27.11.2023

Selkokirjallisuus on monelle tuntematon kirjallisuuden laji, vaikka siitä olisi hyötyä jopa yli 10 prosentille suomalaisista. Toisin kuin monet luulevat, selkokirjallisuutta ei ole tarkoitettu vain kielellisistä vaikeuksista kärsiville. Selkokirjallisuudesta onkin hyötyä kaikille, joilla on vaikeuksia yleiskielen ymmärtämisessä.

Selkokirjallisuus on pähkinänkuoressa selkokielellä kirjoitettua kirjallisuutta. Selkokielisen kirjallisuuden erottaa yleiskielisestä kirjallisuudesta selkeimmin rakenteen avulla. Selkokielisessä kirjallisuudessa esimerkiksi otsikot ja leipäteksti on erotettu toisistaan selvästi. Kappaleet ovat lyhyempiä kuin yleiskielisessä kirjallisuudessa, ja ne erotetaan välilyönnein. Sisällön puolesta monimutkaisia lauserakenteita ja sanoja ei juurikaan käytetä. Muitakin eroja on, esimerkiksi suurempien ja selkeämpien fonttien käytössä.

Kaiken kaikkiaan teksti on yleiskielistä tekstiä helppolukuisempaa.

Selkokieli voidaan jakaa eri tasoihin kohderyhmän mukaan. Helppo selkokieli on tarkoitettu lukijoille, joiden kielelliset taidot ovat hyvin vähäiset tai lukutaito on vähäistä. Helppoon selkokieleen kuuluu muun muassa kapea sanasto, hyvin lyhyet lauseet ja mahdollisesti lukemista tukevaa kuvitusta.

Yleisselkokieli sopii suurimmalle osalle selkokieltä tarvitsevista. Esimerkiksi selkokielinen media ja selkokieliset viranomaistiedotteet ovat yleisselkokieltä. Vaativa selkokieli puolestaan poikkeaa vain vähän yleiskielestä ja se sopii lukijakunnalle, jolla on vain lieviä lukemisen vaikeuksia.

Kenelle selkokirjallisuus on suunnattu?

Usein ajatellaan, että selkokirjallisuus on tarkoitettu vain iäkkäille, maahanmuuttajille tai kielellisistä vaikeuksista kärsiville. Selkokirjallisuudesta hyötyvät muun muassa lukijat, joilla on esimerkiksi lukivaikeus, ADHD tai jotka ovat autismin kirjolla.

Selkokirjallisuudesta hyötyviä on kuitenkin paljon enemmän, kuten muistisairaat ja yhä suuremmissa määrin nuoret. Varsinkin nuorille kannattaisi mainostaa selkokirjallisuutta. Nuorten lukutaito ja -into on ollut jo varsin pitkään laskusuunnassa.

Selkokirjat voisivat tarjota ratkaisun lukutaidon laskun taittamiseen.

Selkokirjallisuuden tarpeen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa muun muassa väestön ikääntymisen ja kasvavan maahanmuuton myötä. Kotouttamisessa voisi hyödyntää helpolla selkokielellä kirjoittettuja kirjoja, kun taas iäkkäämmälle väestölle suurifonttinen selkokirjallisuus tekisi lukemisen vaivattomaksi.

Vaikka selkokirjallisuuden tarve on selvässä kasvussa lähitulevaisuudessa, selkokirjallisuutta on tarpeeseen nähden hämmästyttävän vähän esillä. Uusia selkokirjoja julkaistaan vuosittain vain noin 30. Vertailun vuoksi Suomessa julkaistaan vuosittain kokonaisuudessaan noin 13 000–14 000 kirjanimikettä. Selkokirjoille on usein varattu vain pieni hylly kirjakauppojen ja kirjastojen kätköissä. Selkokirjat tarvitsevatkin huomattavasti nykyistä enemmän näkyvyyttä, jotta selkokirjallisuudesta hyötyvät eivät jäisi paitsi saatavilla olevasta sisällöstä.

Selkokirjallisuuden lajit eivät rajoitu vain uutisiin

Jotkut ovat voineet törmätä selkokirjallisuuteen esimerkiksi Ylen selkokielisissä uutisissa. Selkokirjallisuuden pienestä näkyvyydestä johtuen se on jäänyt monelle uutisia tuntemattomammaksi kirjallisuuden lajiksi. Selkokirjallisuus kattaa kuitenkin paljon uutisia laajemman valikoiman kirjallisuutta. Selkokielellä julkaistaan muun muassa kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja.

Selkokielellä löytyy niin Kimi Räikkösen elämänkerta, tietokirja ilmastonmuutoksesta kuin Draculakin.

Selkokielisen kirjallisuuden näkyvyyttä on selvä tarve parantaa. Selkokielisen kirjan tunnistaa selkotunnuksesta, joka on s-kirjaimen muotoinen nuoli. Selkotunnuksen avulla voi olla varma, että kirja edustaa selkokielen periaatteen mukaista kieltä. Esimerkiksi selkotunnuksen tunnettuuden parantamisella voisi helpottaa selkokirjallisuuden löytämistä kirjastoista ja kirjakaupoista.

 

Selkokielisen kirjan tunnistaa selkotunnuksesta, joka tässä kirjassa on kannen oikeassa alareunassa.

Selkokirjallisuudessa piilee valtava potentiaali, joka nykyisellään jää pitkälti hyödyntämättä. Tarve selkokirjoille kasvaa jatkuvasti, joten selkokirjallisuus tarvitsee merkittävästi nykyistä enemmän näkyvyyttä. Kaikilla on oikeus saada tietoa helposti ymmärrettävällä tavalla. Rohkaisemme sinuakin, hyvä lukija, tutustumaan selkokielisen kirjallisuuden maailmaan.