28.11.2023

Millaisia kestävän kehityksen ja vastuullisuuden taitoja tulevat media-alan ammattilaiset tarvitsevat ja mihin suuntaan ammattikorkeakouluopetusta tulee kehittää? Haimme vastauksia kysymyksiin keskusteluissa media-alan ammattilaisten kanssa. Esittelemme Turku AMK:ssa SUMED-hankkeen puitteissa kehitetyn työkalun, joka helpottaa kestävän kehityksen mukaista oppimissuunnitelmatyötä.

Musta tuntuu, että nuoret on tosi hyvin varsinkin tästä vastuullisuusasiasta perillä.

Näin sanoi erään markkinointitoimiston osakas, kun keskustelimme siitä, miten vastuullisuus toteutuu hänen työpaikkansa arjessa. Toisaalta hän huomautti, että kukaan ei voi sanoa olevansa valmis vastuullisuudessa.

Haastattelu tehtiin osana kansainvälistä SUMED-hanketta (Sustainable multidimensional media contents), jossa Turun ammattikorkeakoulu on mukana. Hankkeessa on mukana viisi eurooppalaista korkeakoulua ja yritystä, jotka kehittävät media-alan korkeakoulutusta kestävän kehityksen lähtökohdista.

Moni mieltää kestävän kehityksen yksinomaan ekologisten ja ympäristöystävällisten ratkaisujen tekemiseksi. Kestävä kehitys laajasti ymmärrettynä on paljon muutakin: se kattaa niin sosiaaliset kuin taloudelliset ulottuvuudet. SUMED-hankkeessa kestävä kehitys määritellään kyvyksi reagoida ja vaikuttaa muutokseen, vähähiilisyydeksi sekä työhyvinvoinniksi.

Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti kestävän kehityksen sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Esimerkiksi kyky reagoida ja vaikuttaa muutokseen on erityisen tärkeä taito media-alalla ja työelämässä laajemminkin. Artikkelin kuvat on tuotettu tekoälyllä (Bing Chat AI Enterprise).

Jatkuva muutos vaatii kouluttautumista

Pyysimme kolmea media-alan edustajaa (journalistia, markkinointitoimiston työntekijää ja elokuvatuotantoyhtiön työntekijää) kuvailemaan työpaikkansa kestävän kehityksen käytäntöjä sekä pohtimaan sitä, millaisia taitoja tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat. Haastatteluissa tuli selväksi, että ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat läsnä monella tavalla media-alan työarjessa. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi sähkön käyttöön, tulostukseen, matkustukseen, ruokahävikkiin ja muihin ympäristön kannalta tärkeisiin asioihin.

Haastattelut toivat esiin, miten kestävän kehityksen sosiaaliset ulottuvuudet näkyvät työssä. Esimerkiksi markkinointitoimistossa tehdään valintoja, millaista kuvastoa markkinoinnissa käytetään ja millaisia ihmisiä näytetään:

Millainen on niin sanottu normaaliperhe aamupalalla.

Markkinointitoimistossa johtoasemassa työskentelevä haastateltavamme toivoi, että vastuullisuusasiat olisivat jokaiselle työntekijälle niin selviä, että kuka tahansa pystyisi puhumaan niistä. Hän korosti, että koska päätökset tehdään nopeasti, periaatteiden pitää olla valmiiksi mietittyjä.

Jatkuvasti kehittyvät teknologiat kuten tekoäly vaativat osaamisen jatkuvaa päivittämistä koko media-alalla. Tärkeimmäksi taidoksi haastateltavamme nostivat kuitenkin luovan, uudenlaisen ajattelun. Ammatillisesti se tarkoittaa esimerkiksi ideointikykyä sekä kykyä nähdä kokonaisuuksia. Se on paitsi ratkaisujen etsimistä ja muutoksiin reagointia myös uuden luomista ja kehittämistä.
Haastattelemamme journalistin mukaan nuorilla työntekijöillä on puutteita nimenomaan journalistisessa osaamisessa eli kyvyssä tehdä journalistisesti vahvoja juttuja. ”Se on äärimmäisen harvalla meille tulevalla nuorella”, hän sanoi.

Havainto on hälyttävä, ja se on tärkeä ottaa huomioon journalismin koulutuksessa. Uusien teknologioiden hallinta ei riitä vastuullisen journalismin tekemiseen, vaan myös perustaidot ja alan eettiset käytännöt ja ohjeet on hallittava. Ennen kaikkea niitä on osattava luovasti soveltaa omaan työhön.

