17.01.2023

Vastaanottotutkimuksen avulla taiteilija saa arvokasta tietoa kävijän kokemuksesta näyttelyssä. Tutkimukseni käsittelee taiteen esteettistä kokemusta metsäaiheisen näyttelykokonaisuuden yhteydessä. Näyttelyssä käyneille kohdistetun kyselyn ja haastattelun vastauksissa näkyivät taiteen moniaistisia kokemuksia herättävät ulottuvuudet ja henkilökohtaisesti merkityksellinen suhde metsään.

Taiteellisen opinnäytetyöni aiheena oli metsän moniaistinen kokemus. Käsittelin aihetta teoskokonaisuudessa, joka koostui abstrahoiduista akryylimaalauksista, veistoksista sekä tila- ja ääniteoksesta. Teokset olivat esillä kahdessa taidenäyttelyssä: Walleniuksen Wapriikissa Juupajoella ja Galleria Koppelossa Tampereella. Ensimmäisessä näyttelyssä tein vastaanottotutkimusta kyselylomakkeen avulla, ja toisen näyttelyn yhteydessä tein vapaamuotoisia teemahaastatteluita seitsemälle näyttelyssä käyneelle.

Keskeisin tutkimuskohteeni oli näyttelyssä kävijöiden esteettinen kokemus taidenäyttelyn teosten suhteen. Olin kiinnostunut siitä, kuinka he kokivat näyttelyn teeman taideteoksissa ja minkälaisia mielikuvia heille tuli teoksia kokiessaan. Kysyin kävijöiltä myös heidän suhteestaan metsään pyrkimyksenäni selvittää, kuinka metsäsuhde näkyi heidän näyttelykokemuksessaan.

Tarkastelin keräämääni tutkimusmateriaalia aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Teemoitin tutkimukseen osallistuneiden vastauksia, ja etsin vastauksista samankaltaisuuksia, joiden avulla nostin esiin keskeisiä löydöksiä aineistosta. Teemoiksi nousivat suhde metsään, tilallisuuden kokemus, tilateoksen problemaattisuus ja veistosten haptisuus.

Suomalaisten metsäsuhde

Suomessa on paljon metsää ja me suomalaiset olemmekin tottuneet siihen, että jopa suurimmista kaupungeista pääsee nopeasti metsän helmaan halutessaan. Metsän terveysvaikutuksia on tutkittu useiden vuosien ajan sekä meillä Suomessa että ulkomailla. Metsässä liikkumisen on havaittu muun muassa laskevan pulssia ja verenpainetta tutkimuksiin osallistuneiden ihmisten keskuudessa. Terveysvaikutusten lisäksi suomalaiset arvostavat metsää sen taloudellisen hyödyn vuoksi, jota syntyy metsäteollisuudesta. Monet myös hyödyntävät metsän antimia metsästyksen, sienestyksen ja marjastamisen muodossa.

Tutkimukseen osallistuneiden metsäsuhde näyttäytyi heille monella tapaa merkityksellisenä. Useat vastaajat mainitsivat metsän tarkoittavan heille paikkaa, jossa kokee vapauden tunnetta. Tulkitsin metsään liitetyn vapauden käsitteen kuitenkin symboliseksi, koska vastaajat sanoivat kävelevänsä mieluiten tutussa metsässä ja polkuja pitkin. Umpimetsään tai tuntemattomaan korpeen eivät vastaajat olleet erityisen kiinnostuneita lähtemään.

Metsä koettiin myös kiinnostavaksi ja tärkeäksi paikaksi sen moniaistisia elämyksiä tarjoavan luonteen takia. Vastauksissa mainittiin, kuinka metsässä näkymät ovat vaihtelevia, tuoksut muuttuvat säätilojen mukaan ja maanpinta tarjoaa monipuolisen alustan liikkumiseen. Metsän kokemus onkin usein hyvin tilallinen ja jopa harras. Yhdessä vastauksessa mainittiin perinteinen näkemys siitä, kuinka metsä on suomalaiselle kirkko. Monet vastaajat sanoivat kokevansa metsässä rauhan tunteita.

Taideteosten vastaanotto

Näyttelyn teosten vastaanoton suhteen merkittävimmäksi teemaksi nousi tilallisuuden kokemus. Vastaajat sanoivat kokeneensa maalauksissa tilallisuutta, joka muistutti aiemmasta kokemuksesta metsässä. Maalauksissa nähtiin muun muassa valon siivilöitymistä puiden välistä, joka toi vastaajille elävästi mieleen muiston jostain paikasta ja hetkestä.

Erilaiset teostyypit ja niiden moniaistinen kokemus oli usealle vastaajalle tekijä, joka herätti tilallisen mielikuvan metsästä. Vihreän värin aistiminen yhdistettynä pehmeään alustaan ja ääniteokseen saivat kävijöissä aikaan kokemuksen, joka muistutti heitä metsästä. Jotkut vastaajat sanoivat kyseessä olevan muistoista tulevan metsäkokemuksen, ja jotkut kokivat ikään kuin astuneensa uuteen paikkaan, jossa eivät olleet aiemmin käyneet.

Kaikille näyttelyssä kävijöille tilateoksen kokeminen ei kuitenkaan ollut yhtä vaivatonta. Lattialle asetetun maalatun kankaan päällä ei uskallettu kävellä, ja tilateosta ei uskallettu lähestyä kengät jalassa, koska pelättiin sen sotkeutuvan. Jotkut vastaajat kokivat myös ääniteoksen kuuntelemisen luurit päässä rasittavaksi.

Näyttelyssä olleet maalaukset ja veistokset olivat muotokieleltään abstrahoituja. Monen vastaajan mukaan juuri abstrakti ilmaisu sai heidät katsomaan teoksia haptisesti. Haptisella katsomisella tarkoitetaan näköaistin liittymistä tuntoaistiin siten, että näköhavainto synnyttää aistimuksen koskettamisesta. Ei esittävä ilmaisu sai kävijät katsomaan teosten pintaa ja rakennetta, ja tällainen näköhavainto herätti mielikuvia siitä, miltä pinta voisi tuntua. Esimerkiksi veistoksia katsoessaan näyttelyssä kävijät yhdistivät syntyneen pinnan tunteen aiempaan kokemukseensa puunrunkojen pinnan koskettamisesta.

Vastaanottotutkimuksen merkitys taiteilijalle

Vastaanottotutkimusta tehdään yleensä museon tai taidelaitoksen taholta, mutta taiteilijan itsensä tekemä tutkimus voi auttaa taiteilijaa kehittämään taidettaan. Koin tutkimuksen tekemisen erittäin kiinnostavaksi, ja sain hyödyllistä tietoa, jonka avulla voin jatkossa parantaa teosteni vastaanotettavuutta.

Opin myös tutkimusprosessista, ja osaan jatkossa kohdistaa kysymyksiä tarkemmin saadakseni laajempia tutkimustuloksia. Tämän tutkimuksen materiaali jäi osittain hieman suppeaksi, ja jatkossa tekisinkin enemmän yksilöhaastatteluja ryhmähaastatteluiden ja kyselylomakkeen käytön sijaan.

Erityisen antoisaksi tutkimuksen tekivät monipuoliset ja rikkaat keskustelut taiteesta haastattelutilanteissa. Oli hyvin mielenkiintoista kuulla näyttelyssä kävijöiden ajatuksia taiteen kokemuksellisuudesta ja pohtia sitä yhdessä heidän kanssaan.