02.02.2023

Kielimallia hyödyntävän ChatGPT:n (Generative Pre-Trained Transformer) tulo on yhtä merkityksellinen muutos kuin internet aikanaan. Se hyödyntää tekoälyä ja toimii tukiälynä tekstin tuottamisessa. Kukaan meistä ei voi sivuuttaa sitä, vaan se otetaan käyttöön siten, että kaikki tietävät, miten se toimii. Paluuta kynän ja paperin aikakauteen ei ole. Korkeakoulujen kaikkialla maailmassa on päätettävä suhtautumisensa siihen.

Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu ilmoitti ensimmäisenä Suomessa hyväksyvänsä tekoälyn käytön opintotehtävissä. Turun Sanomien haastattelussa Turun alueen korkeakoulujen rehtorit ovat ottaneet varovaisen myönteisen kannan tekoälyn käyttöön opinnoissa. Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatilan mukaan ammattikorkeakouluopiskelun vahvuutena tässä on se, että osaaminen osoitetaan suurelta osin käytännössä, ei esseevastauksilla.

Tiedon soveltaminen on ammattikorkeakoulun pedagogiikassa oleellista

Ammattikorkeakoulun pedagogiikan tarkoituksena on tuottaa eri alojen osaajia, tiedon lisäksi. Tärkeätä on oppijoiden kyky soveltaa osaamaansa. Meidän on koulutettava ihmisiä, jotka osaavat käyttää työssään tekoälyä avuksi eivätkä kilpaile tekoälyn kanssa, vaan valjastavat sen tuekseen.

OpenAI-yhtiön kehittämä tekoäly ChatGPT on jo käytössä työpaikoilla. Sen erityisyytenä on keskustelevuus. Käyttäjä pystyy tarkentamaan pyyntöjään, lisäämään sille annettavaa informaatiota ja korjaamaan sen vastauksia toisin kuin aikaisempien hakurobottien kanssa. Se on hyvä apu tuottamaan paljon ideoita, kirjoittamaan koodia ja pohjatekstejä sekä listaamaan erilaisia näkökulmia, joita ihminen voi jatkaa ja syventää. Se yhdistelee asioita ja tuottaa pyydettyjä vastauksia, kun sille syöttää tarvittavat tiedot.

Myös muita tekoälyä hyödyntäviä algoritmeja on ollut käytössä työpaikoilla jo aiemmin, esimerkiksi kuvankäsittelyssä tai säveltämisessä. Tekoälyn ideat eivät kuitenkaan ole ainutlaatuisia. Niiden valikoimiseen, syventämiseen ja arvioimiseen tarvitaan luova ihminen.

ChatGPT voi olla apuna opetuksen suunnittelussa

ChatGPT on tekstille sama kuin laskin matematiikalle: se on apulainen tuottamaan geneeristä sisältöä, jota ihminen voi muokata loistavaksi. Opettaja voi myös hyödyntää tekoälyä oman opetuksensa suunnittelussa. MyTech on jopa avannut kilpailun sen opetuskäytöstä nyt alkuvuodesta 2023. Vuorovaikutteinen tekoäly on niin uusi, että parhaat ideat ovat vielä keksimättä.

ChatGPT seuloo valtavalla vauhdilla suuria tietomassoja ja löytää suosituimpia väittämiä. Se osaa kirjoittaa tiivistelmän ja etsii tekstimassasta oleellisen. Koodaamisessa sitä on mahdollista käyttää apuna kielen ymmärtämisen vuoksi. Otava Opiston lehtori Kari A. Hintikka esitteli ITK-päivien webinaarissa (31.1.2023) myös hyviä käytäntöjä opettajan työtä rikastuttamaan: ChatGPT:ltä voi kysyä kahden eri kurssin yhdistäviä tehtäviä, kun sille syöttää näiden kuvaukset. Se tekee tehtävänannoista eri kieliversioita, vaikka thaiksi tai farsiksi, jos ryhmässä on huonosti suomea osaavia opiskelijoita. Siltä voi pyytää eri tasoisia selkokielisiä versioita kirjoittamastaan tekstistä, kun sille syöttää kielitasotiedot.

DeepL puolestaan on esimerkki käännöstyökalusta, joka tekee sujuvaa tekstiä eri kielillä.

Tekoäly tuli nopeammin kuin kuvittelimme, ja nyt meidän on ymmärrettävä, mihin se pystyy ja mihin ei. Jokaisella koulutusalalla sille on mielekäs käyttö. Vain testaamalla ja vaihtamalla kokemuksia löydämme sen kyvyt. Mitä enemmän palveluita käyttää, sitä paremmin ymmärtää, millaista tekstiä ne osaavat tällä hetkellä tuottaa (omalla alalla) ja mihin ne ovat menossa. Tämä on välttämätöntä, koska opiskelijat osaavat tämän jo.

