Siirry sisältöön Siiry hakuun

Talk Journal

Tekijät | Authors

Kuva on sirkuksesta, ja näkyvillä sirkuslaji Korean Cradle.

Monikanavainen markkinointi ja nonprofit-organisaation yhteisöviestintä yhteisessä liikkeessä – etenkin poikkeustilanteessa

22.04.2020

Osana kulttuurialan ylempään AMK-tutkintoon johtavia opintojani pääsin toteuttamaan opinnäytetyön toimeksiantona työnantajalleni. Halusin kirjoittaa työelämässä kohtaamistani viestinnän haasteista. Opinnäytetyötä tehdessäni pääsin selvittämään viestintäkanavien ja toiminnan suosiota, toteuttamaan asiakaskyselyn – ja kirjoittamaan itseäni kiinnostavasta aiheesta, joka on osa työtehtäviäni.

Kokemukset markkinointiviestinnästä näyttämötaiteen kentällä ovat olleet minulle vuosien ajan innostavaa uuden oppimista. Olin haaveillut vuosia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta. Hakiessani koulutukseen minua kiinnosti erityisesti perehtyminen tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Halusin täydentää osaamistani medioista, joiden hyödyntämisestä oli hiljalleen tullut työtäni. Halusin myös jakaa oppimaani eteenpäin ja oppia lisää muilta kulttuurialan verkostoissa työskenteleviltä.

Näkyvän nuorisosirkuksen palveluksessa

Toimin tuottajan tehtävässä Sorin Sirkuksessa, ja työhöni kuuluu monipuolisesti verkkoviestintää sekä sisällöntuotantoa. Organisaationi on voittoa tavoittelematon, oppilasmäärältään iso sirkuskoulu sekä nuoriso- ja sosiaalisen sirkuksen toimija. Vuonna 1985 perustettu Sorin Sirkus aloitti toimintansa Tampereen kaupungin nuorisotoimen alaisena kerhona, ja sirkuksen nimeä kantava yhdistys perustettiin vuonna 1989, jonka jälkeen se on ollut mukana esimerkiksi rakentamassa taiteen perusopetusjärjestelmää alusta asti. Nonprofit-organisaationa sen viestinnässä yhdistyvät lasten ja nuorten sirkusharrastuksen sekä sirkustaiteen edistäminen, laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa myös eurooppalaisella tasolla ja asema tunnettuna tamperelaisena taidetoimijana.

Kuva on sirkuksesta, ja näkyvillä sirkuslaji Korean Cradle.

Kuva esityksestä Soriferia. Kuva: Kristian Wanvik.

Nonprofit-organisaatioiden markkinointiviestintä on tullut minulle tutuksi jo aikaisemmissa työsuhteissa, jotka ovat tarjonneet osallistumismahdollisuuksia verkkomedioiden yhdistelmien rakentamiselle ja kehittämiselle. Sosiaalinen media soveltuu luontevasti näihin yhdistelmiin. Sen etuja markkinointivälineenä ovat osallistavuus, nopeus ja sekä edullisuus ja vuorovaikutteisuus.

Toiminnallinen opinnäytetyö viestinnän kehittämisen tueksi

Huhtikuussa 2019 kysyin työnantajaltani mahdollisuutta opinnäyte- ja kehittämistyölle, jossa tarkastelisin yhteisön viestintää. Opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin viestintäkanavien tehokkuuden ja kehittämisen selvittäminen asiakaslähtöisyyden parantamiseksi.

Sorin Sirkuksen asiakkaille laadittiin viestintäkysely ensimmäisen kerran kesäkuussa 2019, jolloin se keräsi vain kourallisen vastauksia. Olin jo menettämässä toivoni, mutta onneksi kollegani kannustivat minua laatimaan uusitun kyselyn. Se keräsi lopulta syyskuussa 2019 tiiviin markkinoinnin avulla reilussa viikossa riittävästi vastauksia.

Sorin Sirkuksen markkinointiviestinnässä sosiaalista mediaa hyödynnetään paljon, eikä sitä voinut ohittaa myöskään opinnäytetyöprosessissa. Kyselyn tulosten mukaan kanavista merkittävin on Facebook, jonka suosio haastaa selvästi yhteisön omia medioita. Facebook nousi esille myös useissa muissa opinnäytetöissä, joita hyödynsin lähdeaineistona raportointivaiheessa. Sen eduiksi on nähty osallistavuus ja esimerkiksi asiakkaiden itsenäiseen tiedonhaun mahdollisuudet.

Vaikka Facebook on Sorin Sirkukselle merkittävä viestintäkanava, kaikki eivät käytä sitä kovin aktiivisesti. Kyselyssä nousi esille toiveita vastaanottaa tietoa myös muita reittejä pitkin. Tiedottamisen monikanavaisuutta tulisi edistää siitäkin huolimatta, että kyselyn tulosten mukaan yli 80 prosenttia vastaajista on jokseenkin tai erittäin tyytyväisiä ulkoiseen viestintään. Opinnäytetyöni lopuksi esitän toimenpide-ehdotuksia viestintämenetelmien kehittämiseen. Ne painottuvat sisällöntuotantoon ja julkaisuprosessiin.

