11.09.2024

Korkeakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa muutoksentekijöitä, jotka uudistavat työelämää ja yhteiskuntaa kestävämmiksi. Kaikilla valmistuvilla opiskelijoilla tulisi olla tietoa, taitoja ja motivaatiota kestävän kehityksen edistämiseksi. Voiko tällaista osaamista arvioida?

Kaikille koulutusaloille yhteisten osaamisten (ns. geneerisien kompetenssien) arviointi on jatkuva haaste korkeakoulutuksessa. Näihin osaamisiin kuuluvat muun muassa kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky, aloitteellisuus ja tiimityötaidot.

Viime vuosina yhä tärkeämmäksi kaikilla aloilla nousseen kestävän kehityksen osaamisen vaatimus on entisestään lisännyt tarvetta kehittää arviointimenetelmiä ja -kriteereitä. Tutkimukset ja selvitykset kertovat kestävyysosaamisen olevan yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista, ellei jopa tärkein (Bianchi ym. 2022; Opetushallitus 2019).

Kestävän kehityksen osaamista arvioitiin SINCOE (Supporting Innovation Competence Development in Online Education) Erasmus + -hankkeessa. Hankkeessa kehitettiin edelleen aiemmassa hankkeessa laadittua FINCODA-arviointityökalua, jonka tavoitteena oli tunnistaa, kehittää ja arvioida geneerisiä osaamisia. Osana hanketta nousivat esiin kysymykset: Minkälaisia haasteita kestävän kehityksen osaamisen arvioinnissa voi olla? Miten voidaan arvioida kestävän kehityksen osaamista ja miten arviointia voi kehittää?

 

Opiskelijat arvioivat itseään

FINCODA-työkalulla arvioidaan seuraavia kompetensseja:

• luovuus
• aloitteellisuus
• kriittinen ajattelu sekä
• tiimi- ja verkosto-osaaminen.

Se on ensisijaisesti itsearviointiin tarkoitettu verkkokyselylomake, jonka avulla henkilö arvioi osaamistaan näitä kompetensseja kuvaavien väittämien avulla. FINCODA-työkalu ei aiemmin sisältänyt väittämiä kestävän kehityksen osaamisen arviointiin.

SINCOE-hankkeessa työkalun väittämiä kehitettiin eteenpäin. Mukaan liitettiin uusi valinnainen kompetenssi, kestävän kehityksen osaaminen, joka sijoitettiin kriittisen ajattelun yhteyteen. Sen arviointiin otettiin käyttöön Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen määritelmä kestävän kehityksen osaamiselle:

“Valmistuva opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet, edistää niiden toteutumista sekä toimii vastuullisesti ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä”.

Arviointiväittämät johdettiin Arenen suosituksesta, miten arvioida tätä osaamista (Arene 2022). Uudet väittämät olivat:

1. Ymmärtää ja analysoi kestävyyshaasteita, niiden keskinäisiä riippuvuuksia sekä asioiden ja ongelmien monia näkökulmia.
2. Käyttää tietoa kestävien ratkaisujen ja toimintamallien etsimiseen, käyttöönottamiseen ja vakiinnuttamiseen.

Työkalun uusia arviointiväittämiä testattiin Turun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 opiskelijoiden itsearviointina sähköisellä kyselylomakkeella, ja täydennettiin haastatteluin. Otos oli 60 opiskelijaa, joista myös 20 haastateltiin kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen.

Testausvaiheessa opiskelijoille kerrottiin lyhyesti mitä testataan, jonka jälkeen he arvioivat omaa kestävän kehityksen osaamistaan sähköisellä kyselylomakkeella. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan osaamistaan tähänastisten opintojensa perusteella. Vastaamisen jälkeen 20 opiskelijan kanssa käytiin keskustelua, miten he olivat ymmärtäneet ja kokeneet arviointiväittämät.

Testaukseen osallistuneet opiskelijat olivat tekniikan, liiketalouden ja terveyden ja hyvinvoinnin aloilta, ja heistä enemmistö (64 %) oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

 

Esimerkeillä varmistetaan ymmärrys

Opiskelijat pitivät väittämien aiheita tärkeinä, ja moni mainitsi kestävän kehityksen osaamisen olevan yksi tärkeimpiä taitoja jo nyt ja myös tulevaisuudessa. Väittämien sanoitus koettiin yleisesti kuitenkin hankalaksi ja vaikeatajuiseksi.

Ensimmäinen väittämä, ymmärrän ja analysoin kestävyyshaasteita, niiden keskinäisiä riippuvuuksia sekä asioiden ja ongelmien monia näkökulmia, koettiin erityisen monimutkaiseksi. Väittämä edellyttäisi käytännön esimerkkejä tullakseen oikein ymmärretyksi. Väittämää pidettiin esimerkkinä kyvystä systeemiseen ajatteluun, mutta silti sen nähtiin vaativan esimerkkejä. Väittämässä kysyttävä osaaminen oli opiskelijoiden mielestä hyvin keskeinen ja tärkeä.

Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa nousi esiin hyviä esimerkkejä siitä, mitä väittämä käytännössä voi tarkoittaa. Esimerkiksi, ilmastonmuutos ei ole vain ekologinen vaan myös sosiaalinen ongelma; ilmastonmuutos voi aiheuttaa pakolaisuutta, ruokaturvan heikkenemistä ja terveysongelmia.