ChatGPT:hen kannattaa tutustua viipymättä, koska sen tulevaisuus on avoin. Saattaa olla, että se muuttuu maksulliseksi tai integroidaan muihin ohjelmistopaketteihin. Toistaiseksi se on kaikkien saatavilla.

Tekoäly kehittyy jatkuvasti. Sen ominaisuus on eksponentiaalinen oppiminen. Se, mihin esimerkiksi kielimalli ChatGPT2 pystyy helmikuussa 2023, on vasta alkua. Emme oikeastaan pysty edes vielä kuvittelemaan, mihin sen seuraavat versiot kykenevät, kun sitä kehitetään jatkuvasti käytössä ja syöttämällä lisää materiaalia.

Korkeakoulun on tehtävä eettiset linjaukset

Chat GPT ei ole vastuussa tuottamastaan tekstistä eikä ole sen kirjoittaja, vaikka tuottaa sitä löytämänsä tekstin/tiedon pohjalta. Se on silti lähde, jota luova ihminen voi käyttää joko sellaisenaan oman tekstinsä pohjana tai ajattelunsa apuna. Sen tuottama teksti on tietoteknisen kehittelyn tulosta ja sen käyttämä materiaali on ihmisten internetiin syöttämää. Näissä kaikissa voi olla rajoituksia vapaalle ja ainakin kaupalliselle käytölle. Tätä pohtii artikkeli ”Citing ChatGPT: The Guide to Ethically using AI generated text”. Se ei myöskään ole tietoturvallinen, mikä on otettava kaikessa sen käytössä huomioon. Tätä problematiikkaa avaa Sami Marttinen blogipostauksessaan ”Tekoälystä ja tietosuojasta sekä vähän opetuksen tulevaisuudestakin”.

Tekoälyn maailma edellyttää opetushenkilökunnalta tilanteen huomioimista omassa toiminnassaan. Kriittisen ajattelun osaaminen on kaiken opettamisen ja oppimisen ytimessä. Koska opettajan on mahdotonta työaikansa puitteissa tarkistaa kaikkien opiskelijoiden palauttamien tekstien faktoja, on sitäkin tärkeämpää saada oppijat ymmärtämään henkilökohtainen lähdekriittinen suhtautuminen kaikkeen tietoon. He tulevat tarvitsemaan tätä tiedon kritiikkiä nyt ja tulevassa työelämässä. On siis jokaisen oma etu suhtautua tukiälyn tuottamaan tietoon kriittisesti.

Tekoälyntunnistus ei toimi vielä juurikaan suomen kielellä

On syytä huomioida, että ainakin tällä hetkellä ChatGPT:n tuottama teksti menee läpi plagiointiohjelmissa uniikkina tekstinä eikä plagioituna. Tekoälyn tunnistamisohjelmat eivät osaa riittävästi suomea. Englanninkielisestä tekstistä kielen toisteisuus paljastaa melko hyvin sen, että se on chatbotin kirjoittamaa, mutta suomalaiset esimerkit algoritmi väittää ihmisen kirjoittamiksi. Emme voi siis luottaa plagioinnintarkastukseen ainakaan vielä.

Korkeakoulun tehtävänä on opettaa myös tiedemaailman hyväksymää julkaisutapaa. Kun kirjoittaja siteeraa jonkun toisen tuottamaa sisältöä eikä omaa ajatteluaan, on asianmukaista ilmoittaa aina käytetty lähde. Myös ChatGPT on lähde, joka on syytä merkitä.

Pedagogisesti suunniteltu tehtävä paljastaa oppijalle oman osaamisen tason

Tekoälyn tulo antaa meille hienon mahdollisuuden pohtia syvällisemmin, mitä on todellinen ammattialan ja korkeakoulutetun osaaminen: Mitkä asiat ammattilaisen on välttämätöntä osata ulkoa, jotta voi toimia uskottavasti, ja mitkä hänen on aika tarkistaa älylaitteelta? Mistä oppija tietää osaavansa? Miten mitataan sisäistämistä ja ymmärtämistä? Tämä on testi opettajille, miten perustella tehtävät niin, että ne mittaavat oikeaa osaamista ja motivoivat opiskelijat sisältöön, ei vain suorittamiseen.

Tehtävänannoissa kannattaa olla riittävästi konkreettista tekemistä, kokemuksellisuutta ja sen henkilökohtaista reflektointia: Mitä uutta opin? Mistä olen ylpeä suorituksessani? Mitä tekisin nyt toisin? Tekoälyn avulla voidaan siirtyä uudenlaiseen sisäistämisen pedagogiikkaan ja päästä pois ’tietoa toisintavasta’ pedagogiikasta.

