20.11.2020

Korona-aika on antanut vauhtia erilaisille kehityskuluille, esimerkiksi kauan puhutulle digiloikalle. Fyysisen läsnäolon sijasta ihmisten välinen kanssakäyminen on pitkälti tapahtunut videon ja puheluiden kautta. Digitaalisten palveluiden tarjoaminen on tullut ajankohtaiseksi myös sellaisille yrityksille, jotka eivät olisi vielä alkuvuodesta identifioineet itseään digitaalisiksi palveluntarjoajiksi. Koronan vaikutusten synnyttämät asiakastarpeet vaativat yrityksiltä uusia liiketoimintamalleja, jotka luovat uutta arvoa markkinatilaan.

 

Kirjassaan Länsimaiden perikato filosofi Oswald Spengler jakaa länsimaisen kulttuurin kehityksen kolmeen osaan: syntyyn, nousuun ja tuhoon. Ideaan on helppo samaistua, sillä se perustuu narratiiviseen tapaan hahmottaa kertomuksia: alku, keskikohta ja loppu. Loppu ja tuho voidaan pukea myös sanaan kriisi. (Ståhle & Åberg 2013.)

Erilaisia kriisejä on nähty maailmanhistoriassa useita. Monesti historian suurimmat tapahtumat, kuten ruttoepidemiat, maailmansodat ja lamat ovat jääneetkin historiankirjoihin ajankohtina, jolloin vanha tuttu aika päättyy ja uusi tuntematon alkaa. Kriisin määritelmä voisikin olla käännekohta, jossa vanhan tilanne syntyy jotain uutta.

Liike-elämässä kriisit ovat yleensä lamoja, jotka vellovat usean toimialan läpi vaikuttaen koko yhteiskuntaan. Matei Roscan arvion mukaan varsinainen talouskriisi voi olla edessämme vasta muutaman vuoden päästä, vaikka koronakriisi aiheuttikin jo tämän vuoden aikana äkillisiä sukelluksia talouslukuihin, ja kasvatti työttömyyttä ympäri maailman (Rosca ym. 2020). Esimerkiksi Yhdysvalloissa 1930-luvun suuri lama sai alkunsa vuoden 1929 lokakuun pörssiromahduksesta, mutta talous iski pohjamutiin vasta vuonna 1933. Tulevaisuuden ennusteiden ei kuitenkaan tarvitse olla synkkiä. Meillä on käsissämme useita mahdollisuuksia luoda koronan jälkeiseen aikaan kestävämpi maailma.

Sitran asiantuntijoiden Dufvan ja Vatajan (2020) mukaan olemme siirtyneet postnormaaliin maailmaan, jossa yllätykset, epäjatkuvuudet ja ristiriitaisuudet yleistyvät. Tavallaan olemme siis koronakriisin mukana siirtyneet tulevaisuuteen, ja elämme nyt sitä aikaa, josta olemme aiemmin lukeneet ennusteista.

”Epävarmuuden kanssa eläminen, muutosten ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen edellyttävät yhteistyötä. Meidän pitää oppia kuuntelemaan toistemme näkemyksiä tulevaisuuksista, laajentaa tulevaisuuskeskusteluun osallistujien joukkoa ja vaalia moniäänisyyttä. Erilaiset näkemykset tulevaisuuksista auttavat meitä haastamaan omaa ajatteluamme ja samalla haaviin jää paremmin mahdollisia yllätyksiä.” (Dufva & Vataja 2020.)

Tulevaisuudentutkimus on myös osa Taideakatemian media- ja kulttuuriyrittäjyyden YAMK-opintoja. Tulevaisuuden toimintaympäristöihin perehdytään harjoittamalla ennakointitaitoa ja tulevaisuustietoisuutta. Vaikka äkillisesti ilmestynyt maailmanlaajuinen koronapandemia yllätti jopa tulevaisuudentutkijat, näkyi tilanteessa kuitenkin mahdollisuuksia.

 

Digiloikka viimeinkin!

Talk -verkkolehden artikkelissa koulutusjohtaja Timo Tanskanen kertoi, että kevään 2020 Taideakatemian perinteinen Valmis!-juhla toteutettiin videon välityksellä ja valintakokeet digitalisoitiin. Samankaltaisia digiloikkia olen huomannut pitkin kevättä ja kesää useassa yrityksessä ja monella toimialalla. Sitran yliasiamies Jyrki Katainen (2020) nostaa digiloikan myös yhdeksi koronan jälkeisen ajan rakennuspalikaksi.

Kulttuurialalla korona-ajan digiloikan haasteeksi ovat muodostuneet erilaiset ansaintalogiikat ja digitaalisten valmiuksien puuttuminen, vaikka poikkeuksellisessa ajassa nähdäänkin mahdollisuuksia laajentaa kulttuurin saavutettavuutta ja synnyttää uusia kulttuuri-innovaatioita. Esimerkiksi teatteriesitykset ja musiikkikeikat voi nähdä kotisohvalta menemättä paikan päälle. (KUTU 2020.)

 

Asiakkaan kohtaama ongelma synnytti uuden idean

Osana YAMK-opinnäytetyötäni työskentelin projektipäällikkönä turkulaisen videotuotantoyhtiön Brave Teddyn palvelukehityshankkeessa. Koronakriisin tyhjennettyä tuotantoyhtiön tilauskalenterin ryhdyimme kehittämään uutta asiakaslähtöistä palvelukokonaisuutta.

Kun kevään kokoontumisrajoitukset olivat sulkeneet monen toimipaikan ovet, uusi online-palvelu vastasi asiakkaille syntyneeseen tarpeeseen viedä palvelunsa videon avulla fyysisistä toimitiloista online-alustalle kuluttajien saataville.

