19.09.2023

Kulttuurikasvatussuunnitelmat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä taiteen ja kulttuurin ammattilaisille. Mutta kuinka paljon? Voidaanko kulttuurikasvatussuunnitelmilla lisätä taide- ja kulttuurialan työllistymistä merkittävästi?

Taiteilijat kokevat työssään runsaasti huolta ja kuormitusta, joiden taustalla on erityisesti jatkuva epävarmuus työstä ja toimeentulosta. Tätä vahvisti omalta osaltaan koronaviruspandemia. Taiteilijat toivovatkin, että heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan hyödynnetään tulevaisuudessa laajasti erilaisissa yhteyksissä. Tämä selviää Taiteen edistämiskeskuksen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen teettämästä, vuoden 2021 Taiteen ja kulttuurin barometrista.

Barometri muodostui kyselystä, johon vastasi 1056 taiteilijaa ja taiteentekijää. Selkeä enemmistö (65 %) vastaajista tekee tai on jossakin vaiheessa uraansa tehnyt taiteilijan työn ohella myös muuta työtä, joka ei liity taiteilijan ammattitaitoon. Tässä on yleensä taustalla taloudelliset syyt.

Taide- ja kulttuuriala työllistää Tilastokeskuksen mukaan Suomessa noin 120 000 ihmistä. Yrittäjänä toimiminen ja osa-aikatyö ovat tyypillistä kulttuuriammattilaisille. Noin 27 prosenttia alalla työskentelevistä on yrittäjiä, mikä on muiden alojen yrittäjiin verrattuna iso luku.

Kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat yksi keino luoda uusia työtilaisuuksia yrittäjille ja freelancereille. Mutta kuinka iso rooli niillä oikeastaan taide- ja kulttuurialan työllistäjinä on?

Kartoitin kulttuurituotannon koulutuksen YAMK-opinnäytetyössäni muun muassa sitä, miten kulttuurikasvatussuunnitelmia käytetään eri kunnissa, ja miten niiden käyttöä saataisiin laajennettua koskemaan jokaista Suomen kuntaa. Tässä artikkelissa pohdin kulttuurikasvatussuunnitelmien merkitystä kulttuuritoimijoiden ja taitelijoiden työllistäjänä.

Kulttuurikasvatussuunnitelma tasavertaisuuden edistäjänä

Kulttuurikasvatussuunnitelmalla tarkoitetaan kunnan tai alueen suunnitelmaa siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan tietyllä alueella osana opetusta. Kulttuurikasvatussuunnitelma laaditaan ja sitä toteutetaan koulujen sekä kulttuuri- ja taidealan toimijoiden yhteistyönä.

Kulttuurikasvatussuunnitelman tarkoituksena on taata kaikille kunnan tai alueen lapsille ja nuorille tasavertainen mahdollisuus tutustua monipuolisesti taiteeseen ja paikalliseen kulttuuriin. Suunnitelmien avulla kulttuurikasvatus on saavuttavaa, tasa-arvoista, systemaattista ja monipuolista. Kulttuurikasvatus koskee kaikkea opetusta, ei vain taide- ja taitoaineita, ja nivoo yhteen eri oppiaineita.

Kulttuurikasvatussuunnitelma mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa paikallista opetussuunnitelmaa täydentävänä mahdollisuutena, eli se on kunnille vapaaehtoinen. Tällä hetkellä se on käytössä noin 70 prosentilla Suomen kunnista. Suunnitelmat voivat ulottua varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen saakka, ja jopa koko elämänkaaren ajaksi.

Kulttuuritoimijoiden ja taitelijoiden rooli kulttuurikasvatussuunnitelmien sisällöissä

Suomen lastenkulttuurikeskustenliiton mukaan lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaaseen kulttuuriin ja taiteeseen. Kulttuurikasvatussuunnitelmien lähtökohtana on, että sisältöä, kuten työpajoja ja esityksiä, tuottaisivat alan ammattilaiset. Sisältöjä suunnitelmaan tarjoavat yleensä taidelaitokset tai taidekasvattajat ostopalveluina. Yksittäisten taidetoimijoiden rooli kasvaa yleensä silloin, jos kunnassa tai sen lähialueella ei ole taidelaitosta.

