13.11.2024

Ääneen Laulettu -työpajat tarjoavat yhteisöllisen ja turvallisen tilan käsitellä surua ja elämänmuutoksia luovuuden kautta. Musiikin ja laulunkirjoituksen avulla osallistujat pääsevät ilmaisemaan tunteitaan ja jakamaan kokemuksiaan, mikä tukee henkistä hyvinvointia ja vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta. Työpajat toimivat sururituaalina ja siirtymäriittinä, jossa jokaisen tarina tulee kuulluksi ja kohdatuksi.

Opinnäytetyö (YAMK) Ääneen laulettu -työpaja – yhteisöllinen laulunkirjoitusmenetelmä muutosprosessin ja suremisen tukena, on kuvaus taidelähtöisen menetelmän luomisesta yhteisötaiteen ja kulttuurihyvinvoinnin kentälle. Ääneen laulettu -työpajassa kohdataan, kuunnellaan, soitetaan, kirjoitetaan, kuvitetaan ja jaetaan tarinoita taidelähtöisten harjoitteiden kautta. Työpajassa syntyneen materiaalin pohjalta taiteilija-fasilitoija kirjoittaa osallistujille lauluja ja esittää ne heille.

Ääneen laulettu -työpaja on luova prosessi, jossa taiteilija-fasilitoija ja työpajaan osallistujat tutkivat yhdessä juuri nyt käsillä olevaa. Työpajassa sekä henkilökohtaisen kokemuksen näkyväksi tekeminen että vuorovaikutus musiikin ja taidelähtöisten harjoitteiden keinoin rakentavat osallisuutta ja hyvinvointia. Taidelähtöisen työskentelyn myötä tunteet ja kokemukset saavat tilaa ja tulevat kohdatuiksi.

Kehittämishankkeen lähtökohtia

Opinnäytetyön lähtökohtana oli kehittää taidelähtöinen menetelmä kulttuurihyvinvoin ja yhteisötaiteen kentille. Tavoitteena oli kehittää menetelmä, jossa taiteilija-fasilitoija työskentelee työpajaan osallistujien kanssa laulunkirjoituksen, taidelähtöisten harjoitteiden ja läsnäoloharjoitteiden keinoin. Hankkeen kehittämisen taustalla on sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia motiiveja. Yhtenä motivaationa oli tarkastella muusikon muuttuvaa toimenkuvaa ja työskentelyn konteksteja työelämän murroksen keskellä.

Toisena motivaationa oli kohtaamisen lisääminen ihmisten välille taidetyöskentelyn ja musiikin avulla. Erityisesti surun ja elämänmuutoksien käsittely on yhteiskunnassamme usein yksityinen prosessi. Tapoja ja perinteitä kohdata ja jakaa tunteita sekä kokemuksia ryhmässä ei juuri ole. Ääneen Laulettu -työpajan kehityshankkeessa tavoitteena oli kehittää menetelmä  kohdata ihmisten tärkeiden tarinoiden äärellä yhteisöllisesti ja turvallisesti.

Musiikin terapeuttinen käyttö ja kohtaamisen voimauttava vaikutus

Hankkeen ytimessä on luovan prosessin ohella musiikin terapeuttinen käyttö. Musiikki on tunteiden kieli, jonka avulla ihminen on voinut kautta aikojen tunnistaa ja ilmaista tunteita. Musiikki on yhdistänyt ihmisiä surussa,  työnteossa, rauhoittumisessa, muistin tukena ja juhlan hetkellä. Toisaalta musiikki on auttanut ihmisiä selviämään myös yksinäisyydestä. (Ahonen 1993, 25.) Musiikilla on sisäänrakennettuja terapeuttisia ominaisuuksia.

Terapeuttisuuden ytimessä on kohtaaminen. Kun ihminen tulee kohdatuksi sellaisena kuin on, hän saa voimavaroja elämäänsä. Ääneen laulettu -työpajassa osallistujat  kohtaavat taidelähtöisten harjoitteiden ja musiikin kautta. Luovuus tarjoaa väylän tunteiden ja kokemusten käsittelylle silloin, kun sanat eivät riitä. Ääneen Laulettu -työpajoissa osallistujat voivat jakaa tunteitaan ja kokemuksiaan musiikin, kirjoittamisen, piirtämisen ja leikin avulla. Työpajan jälkeen osallistujat saavat mukaansa yhdessä luotuja lauluja, jotka toimivat  kommunikoinnin välineinä heidän läheisilleen.

Kehittämistyön tuloksia

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen

Ääneen Laulettu -työpajat tukevat osallistujien vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistavat osallisuuden ja kuulumisen kokemusta yhteisötaiteen keinoin. Työpajat ovat matalan kynnyksen voimavarakeskeistä toimintaa, johon osallistuminen koettiin terapeuttisena. Ääneen laulettu -työpajat voivat ehkäistä syrjäytymistä ja antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden ilmaista ja käsitellä tunteitaan tavalla, joka edistää henkistä hyvinvointia.

Tunnekokemusten käsittely ja reflektio

Työpajassa taidelähtöisten harjoitteiden tekeminen ja kokemusten reflektoiminen laulujen avulla mahdollistaa ihmisten, tunteiden ja tapahtumien kohtaamisen ryhmässä. Tämänkaltainen työskentely voi auttaa kunnioittamaan elettyä elämää ja sen haastaviakin vaiheita. Kohtaamalla menneen on mahdollista irtautua vanhasta ja suunnata katse kohti uutta elämänvaihetta.

Turvallinen ympäristö ja herkkyys kohtaamisessa

Työskentely toi osallistujille tunteen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Työpajassa on olennaista kaikkien osallistujien turvallisuuden tunteen säilyminen, joka vaatii Taiteilija-fasilitoijalta herkkää kuuntelua, luottamusta intuitioon sekä vahvaa läsnäolontaitoa niin osallistujien kuin itsensä suhteen.

Työpajat siirtymäriitteinä ja sururituaaleina

Opinnäytetyössä havaittiin, että työpajat voivat toimia sururituaaleina tai symbolisina siirtymäriitteinä erilaisissa elämänvaiheissa. Ne antavat tilaa surulle ja muutokselle, olipa kyseessä työyhteisön dynamiikan muutos, henkilökohtainen kriisi tai esimerkiksi sairauden käsittely.

Menetelmän joustavuus ja monipuoliset kohderyhmät

Työpajojen sisältöä voidaan räätälöidä erilaisille osallistujille, kuten nuorille, vertaistukiryhmille, työyhteisöille, vanhuksille, perheille, päivänsankareille tai mielenterveyskuntoutujille. Tämä tekee menetelmästä joustavan ja sovellettavan erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Taiteilija-fasilitoijan roolin monipuolistaminen

Opinnäytetyön työskentelymalli tarjoaa muusikolle mahdollisuuden työskennellä taiteilija-fasilitoijana eri yhteyksissä kuten työyhteisössä, vertaistukiryhmässä ja palvelutaloissa. Työpajat mahdollistavat laulunkirjoittajalle erittäin hedelmällisen ympäristön, mikroilmaston, jossa kirjoittaa lauluja ja olla vuorovaikutuksessa osallistujien kanssa. Yhteisötaiteellinen työskentely rikastutti ja monipuolisti taiteilija-fasilitoijan musiikillista ilmaisua.

Lähteet

Ahonen, Heidi 1993 Musiikki sanaton kieli: Musiikkiterapian perusteet. Helsinki: Finn Lectura.