Hanke konkretisoi osaltaan muutamassa kuukaudessa paljon puhutun digiloikan. Pilottiyrityksemme siirtyivät fyysisistä toimitiloistaan ja kokoushuoneistaan online-palvelualustalle jatkaen liiketoimintaansa kokoontumisrajoituksista huolimatta. Uusi palvelukonsepti laajensi videotuotantoyhtiön palveluvalikoimaa kattamaan uusia asiakassegmenttejä ja -tarpeita ja toi tämän avulla puhtia koronan supistamaan liiketoimintaansa.

 

Arvo on kilpailutekijä

Kehityshankkeen aikana keskityin palvelun rakentamiseen kokonaisuutena. Käytännön työskentelyn jälkeen vein projektia eteenpäin teoreettisesta näkökulmasta opinnäyteraportissani ja perehdyin erityisesti asiakasprofilointiin, ansaintamallien rakentamiseen ja kilpailijoista erottautumiseen arvoinnovaatioiden avulla.

Arvoinnovaatio koostuu nimensä mukaisesti kahdesta osasta, arvosta ja innovaatiosta. Jos liiketoiminnan kehittämisessä keskitytään pelkkään arvoon ilman innovaatiota, on tuloksena usein vähäinen arvon luominen. Arvo kasvaa, mutta ei riittävästi, jotta siitä olisi yritykselle erottautumistekijäksi. (Kim & Mauborgne 2015, 30.) Innovaatio ilman arvoa sen sijaan on tekniikkaperusteista (Tellis & Golder 2002). Arvoinnovaatiossa siis kehitetään jotain uutta, joka tuottaa arvoa. Videotuotantoyhtiön uusi online-palvelu on alalla arvoinnovaatio, jonka avulla liiketoimintaa voi siirtää markkinatilaan, missä kilpailijat eivät vielä ole.

Videoalalla kilpailu on tiukkaa ja uusia toimijoita tulee alalle hurjaa vauhtia. Kysynnän ja tarjonnan laki on tiputtanut videotuotantojen hinnat alas ja pakottaa toimijoita keksimään uusia erottautumistekijöitä. Arvoinnovaation avulla kilpailusta irtautuminen on mahdollista, mutta se vaatii paljon töitä ja resursointia palvelukehitykseen. Tähän suuntaan otimme tuotantoyhtiössä harppauksen kevään ja kesän 2020 aikana.

 

Luovuus on myös rohkeutta

Verkkoon ja etäyhteyksiin painottunut vuorovaikutus vaatii laadunvarmistajiksi luovuuden ammattilaisia. Brave Teddy kohtasi koronan aiheuttaman kriisin mahdollisuutena, ja kehitimme yhdessä uuden ja vahvan erottautumistekijän videotuotantoyhtiölle tiukkaan kilpailutilanteeseen. Palvelu on konkreettinen ratkaisu asiakkaan kohtaamiin uusiin haasteisiin, ja oikein toteutettuna luo pitkäaikaista arvoa kummallekin osapuolelle kuluttaja-asiakkaita unohtamatta.

Pandemia voi saada aikaan ennennäkemättömiä ja yllättäviä muutoksia elämässämme, mutta onneksemme voimme itse vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme kriisin jälkeiseen uuteen aikaan. Luovuuden pelikentällä ei juurikaan ole kiveen hakattuja sääntöjä, ja taiteen nimissä mahdollisuuksia on monia – alalla kuin alalla.

 

 

Lähteet

Dufva, M. & Vataja, K. 2020. Ennakointi vaatii nyt surffaamista muutoksen aalloilla. Kommentti. https://www.sitra.fi/blogit/ennakointi-vaatii-nyt-surffaamista-muutoksen-aalloilla/. Viitattu 1.11.2020.

Katainen, J. 2020. Nyt voimme valita toisenlaisen tulevaisuuden. Sitran blogi. https://www.sitra.fi/blogit/nyt-voimme-valita-toisenlaisen-tulevaisuuden/. Viitattu 1.11.2020.

Kim, C. & Mauborgne, R. 2015. Sinisen meren strategia. Suom. Susitaival S. Helsinki: Alma Talent.

KUTU päivät – kulttuurituottajien seminaari. 2020. Kullttuurialan digiloikka korona-aikana. Uutinen. https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-09-02_kulttuurialan-digiloikka-korona-aikana-0. Viitattu 1.11.2020.

Rosca, M; Smith-Meyer, B.; Tamma, P. & Brenton, H. 2020. The coronavirus economy: How bad will it get? Artikkeli. https://www.politico.eu/article/coronavirus-economy-recession-unemployment-disaster/. Viitattu 1.11.2020.

Ståhle, P. & Åberg, L. 2013 Kaikki syntyy kriisistä. Helsinki: Gaudeamus.

Tanskanen, T. 2020. Luovat ratkaisut korostuivat Taideakatemian poikkeuksellisessa lukuvuodessa. Talk-verkkolehti. Taide.  https://talk.turkuamk.fi/taide/luovat-ratkaisut-korostuivat-taideakatemian-poikkeuksellisessa-lukuvuodessa/. Viitattu 1.11.2020.

 

Videotuotantoyhtiön palvelukehitystä koskeva opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa:

Riikka Venäläinen 2020. Arvo kilpailutekijänä – uuden palvelukokonaisuuden kehitys videotuotantoyhtiössä. Opinnäytetyö (YAMK). Turku: Turun ammattikorkeakoulu.