Huhtikuun lopulla avattiin Forum Marinumin ullakolla ja Vartiovuoren tähtitornin Vesisäiliössä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian kuvataiteen koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden NYTT 2018 -näyttely,…
Tekijät | Authors
Kuvataiteen opiskelijat ovat kirjoittaneet intensiivisessä opinnäytetyöpajassa AARK-residenssissä Korppoossa
Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijoilla on ollut ensimmäistä kertaa mahdollisuus kirjoittaa ja pohjustaa taiteellista opinnäytetyötään AARK-residenssissä Korppoossa. Residensseissä luova ja taiteellinen työskentely tunnetusti sujuu, sillä ympärillä ei ole tavanomaisia yllykkeitä ryhtyä johonkin muuhun kuin työn alla olevaan, tällä kertaa siis kirjoittamiseen. Residenssiviikko on sisältänyt itsenäistä oman aiheen ja kysymyksen tutkimista mutta myös ohjattua tekstityöpajatyöskentelyä toisten kirjoittajien kanssa.
Opinnäytetyön tekeminen edellyttää pitkäjänteistä itsenäistä työskentelyä, mikä on ominaista luovalle työskentelylle ylipäätään. Työskentelyprosessin hallinta ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys opintojen loppusuorallakaan, vaan vaatii opiskelua ja ohjausta. Opinnäytetyökin on nimenomaan opiskelua – vaikka sana opinnäytetyö viittaakin osaamisen osoittamiseen.
Yksin työstämisen lisäksi opinnäytetyö edellyttää yhteistyötä niin opiskelijatovereiden ja opettajien kuin oppilaitoksen ulkopuolisten yhteistyökumppaneidenkin kanssa. Yhteistyö ja ryhmän tuki ovat ohjauksen näkökulmasta resurssi, jota ei kannata jättää hyödyntämättä.
Kuvataiteen taiteellista opinnäytetyötä pohjustaa kirjallinen opinnäytetyö
Kuvataiteen opinnäytetyö jakautuu kahtia: taiteellista opinnäytetyötä pohjustaa sitä edeltävä kirjallinen opinnäytetyö. Kirjallisessa opinnäytetyössä tarkastellaan sellaista asiakokonaisuutta ja kysymystä, jonka tutkiminen on tarpeen taiteelliselle opinnäytetyölle ja ylipäätään tekijänsä taiteelliselle työskentelylle. Aihevalinnat ovat siten yksilöllisiä, mutta varsin usein kirjallisissa opinnäytetöissä vähintäänkin sivutaan tekijän polkua taiteen parissa ja taidenäkemystä. Kirjallinen opinnäytetyö voi myös muodostaa taustatutkimusvaiheen, jota taiteellinen työskentely edellyttää. Opinnäytetyön osien välillä on siten kiinteä yhteys.
Kuvataiteen kirjallinen opinnäytetyö on laajuudeltaan seitsemän opintopistettä ja taiteellinen opinnäytetyö puolestaan 16 opintopistettä. Kirjallisen opinnäytetyön prosessi käynnistyy kolmannen opintovuoden keväällä. Alkajaisiksi haetaan itseä kiinnostava ja omaa taiteellista työskentelyä hyödyttävä aihe. Lisäksi perehdytään menetelmiin ja kehittämistyöhön. Ennen kolmannen ja neljännen opintovuoden välissä olevaa kesää edetään kirjallisen opinnäytetyön suunnitelman laatimiseen ja sen tarkasteluun suunnitelmaseminaarissa.
Taiteellisen opinnäytetyön prosessi aloitetaan samoihin aikoihin kirjallisen opinnäytetyön kanssa, mutta painopiste taiteellisessa työskentelyssä on viimeisen lukuvuoden syyslukukauden loppupuolella ja kevätlukukaudella, siis sen jälkeen, kun kirjallinen opinnäytetyö on tehty. Työskentely tähtää yhteisnäyttelyyn, joka on avoinna yleisölle huhtikuun puolesta välistä toukokuun loppupuolelle. Yhteisnäyttely NYTT 2018 oli esillä Forum Marinumissa ja Tähtitorinimäen vesisäiliössä.
Kuvataiteilijoiden äidinkieli on pikemminkin visuaalinen kuin verbaali ilmaisu. Monelle kuvataiteilijalle sanallinen ilmaisu on toissijaista tai jopa vastenmielistä. Joillekin tosin sanat ovat keskeinen osa taiteellista ilmaisua ja itselle luontainen tapa ilmaista asioita. Tämä polarisoitunut tilanne on ollut yksi niistä asioista, jotka on ollut tarpeen ottaa huomioon opinnäytetyön kirjoittamisen ohjauksessa. Henkilökohtaista ohjausta tarvitaan, ja sitä on tarjolla työskentelyprosessin eri vaiheissa.