Maaseutukunnissa kiertävien ammattitaiteilijoiden rooli korostuu. Monesti maaseutukunnat pyrkivät tekemään yhteistyötä lähikuntien kanssa tilaamalla saman esityksen tai taitelijavierailun useampaan paikkaan kerrallaan.

Kulttuurikasvatussuunnitelmat kulttuuritoimijoiden ja taiteilijoiden työllistäjänä

Pitkällä aikavälillä kulttuurikasvatussuunnitelmat voivat synnyttää uusia kulttuurin kuluttajia ja kasvattaa tulevaisuuden kulttuuri- ja taideyleisöjä. Kun lapset ja nuoret saavat kosketuspintaa taiteeseen ja kulttuuriin ja ymmärtävät sen tärkeyden, myös alan arvostuksen ja kulttuuripalveluiden kävijämäärien voi odottaa kasvavan. Tästä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tehty pitkittäistutkimusta, sillä kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat verrattain nuori toimintamalli. Vuonna 2013 niitä oli Suomessa käytössä vain 32:lla eli kymmenesosalla Suomen kunnista.

Kulttuurikasvatussuunnitelmien sisällöissä on paljon vaihtelua, sillä niistä ei ole laadittu valtakunnallista linjausta. Suunnitelma on aina uniikki, tietylle kunnalle tai alueelle räätälöity. Huomionarvoista on myös se, että kunnan tai alueen kulttuurikasvatussuunnitelman ei tarvitse pysyä samanlaisena, vaan se voi muuttua ja kehittyä vuosien mittaan.

Kulttuurikasvatussuunnitelmat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä taiteen ja kulttuurin ammattilaisille. Tutkimustietoa siitä, kuinka paljon ne sitä tekevät, ei ole saatavilla. Suunnitelmien ja sisältöjen tuottaminen tuottaa työtä. Tosiasia kuitenkin on se, että kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmiin varaama budjetti on yleensä pieni, eikä eri vuosiluokille ole sen puitteissa varaa tuottaa montaa taiteilijavierailua- tai esitystä. Kunnat ovat myös eriarvoisessa asemassa sisältöjen saatavuuden osalta, joten eroja aiheuttanee työllistymismahdollisuuksien kannalta myös se, missä päin kulttuuritoimija- tai taiteilija itse asuu.

Kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen voidaan joskus myös toteuttaa osin hankeavustuksella. Taitelijat ja kulttuuri- ja taideyhdistykset voivat hakea apurahoja ja avustuksia koulujen taidetyöpajojen tai muun toiminnan rahoittamiseen.

Työllisyyden toteutuminen kulttuurikasvatussuunnitelmilla – Tämän hetken tilanne

Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi-sivustolle on listattu eri kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia ja niiden sisältöjä. Iso osa suunnitelmista täyttyy esimerkiksi verkkomateriaaleista ja oman kunnan kirjastoon, kotiseutumuseoon tai vastaavaan kulttuurikohteeseen tutustumisesta. Nämä kohteet ja siellä tuotettu sisältö ovat yleisesti ottaen maksuttomia, kunnan kulttuuri- ja kirjastopalveluiden tuottamia.

Suunnitelmat ovat hyvin eri tasoisia riippuen kunnista. Monessa suunnitelmassa on maininta, että syventävän tason usein maksullisia sisältöjä hyödynnetään aikataulun ja resurssien puitteissa. Näistä on vaikea päätellä, lisäävätkö ne taide- ja kulttuurialan yrittäjien ja freelancereiden työmahdollisuuksia kyseisissä kaupungeissa tai kunnissa ja kuinka paljon. Syventävän tason sisältöjä tuottavat taide- ja kulttuurilaitokset, kolmas sektori ja taitelijat.

Osassa suunnitelmista on kerrottu yksityiskohtaisemmin suunnitelman sisältö, mutta omien havaintojeni mukaan kaikista ei pysty päättelemään, mikä on esimerkiksi ammattitaitelijoiden ja freelancereiden osuus suunnitelmien sisältöjen tuottamisessa.

Joissakin suunnitelmissa on mainittu myös paikallisen taiteilijan vierailu. Niissä kuitenkin jää epäselväksi, maksetaanko taiteilijalle palkkaa tai palkkiota vierailusta, vai edustaako hän esimerkiksi paikallista yhdistystä, jonka toiminnassa on mukana.

