12.02.2021

Esittävien taiteiden alaa on pitkään piinannut ilmiö, jossa alan ammattilaiset eivät saa asiallista korvausta työstään. Mitä ajattelisit siitä, että kirurgia pyydettäisiin tekemään leikkaus, josta palkkiona olisi tarjolla hyvää näkyvyyttä? Ovathan vaativat aivoleikkaukset hänen kutsumuksensa.

Taidealalla on jo pitkään kohdattu palkkatarjouksia, jotka eivät sisällä varsinaisia euroja vaan jotain aivan muuta. Työstä saatetaan palkan sijaan tarjota esimerkiksi näkyvyyttä, hyvää kokemusta tai pelkkä kahvilipuke.

Lokakuussa käynnistynyt Taiteen edistämiskeskuksen ajama Reilun taiteen manifesti edistää taidealan reiluja palkkioita ja palkkiokäytänteitä. Kampanja tarjoaa verkkosivuillaan laajasti tietoa, niin tekijöille kuin taiteen tilaajille.

Tarkoitus ei ole osoittaa sormella tiettyjä toimijoita vaan tehdä muutosta rakennetasolla,

kertoo kampanjapäällikkö Elisa Lientola. Hän lisää, että tällä hetkellä koronaviruspandemia on entisestään heikentänyt esittävien taiteiden taiteilijoiden työmarkkinoita ja asemaa.

 

Tietämättömyys lisää taiteilijoiden tuskaa

Talvikki Eerola, 32, opiskelee tällä hetkellä näyttelijänkoulutuksen kaksivuotisia maisteriopintoja Tampereen yliopistossa (Näty), mutta hänellä on jo pitkä tausta esittävien taiteiden freelancer-taiteilijana. Työkokemusta hänelle on kertynyt muun muassa näyttelijänä, teatteri-ilmaisun ohjaajana, esitystaiteilijana ja muusikkona. Eerola kertoo, että myös hänellä on kokemuksia alan huonoista työehdoista ja epäasiallisista korvauksista. Taiteilijan intohimoa lajiin helposti hyväksikäytetään, vaikka työstä kuuluisi myös maksaa.

”Vaikka suhtaudun intohimoisesti työhöni taiteilijana, pelkällä intohimolla en tule toimeen. Teen työtä, ja minun kuuluu ansaita siitä asianmukaista korvausta. Tämä on myös laajemmin arvostuskysymys. Sanotaan, että sähän teet tota rakkaudesta taiteeseen, ja sulle riittää päästä esiintymään. Tällainen ajattelu on aliarvioivaa”, Eerola kertoo kokemuksistaan.

Mistä sitten johtuu, että keikkojen tilaaja saattaa ehdottaa työtä ilman palkkaa? Sekä Eerola ja Lientola kertovat ensimmäiseksi merkittävimmän syyn: tietämättömyys.

”Kuva taiteilijan työstä maallikolle on se, että apuraha juoksee. Ajatellaan, että on jokin mystinen tulovirta taustalla”, sanoo Lientola.

Kuukausipalkkaisen ja hyvässä asemassa olevan ihmisen voi olla vaikea ymmärtää, että freelancerina toimivan taiteilijan arjessa esimerkiksi pienet puhujakeikat, työpajat ja musiikkiesitykset ovat niitä töitä, jotka muodostavat kuukauden tulot. Jokainen pienikin keikka on osa kokonaisuutta.

 

Taide työnä vaatii erityisosaamista ja ammattitaitoa

Esitys ei ole pelkästään hetki lavalla, vaan jokaisen esityksen taustalla on esimerkiksi suunnittelua, harjoittelua, tuotantotyötä, esitystilan sekä tarpeiston valmistelua ja purkua. Eerola kertoo, että yksi yleisimmistä harhaluuloista on se, että esiintyjä on aina valmiina esiintymään missä tahansa tilanteessa.

Voisitteko esiintyä, kun te olette jo täällä juhlissa?

hän kertoo ehdotuksista, joita freelancer-taiteilija voi saada.

Eerola mainitsee tehneensä paljon töitä ja opintoja ammattilaisuuden eteen, mutta sen merkitys ei aina avaudu taiteen tilaajille. Hän kokee, että maisteritutkinnolla on suuri merkitys palkkauksessa, ja se tuo lisävarmuutta palkkaneuvotteluihin. Vaikka hänellä on runsaasti kokemusvuosia alalta, niin jo heti maisteriopintojen alettua hänellä on ollut enemmän neuvotteluvaraa aikaisempiin tilanteisiin verrattuna.

Lientolan näkemyksen mukaan kilpailua alalla lisää se, että taiteen tekijyys on saavutettavissa myös muuta kautta kuin koulutuksella. On tärkeää, että jokainen meistä voi tehdä taidetta, mutta satunnainen tilaaja hänen mukaansa ei aina välttämättä erota harrastus- ja ammattitoimintaa toisistaan.

Palkatta tehdyt taiteen alan työt ovat aina erityistapauksia. Jos taiteilijat suostuvat tekemään töitä ilman asiallista korvausta, niin se ruokkii myös kyseisen kulttuurin jatkumista. Taiteilija voi toki halutessaan tehdä esimerkiksi hyväntekeväisyyden puolesta ilmaiseksi töitä, mikäli kokee asian itselleen tärkeäksi. Tässäkin Lientolan mukaan on tärkeää, että pyynnössä mainitaan suoraan, että työ on vapaaehtoista talkootyötä.

Avoin keskustelukulttuuri edistää taiteilijoiden asemaa

Reilun taiteen manifesti on saanut myös positiivisen hämmästyneitä reaktioita. Lientolasta tärkeää olisi, että palkkaa kertyisi ja ettei taiteilijoiden palkka ole aina viimeisenä budjetissa.

Tulevaisuudessa Eerolan toiveena on, ettei aina tarvitsisi pelätä tulleensa huijatuksi, ja tarvitsisi kokea häpeää asian nostamisesta esille. ”Jokaista palkkaa ja sopimusta ei aina tarvitsisi tihrustaa sillä tavalla, että onko koira haudattuna”, Eerola toteaa.

Hänestä muutosta ei tapahdu niin kauan, kun näyttelijät eivät kyseenalaista huonoja tarjouksia ja vaadi korvauksia. Alan sisällä toivotaan entistä avoimempaa ja myös rennompaa keskustelukulttuuria aiheesta. Palkoista supattelu nurkan takana ja tiedon pimittäminen eivät edistä taiteilijoiden asemaa, ja yhteisöihin turvautuminen on myös freelancereille tärkeä voimavara.

Tutustu Reilun taiteen manifestiin lisää verkkosivuilla: https://reiluntaiteenmanifesti.fi/