Opinnäytetyön kirjoittamisen työpajoissa sovelletaan luovan kirjoittamisen menetelmiä asiakirjoittamiseen
Työpajaohjauksessa kirjoittamiselle muodostetaan struktuuri, jonka sisällä luova työskentely etenee askel askeleelta kohti valmista tekstiä. Työpajassa ohjaaja, tässä tapauksessa tämän artikkelin kirjoittaja, suomen kielen ja viestinnän lehtori Ilona Tanskanen, vaiheistaa työskentelyprosessin. Itsenäiset työstämisen vaiheet sekä ryhmässä työskentely vuorottelevat. Työpajassa kirjoittaja jakaa ajatuksiaan, tekstiluonnoksiaan ja tuntemuksiaan sekä saa tukea kirjoittajatovereilta ja ohjaajalta yhteisissä keskusteluissa. Lisäksi työpajaan ja sen jälkeiseen tekstin viimeistelyvaiheeseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Työpajassa kirjoittajalle hahmottuu tutkivan tekstin laatimisen prosessi – ja hän kirjoittaa omaa tutkivaa kirjallista opinnäytetyötään.
Tekstityöpajoissa sovelletaan luovan kirjoittamisen menetelmiä – vaikka kirjallinen opinnäytetyö onkin luonteeltaan asiateksti. Työskentely sisältää kontrolloidun vapaan kirjoittamisen sessioita, joista esimerkiksi Kimmo Svinhufvud on kirjoittanut teoksissaan ”Kokonaisvaltainen kirjoittaminen” (2007, 2015) ja ”Gradutakuu” (2016). Kontrolloidun vapaan kirjoittamisen sessioissa kirjoitetaan raakatekstiä ja vain kirjoittajan itsensä luettavaksi – sekä hyödynnettäväksi myöhemmin opinnäytetyön tekstiluonnosten laadinnassa. Etenkin johdannon ja pohdinnan kirjoittamista pohjustavassa kontrolloidun kirjoittamisen sessiossa ohjaaja voi aloitussanoilla ohjata kirjoittajia kiinnittämään huomiota juuri niihin asioihin, jotka kirjoitettavassa tekstinosassa on tarpeen käsitellä. Työpajaohjauksessa hyödynnetään myös ”Gradutakuu”-kirjassa ehdotettuja tutkivan kirjoittamisen prosessin hallinnan malleja, esimerkiksi lumihiutalemenetelmää. Lumihiutalemenetelmässä tekstiä laajennetaan vaihe vaiheelta lähtien liikkeelle yhdellä virkkeellä ilmaistusta ydinajatuksesta.
Kirjoittamiselle on hyötyä esimerkiksi siitä, että sitä tehdään yhdessä – yksin kirjoittamisen ohella. Monet kirjoittamisen asiantuntijat ovat ottaneet tämän huomioon ohjausmenetelmissään. Esimerkiksi yhdysvaltalainen kuvataitelija, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Natalie Goldberg ohjaa kirjoittamaan yhdessä. Hän osoittaa kirjoittamisen olevan harjoitettava taito teoksissaan ”Luihin ja ytimiin. Kirja kirjoittajalle” (2004), ”Avoin mieli. Kuinka elää kirjoittajan elämä” (2004), ”Lukeva mieli. Tekstin arkkitehtuuria etsimässä” (2011) ja ”Hyvä kaukainen ystävä. Kuinka kirjoittaa elämäntarina” (2011). Yksi Goldbergin esittämistä kirjoittamisen edistämisen keinoista on totutun toimintatavan muutos. Se voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin sen muuttaminen, miten luokassa istutaan. Muutos toimintaympäristössä auttaa usein näkemään asiat eri näkökulmasta ja toimimaan toisin, uudella ja luovalla tavalla.
AARK-residenssi tarjoaa työskentelymahdollisuuksia nykytaiteen tekijöille
Kuvataiteen opiskelijoille toimintaympäristön muutos on ollut kuitenkin istumajärjestyksen muutosta suurempi: muuttaminen viikoksi asumaan ja kirjoittamaan AARK-residenssiin Korppooseen meren äärelle. AARK-residenssissä niin nykytaiteen tekijöiden kuin tutkijoiden on mahdollista työskennellä inspiroivassa saaristoympäristössä. AARK sijaitsee Retaisten lauttarannassa, Pärnäisten rannan toisella puolella. Pieni punaruskea kerrostalo on tuttu maamerkki monelle saaristossa liikkuneelle. Talon kolme asuntoa ovat residenssi-asukkaiden käytössä.
