24.04.2018

Asiantuntijat toimivat enenevissä määrin kansainvälisissä toimintaympäristöissä, joissa monikulttuurisuus ja ammatillinen vieraalla kielellä viestiminen ovat läsnä. Asiantuntijoiden tulee osata jakaa tietoa ja sisältöjä teknologian avulla sekä toimia virtuaalisesti yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Menestyminen tällaisissa toimintaympäristöissä edellyttää viestintäosaamista, joka kattaa kielitaidon ja kulttuurien ymmärtämisen lisäksi taidon valita tarkoituksenmukainen viestintäteknologia eri viestintätilanteisiin.  Tällöin viestinnässä korostuu vahvasti eettisen osaamisen merkitys. Asiantuntijan on osattava muun muassa noudattaa oman organisaationsa verkossa toimimisen pelisääntöjä.

Työelämässä tarvitaan uudenlaista viestintäosaamista

Viestintäosaamisvaatimukset ovat muuttuneet toimintaympäristöjen muuttuessa. Työelämän osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan erityisesti ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa (YAMK-tutkinnot), joiden tehtäväksi on määritelty tuottaa työelämän muutoksiin uutta ja vaativaa asiantuntijaosaamista huomioiden verkostoitumisen ja tiedon yhteisluomisen valmiudet.

Verkostoituminen ja tiedon yhteisluominen ovat jo itsessään olennainen osa viestintäosaamista.

Tämä työelämän ja korkeakoulutuksen suhde oli lähtökohtana väitöstutkimukselleni (2017), joka koski asiantuntijoiden teknologiavälitteistä viestintäosaamista ja sen kehittämistä.

Tutkimus osoitti, että viestintäosaaminen ei ole vaaditulla tasolla työelämässä.

Osaamiskuilut koskevat kaikkia edellä mainittuja osa-alueita eli eettistä osaamista, tarkoituksenmukaisen viestintäkanavan valintaa sekä kansainvälisyysosaamista.  Huolestuttavaa on, että tuloksien mukaan asiantuntijoiden toiminnan muuttuessa yhä verkostoituneemmaksi nämä osaamiskuilut saattavat kasvaa.

YAMK-tutkinnot kehittämään teknologiavälitteistä viestintäosaamista

Kiinnostus kohdistuikin seuraavaksi siihen, miten Suomessa yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa (N=14) vastataan ilmenneiden osaamiskuilujen kaventamiseen. Ilahduttavaa oli, että YAMK-tutkintoja suorittavat aikuisopiskelijat olivat melko tyytyväisiä viestintäosaamisen kehittämiseen koulutuksessa. Erityisesti kiitosta sai tiedon hakemisen kehittyminen sekä yhteisöllinen toimiminen verkossa muiden opiskelijoiden kanssa.

Kehitettävääkin on, ja tämä koskee nimenomaan niitä osaamisia, jotka eivät työelämässä ole vaaditulla tasolla eli eettistä osaamista, tarkoituksenmukaisen viestintäkanavan valintaa sekä kansainvälisyysosaamista.

Miten teknologiavälitteistä viestintäosaamista voisi kehittää vahvemmin ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa?

Mahdollisuudet viestintäosaamisen kehittämiseen työelämän tarpeita vastaaviksi ovat erinomaiset nimenomaan YAMK-tutkinnoissa.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat maailmanlaajuisesti katsottuna ainutlaatuisia siinä, että opiskelijoilta vaaditaan alemman korkeakoulututkinnon lisäksi työkokemusta. Lisäksi opiskelijat suorittavat opintoja pääosin työn ohessa.  Nämä aikuisopiskelijat nähdään itseohjautuvina ja sosiaalisina oppijoina, jotka ottavat vastuun omasta oppimisestaan.

Osallistava ja verkostoitunut pedagogiikka viestintäosaamisen kehittämisessä

Osallistava ja verkostoitunut pedagogiikka huomioidaan myös ammattikorkeakoulujen pedagogisissa strategioissa, kuten Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikassa. Opetus toteutetaan YAMK-opetuksessa monimuotoisena. Tämä tarkoittaa, että opiskelijat voivat opiskella missä tahansa ympäristössä, joka on tarkoituksenmukainen tavoiteltavan osaamisen kehittämiseen. Tämä luo mielenkiintoisen mahdollisuuden aikuisopiskelijoiden osaamisen kehittämiseen koulutusorganisaation tarjoamien oppimisympäristöjen ulkopuolella esimerkiksi oman työyhteisön projekteissa.

