16.08.2019

Knoppitietokilpailuun sopisi hyvin kysymys, missä sijaitsee Suomen suurin korkeakoulukampus. Todennäköisesti vastauksissa korostuisivat Otaniemi, Hervanta, Viikki tai Linnanmaa, mutta oikea vastaus on Turun tiedepuisto, Tuomiokirkon ja Kupittaan aseman välissä.

Turun tiedepuisto voi olla muita vastaavia alueita vaikeampi hahmottaa, koska se sijaitsee suoraan kaupungin ytimessä. Talviaikaan todellisuus tulee nopeasti näkyville etenkin torstai-iltaisin, kun haalarikansa ottaa seudun kuuluvasti haltuunsa. Alue muistuttaa enemmän Cambridgen ja Oxfordin kaltaisten historiallisten yliopistokaupunkien kampuksia kuin modernimpia malleja, joissa opiskelijat on siirretty pois aiheuttamasta hämmennystä kaupunkien porvarien elämään.

Kun Turun ammattikorkeakoulun Sepänkadun toimipisteen opiskelijat ja henkilökunta muuttavat tiedepuistoon kesällä 2020 ja Turun yliopisto aloittaa uudet tekniikan koulutuksensa, vahvistuu kampusalue entisestään. Sen jälkeen täällä opiskelee ja työskentelee noin 40 000 korkeakoululaista kuudessa eri organisaatiossa. Jos lisäksi suunnitelmat Turun ammatti-instituutin siirtymisestä uudisrakennukseen tiedepuiston ja Itäharjun leikkauspisteeseen toteutuvat, alueen rooli osaamisen tuottamisessa lujittuu edelleen.

Moderni oppiminen tapahtuu pitkälti kuitenkin kampuksen ulkopuolella. Työ- ja harjoittelupaikat, verkkoympäristöt ja oppijoiden kodit ovat vähintään yhtä tärkeitä oppimisympäristöjä kuin simulaatiotilat, laboratoriot, luentosalit ja kirjastot. Mitä hyötyä on keskitetystä kampusalueesta?

Tulevan muuton jälkeen AMK:n tiloja on vähennetty noin 45 prosenttia, ja energiamäärää vieläkin enemmän.

Hallinnollinen vastaus lähtee toimintojen tehostamisesta. Turun AMK:ssa on tulevan muuton jälkeen vähennetty tiloja noin 45 prosenttia, ja niiden tarvitsemaa energiamäärää vieläkin enemmän. Korkeakoulut ovat sopineet tilojen ristiinkäytöstä, jolloin tyhjien neliöiden määrä ja oppimisen hiilijalanjälki vähenevät entisestään.

Myös laboratorio- ja opetusjärjestelyjä on tehostettu korkeakoulujen välillä. Yksi perustelu Turun yliopiston tekniikan uusien koulutusoikeuksien saamisen takana oli, että alueella on jo koulutusten tarvitsema tekninen infrastruktuuri, kun huomioidaan kaikkien alueen korkeakoulujen tilat ja laitteet.

Samoin terveysalan koulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä jaetuissa simulaatio-, laboratorio- ja testaustiloissa Medisiina D -rakennuksessa. Kun huomioidaan myös alueella sijaitsevat Tyksin toiminnot, alan rakenteet ovat valtakunnallisesti merkittävät ja vähintäänkin riittävät Åbo Akademin proviisorikoulutuksen aloittamiselle.

Yhteinen infrastruktuuri mahdollistaisi muidenkin koulutusvastuiden laajentamisen.

Yhteinen oppimisen infrastruktuuri on Turussa niin vahva, että se mahdollistaisi muidenkin koulutusvastuiden laajentamisen. Turun AMK voisi tuottaa Varsinais-Suomessa kipeästi tarvittavia sähköinsinöörejä, rakennusarkkitehtejä ja liikunnanohjaajia ilman lisäinvestointeja, yhteisen kampuksen palveluihin nojaten.

Korkeakoulujen tehtävä ei kuitenkaan ole hallinnon tehostaminen vaan osaamisen tuottaminen. Verkko-oppimisen rooli korostuu jatkuvasti, ja keskustelua kampusalueiden merkityksestä tulevaisuudessa käydään ympäri maapallon. Miksi kampuksia, miksi ei vain verkkoa?

Fyysisen alueen ainutlaatuinen vahvuus on sen synnyttämät kohtaamiset. Jokainen kontakti jättää jälkensä kohtaajiin ja luo mahdollisuuden venyttää omaa ymmärrystä ihmisistä ja ilmiöistä. Tulevan sairaanhoitajan tavatessa tulevan juristin tai tulevan historioitsijan kohdatessa tulevan tradenomin erilaiset osaamiskokonaisuudet ja poikkeavat maailmankuvat syventävät ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta.

Suomen suurimman kampuksen tärkeimmät vahvuudet ovat monialaisuus ja tiivis yhteys ympäröivään yhteiskuntaan.

Törmäämisiä tapahtuu toki myös sosiaalisessa mediassa, mutta siellä ne vaikuttavat enemmänkin vahvistavan kuplien reunoja ja aiheuttavan väärinymmärryksiä ihmisten kaventuessa twiiteiksi ja poseerauksiksi. Kahden erilaisen oppijan kohdatessa toisensa aitoina ihmisinä on ainakin mahdollista, että tuloksena on uusia ajatuksia mustavalkoisen juupas-eipäs -väittelyn sijasta.

Suomen suurimman kampuksen tärkeimmät vahvuudet ovat sen monialaisuus ja tiivis yhteys ympäröivään yhteiskuntaan. Molempia tarvitaan, jotta pitkä ja menestyksekäs oppimisperinne kehittyy edelleen maamme korkeakoulukulttuurin kehdossa.

 

Artikkeli on julkaistu alun perin Turun Sanomien aliotekstinä 16.8.2019.