanteessa.

Yhteissuunnittelua tehtiin Teams-kokouksissa, jonka jälkeen kukin tiimin jäsen tuotti oman osuutensa materiaaleista sovitusti. Niin opettajat kuin opiskelijat tarkastelivat ja testasivat materiaaleja jokaisessa hankemaassa maakohtaisissa tiimeissä sekä yhteisesti hanketapaamisissa. Lopuksi materiaalit käännettiin kunkin hankemaan kielelle.

Yhteisiä lähitapaamisia oli mahdollista hankkeen puitteissa organisoida vain muutama, jolloin eri kumppanimaiden jäsenistä koostetut tiimit eivät päässeet suunnittelemaan ja työstämään opetusmateriaaleja yhteisesti niin usein kuin paikallisen tiimin kanssa olisi ollut mahdollista. Kansainvälinen näkemys kuitenkin varmisti, että opetusmateriaaleissa eivät korostuneet liikaa kumppanimaiden alueelliset painotukset.

Tilanteessa, jossa yhteistuotantoa tehtäisiin ainoastaan paikallisten tiimien toimesta, paikallisuuden aiheuttamaa vääristymää olisi mahdollista oikaista järjestämällä tasaisesti materiaalien tarkastelu- ja testaustilaisuuksia esimerkiksi kansallisia tai kansainvälisiä opettaja- ja opiskelijaverkostoja hyödyntämällä.

Onko laadukkaan opetuksen, parempien oppimistulosten ja opettajan työhyvinvoinnin välillä yhteys?

Laadukkaat ja monipuoliset opetusmateriaalit ovat epäilemättä tärkeä osa hyvin toteutettua, opiskelijalähtöistä opetusta. Korkeakouluopettajien (työelämälähtöisten) opetusmateriaalien yhteistuotantoa tulisi pilotoida, seurata ja jatkokehittää, jotta yhteistuotannon vaikutusta opettajan ajankäyttöön, työhyvinvointiin, jopa opiskelijatyytyväisyyteen voitaisiin mitata. Näin korkeakoulu tai sen yksikkö voisi löytää tehokkaan ja työntekijäystävällisen tavan tuottaa korkealaatuisia opetusmateriaaleja.

Jatkopohdittavaksi jääkin:

• Voidaanko opetuksen korkealla laadulla ja laadukkailla opetusmateriaaleilla parantaa oppimisen tehokkuutta, opiskelijatyytyväisyyttä ja koulutuksen tuloksellisuutta, ja sitä kautta tukea ammattikorkeakoulun rahoitusta?
• Voisiko yhteiskehittämisen ansiosta työssään paremmin viihtyvällä ja pidempään työkykyisenä säilyvällä opettajalla olla merkittävä rooli opetuksen laadun, parempien oppimistulosten ja korkeamman opiskelijatyytyväisyyden ajurina?

 

DEMS – Developing e-marketing skills for the business market

Kaikkialla Euroopassa yritykset tarvitsevat huomattavasti enemmän digiosaaja-tradenomeja myynnin ja markkinoinnin tehtäviin kuin mitä tällä hetkellä valmistuu. DEMS-hanke pyrkii lisäämään digitaitoisten tradenomien määrää.

1. Hankkeen ensimmäisessä työvaiheessa on selvitetty hankekorkeakoulumaiden työelämäverkostojen tasolla, minkälaista digitaalisen markkinoinnin osaamista kunkin maan työmarkkinoilla tarvitaan.
2. Tämän perusteella on valittu viisi teemaa, joista on laadittu hankkeen toisessa työvaiheessa ”digitaalisen markkinoinnin opetussuunnitelma” opetusmateriaaleineen.
3. Viimeisessä työvaiheessa on pyritty kasvattamaan materiaalien jakelua markkinoimalla materiaaleja opettajille sekä järjestämällä hankkeen ja opetusmateriaalin esittelyyn tarkoitettuja tilaisuuksia.

Lisäksi kukin hankkeen korkeakoulu on järjestänyt omille opiskelijoilleen digitaalisen markkinoinnin opintojakson, jonka opetus on pohjautunut hankkeessa laadittuihin materiaaleihin. Kurssi huipentuu kansainväliseen digitaalisen markkinoinnin opiskelijakilpailuun, joka järjestetään Gdanskissa syyskuussa 2024.

Turun AMK on hankkeessa mukana osana Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän työtä.

Tutustu DEMS-hankkeen sivuihin