Ajatuksena tällainen informaali osaamisen kehittäminen ei ole mikään uusi innovaatio, sillä monet aiemmat tutkimukset sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. ovat korostaneet, että työelämän vuorovaikutukselliset ja autenttiset toimintaympäristöt ovat arvokkaita oppimisen tiloja. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että niitä ei hyödynnetä aktiivisesti ja tavoitteellisesti juuri työelämässä tarvittavan viestintäosaamisen kehittämiseksi.

Konkreettisena esimerkkinä tästä on muun muassa se, että tutkimuksen mukaan viestintäkanavat, joita käytettiin opiskelussa ja työelämän asiantuntijatehtävissä, eivät vastanneet ominaisuuksiltaan toisiaan.

Oppimisessa ja viestimisessä on kuitenkin kyse samoista prosesseista: tiedon jakamisesta ja sen rakentamisesta.

Tätä ristiriitaa voi selittää se, että viestintäteknologia nähdään usein opetusteknologiana ja verkossa oppimisen mahdollistajana. Aikuisten koulutuksessa teknologiaa tulee tarkastella ennemminkin viestintäkanavana. Opiskelijoita tulee ohjata ja tukea hyödyntämään juuri niitä autenttisia viestintäteknologioita, joita he työssäänkin tarvitsevat viestintäprosessien (tiedon jakamisen ja rakentamisen) onnistumiseksi.

Pohdittavaksi tuleekin, siirtyvätkö pedagogiset linjaukset kirjallisista dokumenteista käytännön opetustyöhön ja miten tätä todellisuudessa mitataan ja arvioidaan? Huomioidaanko käytännössä aikuisten monimuotokoulutuksen tuomat mahdollisuudet osaamisen kehittämiselle?

YAMK-opiskelijat toimivat työelämän autenttisissa viestintätilanteissa, joissa on mahdollista kehittää osaamistaan nimenomaan oman ja työyhteisön tarpeiden mukaan. Huomiota tulisi kiinnittää jo aiemmin mainittuihin osaamisalueisiin, eli eettinen osaaminen, tarkoituksenmukaisen viestintäkanavan valinta sekä kansainvälisyysosaaminen, ovat organisaatiokohtaisia. Organisaatioilla on omat pelisäännöt verkossa toimimiseen, ja kukin organisaatio tarjoaa henkilöstölleen eri teknologioita ja tukea niiden käyttöön.

Organisaatioiden edellyttämät kielitaitovaatimukset ja kulttuuriosaaminen vaihtelevat suurestikin.  Siksi juuri näiden osaamisalueiden kehittämisessä korostuu itseohjautuvuus ja oppiminen aidoissa työelämän viestintätilanteissa.

Koulutuksen on vastattava työelämän tarpeita

Opetussuunnitelmatyössä verkostomainen toiminta mahdollistaa vuoropuhelun muun muassa viestinnän opettajan ja ammatillisen opettajan välillä. Tämä tukee teknologiavälitteisen viestintäosaamisen integrointia osaksi opintoja nimenomaan ammatillisesta näkökulmasta ja parantaa vuoropuhelua opiskelun ja työelämän välillä, innovaatiopedagogiikan mukaisesti.  Tähän vuoropuheluun kuuluvat luonnollisesti myös aikuisopiskelijat, jotka edustavat sekä oppijan että työelämän asiantuntijan näkemyksiä. Monesti unohtuu, kuinka lähellä nämä tärkeät näkemykset ovatkaan.

Tässä tutkimuksessa ei ollut kyse vain teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kehittämisestä vaan laajasti koulutuksen työelämävastaavuuden toteutumisesta.

On tärkeää varmistaa, että koulutus vastaa sekä työelämän että opiskelijan tarpeisiin ja kehittää samalla opiskelijoita, opettajia ja työelämää.

***

Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan:
Teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kehittäminen liiketalouden ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa – Työelämän tarpeista opetussuunnitelmiin (Mervi Varhelahti 2017)

Ylempi ammattikorkeakoulutus (YAMK) Turun ammattikorkeakoulussa