07.01.2021

Taide- ja kulttuurialan johtamiseen avautuu uusi koulutusväylä Turun ammattikorkeakoulun Master School- eli ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa. Koulutus toteutetaan Taideakatemian ja Tekniikan ja liikenteen sektorin yhteistyönä.  Taide- ja kulttuurialan johtaminen -koulutukseen haetaan kevään 2021 yhteishaussa, ja koulutus alkaa syksyllä 2021. Tässä artikkelissa avataan uuden koulutuksen valmistelutyötä.

Taide- ja kulttuurialan johtamisen koulutuksen suunnittelutyö alkoi selvittämällä, mitä uutta tämä koulutus voi tuoda suomalaiseen koulutustarjontaan. Koulutuksen ja kohderyhmän osaamisen kehittämisen kannalta tärkeiden sisältöjen määrittelemisessä saatiin apua alan asiantuntijoilta. Haastateltaviksi lupautuivat kaikki, joita pyysimme: kymmenen taide- ja kulttuurialan vaikuttajaa ja johtajaa erilaisista organisaatioista, sekä julkiselta puolelta että säätiöistä ja yrityksistä. Yhden haastateltavan kohdalla aikataulumme eivät tosin kohdanneet. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää taide- ja kulttuurialalla toimivien näkemyksiä sellaisista alan toimintakäytännöistä ja erityispiirteistä, jotka vaikuttavat yrityksen ja organisaation johtamiseen. Kaikki haastateltavat olivat hyvin kiinnostuneita alkavasta koulutuksesta, mikä antoi uskoa siihen, että koulutuksella on tarvetta.

Ammattikentän haastattelut osana opetussuunnitelman laatimista

Keskusteluissa taide- ja kulttuurialan vaikuttajien ja johtajien kanssa esiin tulivat tulevaisuuden visiot ja johtajan työn haasteet sekä se, mikä motivoi johtajaa. Näiden inspiroivien keskustelujen pohjalta lähdettiin suunnittelemaan koulutusta. Useassa keskustelussa esiin nousi myös tarve koulutukselle, joka yhdistää teoreettisia johtajuuteen liittyviä opintoja käytäntöön. Eräs haastateltava pohti koulutuksen mahdollisuuksia seuraavalla tavalla:

Taide- ja kulttuurialalla on laaja kirjo erilaisia ja eri kokoisia organisaatioita ja yrityksiä. Jokaisessa organisaatiossa johtajan haasteet ovat omanlaisiaan, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy.

Haastateltavat kertoivat työnkuvastaan, ja useassa puheenvuorossa kiteytyi tarve olla jollakin panoksella sisällön kehittämisessä mukana mm. stimuloimalla sisällön asiantuntijatiimiä. Henkilöstön johtamiseen liittyvien aihepiirien yhteydessä käsiteltiin henkilöstön tukemista, aktivointia ja toimintaedellytyksistä huolehtimista. Tavoitteena on, että kaikilla on mahdollisuus tehdä parhaansa. Olennaista on kyky keskustella ihmisten kanssa ja ongelmaratkaisutaidot.

Keskusteluissa pohdittiin myös luovilla aloilla usein ilmenevää ominaisuutta:  ”tuote on paljon ihmistä” eli tekijäänsä ja miten se vaikuttaa johtajan työhön.

Taide- ja kulttuurialan organisaation johtamisessa tarvitaan luovan työn prosessien ja toimialan tuntemusta. Lisäksi haastatteluissa todettiin, että kun organisaatiossa ja yrityksessä tehdään kiinnostavia asioita ja toimintatavat koetaan positiivisiksi, saadaan parhaat tekijät työyhteisöön ja yhteistyökumppanit projekteihin.

Haastateltavien pohtiessa, mitkä ovat taide- ja kulttuurialan johtamisen keskeisiä osaamisen alueita, talouteen ja ihmisten johtamiseen liittyvät kysymykset nousivat usein esiin. Monet mainitsivat myös strategiatyön tärkeyden toiminnan kehittämisessä. Keskusteluissa pohdittiin lisäksi johtajan tarvetta oman työnsä kehittämiseen ja tukitarpeeseen liittyviä kysymyksiä.

Jatkuvasti muutoksessa olevan taide- ja kulttuurialan johtaja joutuu samojen kysymysten eteen kuin muidenkin alojen johtajat. Miten yhdistää johtaminen ja sisältöosaaminen? Muutos on nopeaa, ja välttämättä johtajalla ei ole mahdollisuutta varata riittävästi aikaa sisällön kehittämisen seuraamiseen ja luovaan prosessiin, joilla kuitenkin on merkitystä tiimin stimuloinnissa.

Haastateltujen taide- ja kulttuurialan johtajien työnkuvat vaihtelevat organisaation mukaan. Johtajan oman johtajuusidentiteetin ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat myös oman työnkuvan muodostumiseen.

Tulevan opiskelijaryhmän verkostoitumista pidettiin tärkeänä, jotta opiskelijat luovat itselleen opintojen aikana vertaisverkoston, jonka kanssa voi sparrata omaan työhän liittyvissä kysymyksissä:

Tärkeä osa johtajan työssä jaksamisessa työhön saatava tuki joko organisaation sisältä, mentorilta tai muulta luotettavalta taholta. Työhön on hyvä saada ulkopuolista näkökulmaa, ja tästä syystä taide- ja kulttuurialan YAMK-opinnoissa on tavoitteena edistää opiskelijoiden verkostoitumista.

 

Taide- ja kulttuurialan johtaminen -koulutuksen osa-alueet

Haastattelujen perusteella voitiin keskeisiksi osaamisen alueiksi määritellä toiminnan johtaminen, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen sekä henkilöstön johtaminen. Tulevaisuuden toimintaympäristöön ja erilaisiin kehitystrendeihin on tärkeää kiinnittää huomiota.

Taide- ja kulttuuriorganisaation toiminnan johtamisen keskeisiksi osa-alueiksi nousivat organisaation strateginen johtaminen, henkilöstösuunnittelu ja viestinnän sekä talouden johtaminen. Taide- ja kulttuurialan tuotteiden ja palvelujen kehittämisen osalta kehittämisessä nähtiin kaksi erilaista lähestymistapaa: toisaalta olemassa olevien ja uusien organisaation strategiaan sopivien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen sekä toisaalta luovien prosessien johtaminen. Nämä molemmat ovat luomassa organisaation brändiä ja houkuttelemassa organisaatioon parhaita osaajia ja yhteistyökumppaneita.

Henkilöstön johtamisessa tarvittavan juridisen osaamisen lisäksi merkittävää on kyky kohdata ihminen. Tärkeä johtamisen osa-alue on myös itsensä johtaminen. Johtajuus on laaja kokonaisuus, jossa johtajalta vaaditaan monia osaamisen alueita ja ominaisuuksia. Ehkä olennaisin taito on kyky käyttää muiden osaamista kokonaiskuvan toteuttamisessa ja nähdä johtaminen mahdollisuuksien luomisena ja esteitä raivaavana palveluna. Tämä mahdollistaa myös organisaatioon ja persoonaan sopivan johtajuuden muotoilun.