Kolmas haastateltavamme kuvaili, kuinka elokuva- ja TV-tuotantoyhtiössä sosiaalisesti kestävästä kehityksestä on erityisesti Me too -liikkeen synnyn jälkeen tullut välttämätön osaamisalue ja puheenaihe kaikille työntekijöille. Yrityskulttuuri ja tuotantojen toimintatavat ovat kokeneet suuren murroksen, eikä kukaan enää pysty välttelemään kestävän kehityksen aiheita työn suunnittelussa ja tuotantojen toteutuksessa. Uusilta työntekijöiltä tuotantoyhtiön edustaja odottaa uusia näkemyksiä, jotka kyseenalaistavat vanhat tarinat ja ajattelumallit.

Kestävä kehitys mukana oppimissuunnitelmatyössä

Miten ammattikorkeakoulut voivat kannustaa luovaan ajatteluun sekä auttaa opiskelijoita harjaantumaan kestävän kehityksen taidoissaan laajemminkin? Osana SUMED-hanketta kehitämme Turku AMK:n media-alan oppimissuunnitelmaa siten, että kestävän kehityksen työelämätaidot läpäisevät koko opintopolun.

Yhtenä hyvänä työkaluna tähän on media-alan koulutuksessa kehitetty uusi Kestävän kehityksen oppimistavoitteiden matriisi. Sen avulla oppimissuunnitelman kirjoittaja voi poimia valmiista matriisista kurssikokonaisuutta tai yksittäistä kurssia hyvin kuvaavan oppimistavoitteen.

Matriisissa merkinnät ovat selkeästi nähtävillä, joten puutteet ja päällekkäisyydet voi nähdä jo suunnitteluvaiheessa. Näin voidaan varmistua siitä, että tärkeät kestävän kehityksen oppimistavoitteet tulevat realistisesti saavutetuiksi kaikkien opiskelijoiden tutkinto-opintojen aikana. Kestävän kehityksen oppimistavoitteiden matriisi auttaa kehittämään oppimissuunnitelmia ja kurssisisältöjä siten, että opiskelijoilla on valmiudet toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita työssään.

Kestävän kehityksen opintosisältöjen kehittäminen on tätä kirjoitettaessa vielä kesken Turun AMK:n media-alan koulutuksessa. Kun työ valmistuu ja oppimissuunnitelmaa aletaan soveltaa, on tärkeää seurata myös sen vaikuttavuutta ja kehittää sitä jatkuvasti työelämän muuttuessa.

Vastuullisuutta ja kestävää kehitystä on mahdollista opettaa myös yksittäisten kurssien puitteissa. Alan ammattietiikan soveltamista tulisi kuljettaa läpi opintojen. Kestävän kehityksen teemoja voidaan käsitellä myös opiskelijoiden tehtävissä.

Opiskelijat voidaan myös ottaa mukaan opetuksen kehittämiseen. SUMED-hanke aktivoi opiskelijoita pohtimaan media-alan opetusta Turun AMK:n kurssilla Vastuullinen media. Siellä opiskelijat vastaavat kysymyksiin: Millainen media-ala on vastuullinen? Miten media-alalla toteutuu kestävä kehitys? Mitä on media-alan etiikka? Mikä media-alalla muuttuu?

Kurssilla analysoidaan olemassa olevia opetussuunnitelmia, kurssisuunnitelmia ja oppimateriaaleja sekä media-alan toteutussuunnitelmia ja kurssien toteutuksia kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijat arvioivat, miten kestävän kehityksen käytännöt on sisällytetty median opetukseen.

Raamit luovalle ajattelulle

Kestävän kehityksen periaatteiden sekä oman ammattialan eettisten sääntöjen ja käytäntöjen tunteminen luo raamit, joiden sisällä luova ajattelu voi alkaa itää. Opettaja kannustaa opiskelijoita luovuuteen ja ideointiin rohkaisemalla heitä itsenäisiin ratkaisuihin ja vaatimalla jotain muuta kuin ilmeisintä ja helpointa ratkaisua. On tärkeää sallia epäonnistumiset ja kannustaa opiskelijoita analysoimaan omaa ammatillista kehittymistään. Myös tekoälyn eettisen käytön periaatteet on tärkeää avata opiskelijoille.

Työelämäyhteistyö ja harjoittelut antavat opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa opittua käytännössä. Jos opiskeluaikana on kehittynyt vahva pohja kestävän kehityksen työelämätaidoille kuten luovalle ajattelulle, taidot voivat kasvaa ja kukoistaa valmistumisen jälkeen. Luovasti ajatteleva kestävän kehityksen osaaja voi toimia avaintekijänä työelämän kehittämisessä.