Tekoäly ei toistaiseksi vielä osaa kirjoittajien testauksen perusteella etsiä omia esimerkkejä, vaan osaa keksiä niitä. Opiskelijat voivat etsiä esimerkkejä ja analysoida niitä. Oikeanlaisen esimerkin etsiminen on prosessi, joka pakottaa seulomaan läpi useita vaihtoehtoja ja perustelemaan itselleen, miksi valittu on tehtävänantoon sopiva. Kun esimerkit kerätään yhteen koko ryhmän käytettäväksi, tieto lisääntyy. Näitä voidaan sitten vielä opiskelijaryhmässä kommentoida ja tarkastella lähdekriittisesti. Kaikkea lähdekritiikkiä ei opettajan tarvitse itse tehdä, jos opiskelijaryhmä yhdessä tarkastelee toistensa tiedon lähteitä.

Tekoäly on pedagoginen mahdollisuus

Tekoäly on hieno mahdollisuus miettiä kaikki oppiminen niin, että oppija joutuu keskittymään konkreettiseen tekemiseen ja raportissaan pohtimaan, reflektoimaan, soveltamaan, etsimään konkreettisesta aineistosta siihen liittyviä esimerkkejä. Maailmassa, jossa tekoäly tuottaa ihmistä tehokkaammin ´mitä´-tason vastauksia, korostuu ihmisen kyky luovuuteen ja kriittiseen ajatteluun.

Osaaminen on enemmän kuin oikeiden vastausten tietämistä, se on niiden soveltamista muuttuvissa tilanteissa ja ympäristöissä. Se on myös oman oppimisen tajuamista ja sen reflektointia: mitä tiedän ja mistä tiedän tietäväni? Tähän tekoäly ei pysty. Se tuottaa sanoja peräkkäin. Tärkeä taito sekin. Tekoälyn takia ei kannata siirtyä esimerkiksi paperitentin käyttöön, vaan huomioitava teknologian käyttö ja ohjeistaa osaamisen näyttöön uudella tavalla.

Oppimissuunnitelmien uudistamisessa on korostettava etenkin oppimista konkreettisella tekemisellä, omaperäisyyttä, tiedon luomisen taitoja, kriittisyyttä – nämä taidot ovat myös käytössä työelämässä (kuten myös tekoäly). Tietoa on osattava hallita ja hyödyntää niin opiskelussa kuin työelämässä, ja opiskelijoidemme on osattava käyttää tätä työmme huomioida tekoälyn käyttöä opetuksen suunnittelussa.

Pedagoginen ohjeistus tekoälyn huomioimiseen opetuksen suunnittelussa

1. Anna opiskelijoille uniikki tehtävänanto: tee, rakenna, valitse, analysoi, reflektoi.
2. Ohjeista opiskelijoita lisäämään henkilökohtaisia esimerkkejä analyysiinsä.
3. Pyydä opiskelijoita dokumentoimaan oppimisprosessissa tekemänsä työ ja reflektoimaan opittua matkan varrella.
4. Keskity kriittisen ajattelun opettamiseen, tekoäly ei ole aina oikeassa eikä osaa huomioida eettisiä näkökulmia.
5. Tee osaaminen näkyväksi: käytä ’kerro omin sanoin’ -videotenttejä ja ryhmätenttejä ja hyödynnä kampuksella olo osaamisen näyttöön.
6. Lähde on aina mainittava, myös silloin, jos teksti on tuotettu tekoälyn avulla.
7. Huomioi tietosuoja: ilmaisversioissa ei ole mitään tietosuojaa, joten tämä on huomioitava esimerkiksi DeepL:n käytössä käännöksiä tehtäessä. Älä siis käännä ilmaisohjelmalla luottamuksellisia tietoja!
8. Kieltenopetuksessa painota suullista taitoa, hyödynnä kirjallisissa tuotoksissa teknologiaa; pyydä opiskelijoita kertomaan videolla, mitä on tehnyt/oppinut.
9. Tekoälyä voi hyödyntää pohjatekstin luomisessa, mutta sitä on työstettävä oman näkökulman ja riittävän syvyyden mukaan saamiseksi.
10. Tekoälyä voi käyttää apuna ideoinnissa, mutta se ei kykene arvioimaan ideoiden toteutettavuutta tai mielekkyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi.
11. Tehtävänantoon voi ottaa tulevaisuusnäkökulmaa mukaan, koska tekoälyn tiedot loppuvat tällä hetkellä vuoteen 2021.

 

 

Kuva: Christina Morillo, Pexels