Siirry sisältöön Siiry hakuun

Millainen on suomalaisen esittävän taiteen tulevaisuus – visio 2034

Olen kirjoittanut kulttuurialan yamk-opinnoissa opinnäytetyöni suomalaisesta kiertueteatteritoiminnasta. Opinnäytetyöni tuloksena syntyi Kiertueteatterin opas, joka on suunnattu teatterin kiertuetoiminnasta kiinnostuneille ja kiertuetoimintaa jo harjoittaville. Opinnäytetyöni sekä opas ovat luettavissa Theseuksessa.

Opinnäytetyötä varten tulin tutkineeksi suomalaisen kiertueteatterin historiaa, ja sitä kautta opin todella paljon myös suomalaisesta esittävästä taiteesta. Uutena tietona minulle tuli esimerkiksi se, että oikeastaan koko suomalainen teatterikenttä on kehittynyt kiertueteatterin pohjalta. Suomessa on aikoinaan nähty muun muassa ruotsalaisten kiertueteattereiden esityksiä, jotka ovat olleet tärkeinä kannustimina suomalaisten teattereiden syntyyn.

Pitkä matka on tultu suomalaisen teatterin syntymisen ajoista. Mutta mihin suomalainen teatteri on menossa? Esittävän taiteen tulevaisuus mietityttää todella paljon. Millainen rooli esittävällä taiteella on tulevaisuudessa? Yleistyvätkö yhteistuotannot ja kiertuetoiminta tulevaisuudessa? Miten kiertuetoiminnassa voidaan ottaa huomioon ympäristöasiat? Miten koko esittävän taiteen kentän rahoitus tulevaisuudessa järjestetään vai onko sellaista enää? Näiden lukuisten kysymysten pohjalta halusin kehittää vision ideaalitilanteesta, jollaisessa toivon suomalaisen esittävän taiteen kentän olevan viidentoista vuoden päästä eli vuonna 2034.  Seuraavaksi kuvaan visioni suomalaisen teatterin tilanteesta vuonna 2034.

 

Kiertuetoiminta aiempaa voimakkaammin mukaan kulttuurin rahoituksen uudistukseen

Pitkään työstetty kulttuurin valtionosuusuudistus on vihdoin valmistunut, ja uusi esittävän taiteen edistämistä tukeva laki on astunut voimaan. Valtionosuusuudistuksessa on otettu laaja-alaisesti huomioon esittävän taiteen monipuoliset ja laadukkaat toimijat niin kiinteissä teattereissa kuin vapaan kentän toimijoissakin. VOS-tuki on teattereiden osalta muuttunut määräaikaiseksi, mikä helpottaa teattereiden sekä teatteriryhmien talouden ja toiminnan suunnittelemista aiempaa pidemmille aikaväleille, mutta se myös edistää uusien teattereiden ja ryhmien valtionosuustuen piiriin pääsyä.

Kiertuetoiminta on yksi tärkeimmistä VOS-tuen myöntöedellytyksistä, ja moni teatteri toimii ilman vakinaista tilaa.

Esittävän taiteen kenttä toimii vakaammalla pohjalla kuin aikaisemmin, koska niin valtiotasolla kuin kunnissakin on huomioitu luovien alojen ja esittävän taiteen tärkeä yhteiskunnallinen merkitys sekä potentiaali.

 

2030-luvun teatteri on rajatonta

Kiinteät teatteritalot ovat osa teatterin historiaa, mutta tilattomuus ja rajattomuus ovat yleistyneet.

Rajattomuus näkyy myös teattereiden ohjelmistoissa, jotka ovat entistä monipuolisempia, puhuttelevimpia ja rohkeampia.

Valtionosuusjärjestelmän uudistus on kannustanut teattereita kehittämään teatteria ja koko esittävää taidetta eteenpäin. Myös tulevaisuudessa teatterilla on tärkeä yhteiskunnallinenkin rooli, sillä ne opettavat, kysyvät, analysoivat, kyseenalaistavat mutta myös viihdyttävät.

 

Ilmastokysymykset ovat arkipäivää

Vuonna 2034 esittävän taiteen kenttä on entistäkin tietoisempi toimintansa aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, ja tehdään aktiivisesti töitä ilmastonmuutoksen hillitsemisen hyväksi.

Teatterit ja ryhmät ovat kehittäneet tuotantotapojaan ympäristöystävällisemmiksi, ja tämänkaltaiset arvot ovat esittävän taiteen kentällä arkipäiväistyneet, ja ne uskalletaan rohkeasti myös näyttää ulospäin.

 

Maakuntien kulttuurinen elinvoimaisuus

Suomalaiset ovat keskittyneet tulevaisuudessa asumaan kolmessa suuressa kasvukeskuksessa: Turussa, Tampereella ja Helsingissä, minkä vuoksi maakuntien palvelut ovat heikentyneet.

Kiertueteatteritoiminnalla pidetään yllä maakuntien kulttuurista elinvoimaisuutta tarjoamalla laadukkaita kulttuuripalveluita maakunnissa asuville.

Maakunnissa esittävän taiteen vetureina toimivat jokaisen maakunnan oma maakuntateatteri, jonka ohjelmisto koostuu monipuolisesta ja aluettaan puhuttelevasta kiertueohjelmistosta.

 

Janne Jämsä (2019), Kiertueteatterin opas – Opas kiertuetoiminnasta kiinnostuneille. 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php