28.02.2020

Avajaisia (26.3.2020) odotellessa  nytt 2020 -näyttelyyn orientoivat maistiaiset muutamasta kirjallisesta opinnäytetyöstä, joissa kuvataiteen viime vaiheen opiskelijat tarkastelevat taiteellista työskentelyään ja sen kannalta keskeisiä ilmiöitä. Kuvataiteilijoiden taiteellisista opinnäytteistä pääsemme nauttimaan nytt 2020 -yhteisnäyttelyssä (27.3.–26.4.2020). Näyttely levittäytyy kolmeen toisiaan lähellä olevaan kohteeseen: Vartiovuoren vesisäiliöön, Brinkkalan galleriaan ja Ullakolle sekä Turun Taidehalliin.  

Kuvataiteen opinnäytetyö jakautuu kahtia: ensiksi opiskelijat tarkastelevat omaa taiteellista työskentelyään tukevia aiheita kirjallisissa opinnäytetöissään. Kirjallista opinnäytetyötä seuraa taiteellinen opinnäytetyö, joka kulminoituu yhteisnäyttelyyn. Valmistuvien kuvataiteilijoiden yhteisnäyttelyssä avautuu näköala tämän hetken monimuotoiseen nykytaiteeseen.

 

Taide on omanlaistaan tutkimusta – ja edellyttää usein taustatutkimusta

Valmistumassa olevat kuvataiteilijat ovat työstäneet opinnäytetöissään yhtäältä ajat ylittäviä teemoja ja toisaalta tarttuneet juuri tässä ajassa esillä oleviin asioihin. Taideteoksissa nämä kaksi näkökulmaa monesti kohtaavat.

Harri Puro on maalari, joka on pohtinut kirjallisessa opinnäytetyössään oman taiteensa lähtökohtia ja merkityksiä. Ihmiskäsitys on keskeinen teema hänen työskentelyssään; hän tarkastelee kirjallisessa opinnäytetyössään ihmiskäsitystä esikuviksi kokemiensa taitelijoiden kanssa vuoropuhelua käyden. Harri Puro toteaa:

– Ihminen on edelleen tarkasteluni kohde. Ihminen ei ole koskaan valmis. Ei olentona eikä taitelijana. Ihminen ei aiheena vanhene, sillä se on ratkeamaton mysteeri.

Myös Elina Hämäläinen tutkii ihmisyyttä käsitellessään kirjallisessa opinnäytetyössään romanttisia ihmissuhteita sekä niiden herättämiä tunteita. Hänen otteensa on kaunokirjallinen, ja hän on rakentanut tekstinsä päiväkirjamaisista fragmenteista. Teksti alkaa ihastumisista ja päättyy eron jälkeisiin tunnelmiin. Elina Hämäläinen toteaa:

– Tekstin tarkoituksena ei ole etsiä vastauksia vaan pikemminkin kuljettaa lukijaa rehellisesti kuvattujen tunnetilojen kautta läpi ihmissuhteen tunteiden kirjon. Omien tunteiden ja käyttäytymisen tutkiminen on suuressa osassa. Vaikeat tilanteet pakottavat analysoimaan sekä omaa että muiden käytöstä ja etsimään vastauksia päänsisäisiin epäilyksiin.

Sara Vertanen sen sijaan on tarttunut ajassa laajasti liikkuvaan asiaan: wellness-kulttuuriin. Hän tarkastelee itsensä mittaamista wellness-sovelluksin, hyvinvointia ja hyvinvointikulttuurin ilmiöitä niin kirjallisessa kuin taiteellisessakin opinnäytetyössään. Sara Vertanen kiteyttää huomioitaan:

– Hektinen työmaailma ja kiire ovat luoneet ilmiön, jonka kautta kadotetun yhteyden itseensä voi löytää uudelleen. Ihmisen tulisi suoriutua hyvin myös itsestään huolehtimisesta, ja sitä arvostetaan yhä enemmän. Wellness-sanoma on lopulta yksinkertainen: nuku yösi, juo tarpeeksi vettä, syö hyvin ja liiku. Tämä sanoma on kaupallistettu taitavasti. Nukkumisen tarkkailua varten löytyy useita applikaatioita. Vettä muistaa juoda, jos vesipullo on hieno, ja puhelimeesi saat kuukausitarjouksella oman urheiluvalmentajan. Ystäväni totesi, että wellness-applikaatiot ovat tavallaan kuin äiti lapselle. Äiti muistuttaa menemään nukkumaan ajoissa.

 

Ilmastonmuutos, eläinten asema, neo-naivismi ja monimediaisuus

Tämä artikkeli avaa juttusarjan, jossa tuodaan esiin sitä, miten kuvataiteen koulutuksesta valmistuvat ovat tarkastelleet ajankohtaisia teemoja niin taiteessaan kuin etenkin taiteellista taustatutkimusta sisältävissä kirjallisissa opinnäytetöissään. Ilmastonmuutos on keskeinen teema Emilia Asplundin ja Elina Helkalan taiteessa. Lotta-Lucia Laine puolestaan pohtii eläinten asemaa ja oikeuksia. Siiri Viljakka ja Sini Saarenpää yhdistävät taiteessaan visuaalisen ja verbaalisen ilmaisun.

Opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyviä huomioita tuodaan esiin useissa edellä mainituissa artikkeleissa. Kuvataiteen kirjallisia opinnäytetöitä on luettavissa Theseuksessa.

 

Turun Piirustuskoulu 190 vuotta

Turussa toimii  Suomen vanhin kuvataideoppilaitos; Turun Piirustuskoulu perustettiin vuonna 1830, ja sen toiminta jatkuu edelleen Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksessa Taideakatemiassa. Turun Piirustuskoulu on Suomen ensimmäinen nimenomaan ammattimaiseen toimintaan valmentanut kuvataiteilijoiden oppilaitos. Historiallisesta lähtökohdasta huolimatta Turussa on tehty ja tehdään nimenomaan nykytaidetta, jota on esillä myös tämän kevään yhteisnäyttelyssä:

 

Instagram: #nytt2020, #turunpiirustuskoulu190, #turuntaideakatemia, #turkuamk