”AARKissa ollut kirjoitustyöpaja auttoi rentoutumaan kirjoittajana. Ympäristön rauhallisuus ja opetuksen intensiivisyys yhdistettynä toisiinsa oli mahtava keino aloittaa kirjallisen opinnäytetyön tekeminen, jota saikin jo aika pitkälle alkuun vain muutaman päivän aikana. Työpajan jälkeen koen, että on ollut helpompi jatkaa kirjoitustyötä, en olisi uskonut miten helposti se lähtikin käyntiin.”
AARK-residenssin on perustanut Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksen valokuvauksen lehtori ja kuvataitelija Renja Leino miehensä Bengt Anderssonin kanssa. AARK-residenssi aloitti toimintansa vuonna 2015. Residenssissä on työskennellyt tähän mennessä noin sata taiteentekijää ja tutkijaa eri puolilta maailmaa, esimerkiksi Japanista, Australiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta sekä useista Euroopan maista.
AARK-residenssi Retaisten lauttarannassa Korppoossa.
Taiteellista opinnäytetyötä ohjaavat taiteilija-opettajat
Taiteellisen opinnäytetyön ohjaajat, kuvataiteilija ja valokuvauksen lehtori Renja Leino ja kuvataiteilija, kuvataiteen lehtori Tiina Vainio toimivat opetustyönsä ohella aktiivisesti taiteilijoina. Kummankin teoksia on parhaillaan nähtävissä omissa näyttelyissään.
Renja Leinon valokuvanäyttely Darling Sea on esillä Turussa Wäinö Aaltosen taidemuseon yhteydessä toimivassa valokuvakeskus Perissä (31.8.–30.9.2018). Näyttelyn esittelytekstissä Renja Leino kertoo:
”Kun on uinut kristallinkirkkaassa vedessä… ja sukeltanut sitä ei unohda, ei, vaan muisti tekee työtään ja kohtaa kaikenlaisia tilanteita jäälauttoja kaloja purjeita kovaa tuulta ja lempeää lapsuuden hurjaa uimista, kaiken aikaa uimista! Muisti istuu yhä meren pohjassa kivi sylissä. Ilmakuplat purkautuvat suusta. Kylmää hikeä kun epätoivoisena vihreän liejun keskellä yrittää ymmärtää.”
Tiina Vainion Ihanat koneet ‑näyttely on esillä (15.5.–30.9.2018) Amos Anderssonin Söderlångvikissä Kemiössä. Näyttely on ollut esillä myös muualla ja on osa pitkäaikaista projektia, jossa pyrkimyksenä on ollut ymmärtää ihmisen ja koneen välistä suhdetta. Taustatutkimus on sisältänyt esimerkiksi koneenkuljettajien haastatteluja.
Opinnäytetyön ohjaus kehittämisen kohteena
Kuvataiteen koulutuksessa on kehitetty niin taiteellisen kuin kirjallisenkin opinnäytetyön ohjausta. Taiteellinen opinnäytetyö toteutui keväällä 2018 ensimmäistä kertaa yhteisnäyttelyn muodossa. Yhteisnäyttely oli kaikessa haastavuudessaan erinomainen oppimiskokemus tekijöilleen. Esimerkiksi yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostotaitojen opiskelu muodostui osaksi opinnäytetyötyöskentelyä aiempaa vankemmin. Työskentely edellytti toimintaa erilaisten ihmisten kanssa, myös muiden kuin kuvataiteen alan ammattilaisten kanssa. On tärkeää oppia ottamaan huomioon erilaiset ihmiset ja samalla kuitenkin edetä kohti omia taiteellisista tavoitteitaan. Yhteisnäyttely kiinnosti yleisöä ja kokosi katsojia luultavasti enemmän kuin yksikään opinnäytetyönäyttely sitä ennen.
Kirjallisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytänteitä on hiottu vuosien varrella. Tänä lukuvuonna on panostettu nimenomaan ryhmässä työskentelyyn sekä kirjallisen ja taiteellisen opinnäytetyön keskinäisen yhteyden vahvistamiseen AARK-residenssissä intensiivisessä työpajassa.
Emilia Linnavuori kiteyttää AARK-residenssikokemuksensa kirjallisen opinnäytetyön parissa seuraavalla tavalla:
”Sielu lepää, ja ajatukset ei vyöry päälle raskaina. Saaristo vei palan sydämestä, ja ensimmäinen versio opparin kirjallisesta lähes valmiina. Kiitos Korppoo, kiitos tyypit ja kiitos AARK.”
Lisätietoja
Kuvataiteen opinnäytetyönäyttely
Renja Leinon Darling Sea -näyttely
Tiina Vainion Ihanat koneet ‑näyttely
Kuvat: Ilona Tanskanen
