Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Luovuutta on myös kyky muotoilla oma työnkuvansa itselleen sopivaksi

25.10.2021

Nykypäivän kuvataiteilijan työnkuva näyttäytyy yleisesti verrattain kapeana, ja valmiita työpaikkoja alalla on vähän. Yksittäiseltä kuvataiteilijalta vaaditaankin nyt kykyä luoda itselleen uusia työpolkuja. Millaisia uusia työvälineitä yrittäjänä toimivan kuvataiteilijan tulisi omaksua työhönsä perinteisten ympäristöjen lisäksi?

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia ammattikuvataiteilijan toimeentulon ja ansainnan mahdollisuuksia sekä kehittää kerätyn tiedon pohjalta oman luovan yritykseni palveluja ja toimintaa. Jos taiteellisella työllään haluaa tulla toimeen, ei kuvataiteilijalle yleensä riitä enää pelkästään perinteisten gallerianäyttelyiden järjestäminen, eikä nykyinen apurahajärjestelmä pysty takaamaan kuvataiteiijan työn jatkuvuutta. Viime vuosikymmenen aikana koko taidekentän kehitys onkin painottunut yhä enemmän verkkoon ja uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen.

Taiteilijan työpolut apuraha- ja näyttelyhakuineen ovat aina tuntuneet minulle vierailta. Vasta nykykäytännöt kyseenalaistamalla ymmärsin, että luovuus on myös kykyä muotoilla oma urapolkuni ja taiteellinen toimintani juuri itselleni sopiviksi.

Nykyinen tilanne apuraha- ja näyttelykäytäntöineen ei ole kovin toimiva kuvataiteilijoiden toimeentulon näkökulmasta tarkasteltuna, koska yhä harvempi pystyy toimimaan ammatissaan rahallisten tukien kohdistuessa vain pienelle osalle visuaalisen taiteen tekijöitä. Tämä vaikuttaa koko taiteen kenttään, taiteen tarjontaan sekä taidegallerioiden ja museoiden toimintaan. Kuvataiteilijan koulutus ja työmahdollisuudet näyttäytyvät edelleenkin kapeina siihen nähden, miten moninaista luovuus voi olla. Tilanne vaatii tulevaisuudessa koko alalle uusia määritelmiä, palkkiokäytäntöjä, toimintatapoja ja rakenteellisia muutoksia, mutta myös yksittäiseltä kuvataiteilijalta vaaditaan kykyä luoda itselleen uusia työpolkuja.

Kuvassa taiteilija Lotta Nevanperä maalaa maalaustelineen eli staflian äärellä

Uusien digitaalisten taidepalvelujen kehittäminen

Nyt kun taiteen esittäminen verkon kautta on avoinna kaikille ja alalla on entistä enemmän kilpailua, korostuu kuvataiteilijan kyky mukautua muuttuvaan tilanteeseen. On miltei välttämätöntä omaksua työhönsä uudet digitaaliset toimintaympäristöt: verkossa toimivat taidekaupat ja -lainaamot, virtuaaligalleriat sekä muut kuvallisen median alustat. Tulevaisuudessa näistä tulee yhä suurempi osa sekä taidegallerioiden toimintaa että kuvataiteilijoiden ammattiosaamista.

Taiteisiin sijoittaminen on taloudellisen investoinnin lisäksi myös panostamista yhteiseen, rikkaaseen ja monipuoliseen kulttuuriin.

Gallerioiden ja yksittäisten kuvataiteilijoiden viime vuosina kehittämien taidepalvelujen kartoitus osoitti, että verkkogallerian perustaminen on edullinen ja nykyaikainen tapa saada taiteelleen lisänäkyvyyttä. Verkkogalleria toimii parhaimmillaan taidetyöhuoneen digitaalisena näyteikkunana ja galleriana, jossa asiakkaat voivat vierailla heille sopivana ajankohtana. Kuvataiteilijalle verkkogallerian hyötyjä on myös se, että sen kautta taiteen esittämisestä ei tarvitse maksaa galleriavuokraa eikä myynneistä provisiota välikäsille. Siitä ei myöskään koidu isoja ylläpitokustannuksia.

Taideteos voi rakentua yhteisten kokemusten kautta

Pyrin opinnäytetyössäni tutkimaan sitä, miten kuvataiteilijan tulisi kehittää palveluja, jotka vastaisivat jatkossa entistä paremmin sekä taiteilijan että taiteen ostajien tarpeita. Toteutin asiakaskyselyn siitä, millaisia asioita palvelumuotoilun ja asiakkaan näkökulmasta tulisi ottaa huomioon verkkopalveluja rakennettaessa, jotta virtuaalinen taidekokemus olisi kävijälleen kokonaisvaltainen elämys. Asiakaskyselyn keskeisimpiä tuloksia olivat, että asiakkaat olivat kiinnostuneita hankkimaan taidetta ja he halusivat hankkia taideteoksensa suoraan taiteilijalta itseltään. Vastaajat olivat myös kiinnostuneita taiteilijan työstä sekä tarinoista teosten takana.

Verkkopalveluiden sisällön ei tulisi keskittyä pelkästään taiteen tekemiseen ja myyntiin, vaan sen tulee lisätä tietoa ja edesauttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin taiteilijan työtä ja sitä, millaista tietoa ja taitoa taiteen tekemiseen vaaditaan.

Asiakaskyselystä selvisi, että vastaajat haluaisivat osallistua myös itse aiempaa tiiviimmin tilaamansa teoksen sisältöön. Se, että teoksissa tavoitetaan jotain asiakkaalle hyvin omakohtaista, kiinnittää kokemuksen ja muiston yhä vahvemmin teokseen, ja asiakas on entistä sitoutuneempi siihen.

Tilaustaideteos voisi syntyä vahvemmin asiakkaan ja taiteiijan välillä, yhteisten ajatusten ja kokemusten kautta.

Verkkogallerian kautta on tärkeää avata taiteilijan päivittäistä työtä aiempaa näkyvämmäksi ja ohjata ihmisten ostokäyttäytymistä myös taiteen parissa vastuullisempaan suuntaan, jotta taiteellista työtä ymmärrettäisiin paremmin ja taiteeseen sijoitettu raha päätyisi myös sen tekijälle.

Kuvassa on taiteilija Lotta Nevanperän verkkogallerian etusivu.

Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osiossa kerätyn tiedon pohjalta toteutin yritykseni kehittämishankkeena taiteelleni uuden verkkogallerian, joka toimii työhuoneeni digitaalisena näyteikkunana osoitteessa www.lottanevanpera.art

 

Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa.

Nevanperä, Lotta 2021. Taiteilijan työnkuva digitalisaation aikakaudella – kuvataiteilija, luova yrittäjä ja verkkogalleristi. Opinnäytetyö (YAMK). Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

 

Linkit ja lisätiedot:

www.lottanevanpera.art

www.facebook.com/kuvataiteilija.lotta.nevanpera

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.