Mukaan mahtuu vaihtelevasti myös kiertäviä esitysvierailuita ja taitelijavierailuita, jotka varmasti työllistävät ammattitaiteilijoita, mutta eri kaupunkien suunnitelmien tarkastelu kuitenkin osoittaa, että eivät merkittävästi. Ammattitaiteilijoiden vierailuita tai konsertteja voi yhdelle vuosiluokalle olla lukuvuoden aikana vain yksi.

Ammattitaitelijoiden vierailut tai kiertävät esitysvierailut eivät aina edes koske kaikkia vuosiluokkia, vaan esimerkiksi jokaisen vuoden kuudesluokkalaisia. Taidetestaajat on suunnitelmissakin suosittu, Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoima valtakunnallinen taidekasvatusohjelma, joka tarjoaa kunnille valmiin konseptin ja resurssin kahdeksasluokkalaisten sisällöksi kulttuurikasvatussuunnitelmiin. Taidetestaajat-toimintaan ilmoittautuneiden koulujen kahdeksasluokkalaisille sekä heidän opettajilleen tarjotaan pääsyliput ja kuljetukset esimerkiksi oopperaan, teatteriin, konserttiin tai taidenäyttelyyn. Tällä on työllistävä vaikutus, vaikkakaan kaikki vierailukohteet eivät Taidetestaajien myötä suoraan tarjoa lisätyötä taiteen ja kulttuurin ammattilaisille ja yrittäjille.

Kulttuurikasvatussuunnitelmien tarkoituksena on lisätä tasa-arvoisuutta lasten ja nuorten kulttuurikokemuksissa. Niiden päällimmäisenä tarkoituksena ei ole työllistää lisää taide- ja kulttuurialan työntekijöitä, vaikkakin lähtökohtana on, että laadukasta sisältöä niihin tuottaisivat alan ammattilaiset. Kenties pitkän tähtäimen kasvatuksellisena tuloksena niin kuitenkin käy, kun lapset ja nuoret opetetaan käyttämään kulttuuripalveluita ja heidän kulttuurikompetenssinsa kulttuurikasvatussuunnitelmien myötä kasvaa.

Kirjallisuutta

Pettersson, E. (2022) Yhdenvertaisuuden edistäminen lastenkulttuurin alueella – Työkaluina kulttuurikasvatussuunnitelmat ja verkostoyhteistyö. Metropolia. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/788553/Pettersson_Eeva.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Ruusuvirta, M., Lahtinen, E., Rensujeff, K., Kurlin Niiniaho, A. (2021). Taiteen ja kulttuurin barometri 2021– Tulevaisuuden taiteentekijät. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore 2022, s. 4, 28. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2022/taiteen_ja__kulttuurin_barometri2021.pdf

Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. (n.d.) Kulttuurikasvatussuunnitelma. Viitattu 4.6.2023. https://lastenkulttuuri.fi/lastenkulttuuri/kulttuurikasvatussuunnitelma/

Kulttuurikasvatusuunnitelma.fi (n.d.) Taidetestaajat osana kulttuurikasvatussuunnitelmia. Viitattu 8.6.2023. https://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/suunnittelutyokalu/taidetestaajat-osana-kulttuurikasvatussuunnitelmia/

Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi. (n.d.) Valmiit suunnitelmat. Viitattu 4.6.2023. https://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/tietoa/valmiit-suunnitelmat/

Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi. (2023) Valoa Taikalampusta, vauhtia Kulttuurivoltista – Kulttuurikasvatussuunnitelmien lyhyt historia. Viitattu 4.6.2023. https://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/valoa-taikalampusta-vauhtia-kulttuurivoltista-kulttuurikasvatussuunnitelmien-lyhyt-historia/

Taiteen edistämiskeskus. Taiteen kulttuurin barometrit 2015 – 2022.

Tilastokeskus. (2022). Kulttuuriammateissa ja -toimialoilla työskentelevien lukumäärä väheni vuonna 2021 edellisvuodesta. Viitattu 4.6.2023. https://stat.fi/julkaisu/cku3wjdcgb6ya0b500hcds18p

 

Artikkelin kirjoittaja on tehnyt opinnäytetyönsä kulttuurituotannon (ylempi AMK) opintoihinsa aiheenaan yhdenvertaisuuden edistäminen lastenkulttuurin alueella – työkaluina kulttuurikasvatussuunnitelmat ja verkostoyhteistyö.