Toinen esimerkki koskee Suomessa hyvin ajankohtaista asiaa, turvemaiden ennallistamista. Se on tärkeää luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi, mutta ennallistamisen vaikutukset muuttuvat ajan myötä. Turvemaiden ennallistaminen lisää yleensä metaanipäästöjä vuosien ajan, mutta pitkällä aikavälillä päästöt kuitenkin yleensä alkavat vähentyä, ja turvemaat voidaan palauttaa hiilinieluiksi.

Kolmas esimerkki, sähköautot, herätti paljon keskustelua. Sähköauto ei ole yksiselitteinen ratkaisu ympäristöongelmiin. Vaikka sähköautoilla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää, vaatii sähköauton tuotanto paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, aiheuttaa kaivostoiminnan lisääntymistä sekä monenlaisia ongelmia kaivosalueilla, jotka liittyvät vesivaroihin ja alueen asukkaiden elinoloihin.

 

Osaaminen ei ole vain tietoa vaan toimintaa

Toinen arviointiväittämä, käyttää tietoa kestävien ratkaisujen ja toimintamallien etsimiseen, käyttöönottamiseen ja vakiinnuttamiseen, osoittautui myös vaikeaksi. Tätä taitoa pidettiin yleisesti tärkeänä, ja korostettiin mahdollisuutta toteuttaa sitä käytännössä opintojen aikana. Opiskelijat kertoivat, että kestävästä kehityksestä puhutaan välillä paljonkin opinnoissa, mutta mahdollisuutta edistää kestävää kehitystä käytännössä harvoin on.

Tiedonhankintataito on keskeinen osaaminen, mutta edellyttää asioiden tarkastelua laajasti ja monesta näkökulmasta. Esimerkkinä keskusteluissa nousi esiin päästöjen vähentäminen, jossa mediakeskustelu keskittyy ensisijaisesti liikenteen päästöihin. Elintarviketuotannon päästöistä ei juuri puhuta, vaikka joidenkin tutkimustulosten mukaan eläinperäisen elintarviketuotannon päästöt jopa ylittävät kaiken liikenteen yhteenlasketut päästöt (Molinaro 2022; Poore & Nemecek 2018).

Kestävän kehityksen osaaminen ei ole vain tietoa, vaan taitoa ja motivaatiota tehdä ja edistää asioita käytännössä. Siksi olisi tärkeää pystyä harjoittelemaan ja toteuttamaan kestävää kehitystä opintojen aikana (Unesco 2018; Vare & Scott 2007).

Esimerkkejä tästä ovat vaikkapa kiertotalouden opinnot, joissa opiskelijat järjestävät vuosittain vaatteiden kierrätystapahtuman, tai matematiikan opinnot, joissa lasketaan eri toimintojen hiilipäästöt ja todetaan, että yksilön kierrätyksellä on selvästi pienempi vaikutus kuin ruoalla, minkä jälkeen opiskelijat ideoivat ja toteuttavat tapoja tehdä opiskelijaruokaloiden tarjonnasta kasvispainotteisempaa.

 

Itsearviointi vaatii valmistautumista ja yhteistä keskustelua

Itsearvioinnissa käytetyt kestävän kehityksen osaamista mittaavat väittämät pyrkivät tukemaan opiskelijoiden kykyä arvioida omaa osaamistaan. Jotta arviointi olisi realistista ja luotettavaa, on olennaista, että opiskelija ymmärtää melko yleisesti kuvatun väittämän oikein. Tästä syystä edellä mainitut esimerkit siitä, mitä väittämät voivat käytännössä tarkoittaa, ovat tärkeitä itsearvioinnin onnistumisen kannalta.

Mikään itsearviointiväline tai -työkalu ei sellaisenaan riitä, vaan tarvitsee aina tuekseen yhteistä keskustelua arvioinnin tavoitteista, menetelmistä ja kriteereistä.

Kaiken kaikkiaan onnistunut itsearviointi vaatii aina ennakkokeskustelua opiskelijoiden kanssa, eikä sitä tulisi koskaan tehdä ilman, että opiskelijat ovat valmistautuneet siihen. Keskustelun tavoitteena on selittää osallistujille, mitä arvioidaan, miksi arvioidaan ja mitä arviointikohteet käytännössä voivat tarkoittaa. Mikään itsearviointiväline tai -työkalu ei sellaisenaan riitä, vaan tarvitsee aina tuekseen yhteistä keskustelua arvioinnin tavoitteista, menetelmistä ja kriteereistä.

 

Lopuksi

Arvioinnin tulisi olla kehittämisorientoitunutta, ts. sen tulee lisätä opiskelijan ymmärrystä omista vahvuuksistaan ja kehittymistarpeistaan. Itsearviointi edellyttää aina valmistautumista, eli keskustelua yhteisen ymmärryksen varmistamiseksi ja motivaation rakentamiseksi: mitä arvioidaan, miten ja minkä takia.

Itsearviointitaito samoin kuin kestävän kehityksen osaaminen ovat molemmat keskeisiä avaintaitoja kaikissa työtehtävissä, ja siksi ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli näiden taitojen kehittämisessä ja edistämisessä.

 

 

Artikkeli pohjautuu UAS Journalissa 20.5.2024 julkaistuun artikkeliin Competence in sustainable development – How to assess?