Merkittävimmiksi toimenpide-ehdotuksiksi viestintämenetelmien kehittämiseksi koen

  • omistetun ja lainatun median sisällöntuotannon ja työjärjestyksen kehittämisen
  • omistetun ja sosiaalisen median suhteen tarkentamisen
  • sisältöinventaarioiden ja sisältökategorioiden kehittämistyön sekä
  • omistetun median sisältöjen käyttämisen primäärilähteenä toiminnasta kertovassa viestinnässä.

Eri viestintäkanavien yhdistelmiä voi leikkisästi verrata sirkuksen ihmispyramidiin. Entä jos kanavavarianssin mediat olisivatkin pyramidin akrobaatteja; mitkä olisivat kanavien paikat pyramidissa, jotta tasapaino säilyy?

Kuvio havainnollistaa sisällöntuotannon työjärjestystä.

Ehdotus sisällöntuotannon työjärjestyksestä (Huovinen 2020, 22).

Jälkikirjoitus

Omistetusta mediasta tulee mielestäni pitää erityisen hyvää huolta kaikissa olosuhteissa. Opinnäytetyöni kirjallisen osan viimeistelyn hyvä vauhti pysähtyi maaliskuun 2020 puolivälissä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi käynnistettyihin Suomen hallituksen suosituksiin, jotka laajenivat nopeasti rajoitustoimenpiteiksi. Kulttuurialalla olemme kokemassa erityisen haastavaa tilannetta, jollaista ei juuri osattu opintojemme tulevaisuusorientoituneissa skenaarioissa ennakoida.

Kuvassa on kuvio, joka havainnollistaa omistetun ja lainatun median suhdetta.

Omistetun ja lainatun median suhde (Huovinen 2020, 21).

Poikkeustila rajoituksineen on asettanut kaikille kulttuurialan toimijoille erityisiä haasteita, myös Sorin Sirkukselle. Sirkuskoulussa suuri osa kevätlukukauden opetuksesta on pyritty järjestämään etäopetuksena esimerkiksi opetusvideoiden ja muiden etäopetusmateriaalien avulla. Kantamani huoli omistetusta ja mediasta ja siihen liittyvistä työprosessien pääsi heti opinnäytetyöprosessin jälkeen todelliseen testiin: miten tukea verkkoviestinnällä sirkuskoulun etäopetusta. Etäopetusmateriaalia julkaistaan Sorin Sirkuksen verkkosivuille, mutta esimerkiksi videoiden katseluoikeus on rajattu ainoastaan sirkuskoulun oppilaille. Opetussisältöihin liittyvä viestintä on opettajien vastuulla ja toimii edelleen Wilman kautta. Ulkoisen viestinnän tehtävänä on tarjota sujuva pääsy opetusmateriaaleihin.

Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa: Huovinen, Pertti (2020) Monikanavainen markkinointi liikkeessä Toimenpide-ehdotukset Sorin Sirkuksen viestintämenetelmien kehittämiseksi. Kulttuurialan yamk-opinnäytetyö (media- ja kulttuuriyrittäjyys). Turun ammattikorkeakoulu.

Artikkeli on julkaistu myös Sorin Sirkuksen www-sivuilla, ks. Sorin Sirkus. 

 

Lähteet

Huovinen, P. 2020. Monikanavainen markkinointi liikkeessä Toimenpide-ehdotukset Sorin Sirkuksen viestintämenetelmien kehittämiseksi. Kulttuurialan yamk-opinnäytetyö (media- ja kulttuuriyrittäjyys). Turun ammattikorkeakoulu.

Karhu, M.; Salo-Lee, L.; Sipilä, J.; Selänne, M.; Söderlund, L.; Uimonen, T. & Yli-Kokko, P. 2005. Asiantuntija viestii. Ajatuksesta vaikutukseen. Keuruu: Inforviestintä Oy.

Linkola, J. & Timonen, P. Uuden tekniikan mahdollisuudet osallistamisessa. Teoksessa Lindholm, A. (toim.) Ei-kävijästä osalliseksi – Osallistuminen, osallistaminen ja osallisuus kulttuurialalla. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Parantainen, J. 2008. Sissimarkkinointi. Helsinki: Talentum Oy.

Saksala, E. 2015. Tuottajan käsikirja. Helsinki: Like Kustannus Oy.

Siukola, A. 2018. Kohti parempaa markkinointia: Facebook-viestinnän kehittäminen Jyväskylän kaupunginteatterissa. Opinnäytetyö. Mediatuottamisen koulutusohjelma. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.2.2020 https://www.theseus.fi/handle/10024/152205.

Vuokko, P. 2009. Nonprofit-organisaatioiden markkinointi. Helsinki: WSOY Pro.

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *