31.05.2022

Tarkastelin kulttuurialan YAMK-opinnäytetyössäni taidetyöskentelyn roolia ja mahdollisuuksia kuntouttavassa työtoiminnassa. Tutkimukseni keskiössä olivat osallistujien kokemukset uudesta toimintamuodosta ja taiteen tekemisestä sekä taideperustaisen menetelmän soveltuvuus alan toimintaan.

Vastasin ideoimastani neljän kuukauden mittaisesta yhteisö- ja tilataideprojektista kunnan työllisyyspalveluiden yksikössä. Työllisyyspalvaluiden yksikkö oli työnantajani opintojeni aikana sekä opinnäytetyöni toimeksiantaja. Henkilökohtaiset taidepohjaiset kontaktipintani aiheeseen ovat oma kuvataiteellinen työskentelyni sekä kokemukseni kuvailmaisun kouluttajana ryhmänohjauksesta.

Rakensimme viisiosaisen teoskokonaisuuden, jossa kuvasimme matkaa pimeästä valoon, ahdistavasta tilanteesta selkeyteen. Halusimme aiheen liittyvän ensisijaisesti tekijöiden omiin kokemuksiin, mutta olevan myös sellainen, että katsojat voivat samaistua siihen. Teos valmistui työpajan käytössä olevaan entisen koulurakennuksen luokkatilaan.

Kokemukset vaihtelivat mielekkäästä työlääseen

Tutkimus- ja kehittämishake poikkesi aikaisemmasta, erilaisiin arjenhallintaan ja kädentaitoihin keskittyneestä, kuntouttavasta työtoiminnasta projektiluonteisuuden ja taidekontekstin vuoksi. Selvitin osallistujien kokemuksia uudesta toimintamuodosta sekä taidetyöskentelyn merkitystä. Tavoitteena oli selvittää myös toimeksiantajan näkökulmaa: miten toimeksiantaja näkee taideperustaisen menetelmän soveltuvan osaksi kuntouttavaa työtoimintaa.

Tutkimusmenetelmänä käytin toimintatutkimusta. Keräsin aineiston haastattelemalla molemmista ryhmistä henkilöitä, jotka halusivat olla mukana tutkimuksessa. Analyysimenetelmänä käytin laadullista sisällönanalyysiä.

Saamieni vastausten perusteella projektityöskentely koettiin laajaksi, selkeämmäksi ja palkitsevammaksi verrattuna aikaisempaan toimintaan. Tekemistä sanoitettiin vaihtelevaksi sekä erilaiseksi siinä mielessä, että kaikki olivat saman työn äärellä. Työskentelymuoto koettiin osittain myös sitovaksi ja työlääksi. Aikataulu ja projektin valmiiksi saaminen olivat aiheuttaneet jonkin verran stressaavia tuntemuksia.

Osallistujat pitivät taidetyöskentelyä innostavana ja mielenkiintoisena. Eroina totuttuun työpajatoimintaan olivat uusien ja erilaisten materiaalien sekä työskentelymenetelmien käyttäminen. Työskentelyä pidettiin mielekkäänä, sillä se tarjosi monipuolisia ja kaikille soveltuvia tehtäviä. Projekti opetti myös kohtaamaan erilaisia työelämätaitoja, kuten yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja. Usea kertoi kokeneensa ”minä tein taidetta” -kokemuksen alun epävarmuuden jälkeen.

Taide toimii oppimisen ja valmentamisen välineenä

Työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan luonne on opetuksellinen ja kasvatuksellinen. Työpaja on oppimisympäristö, ja siellä tehtävää työtä kutsutaan valmentamiseksi. Oliko taidetoimintamme opetuksellista ja kasvatuksellista? Tarvitsimme ja harjoittelimme sen myötä esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentelytaitoja, ajankäytön- ja kokonaisuudenhallintaa sekä suunnittelu- ja neuvottelutaitoja. Konkreettisena päämääränä oli julkinen näyttely, mikä lisäsi työn tavoitteellisuutta ja merkityksellisyyttä. Näiden näkökulmien valossa taidetyöskentely palveli työpajatoiminnan valmennuksen tavoitteita.

Vastausten perusteella osallistujat saivat projektissa onnistumisen kokemuksia, mikä on keskeistä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työskentelyn ja kokemuksesta oppimisen avulla osallistujat kehittivät osaamistaan ja taitojaan. Näitä he voivat hyödyntää arjessaan sekä tulevaisuudessa mahdollisesti opiskelu- tai työelämässä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on auttaa valmentautujia etenemään poluillaan. Jokaisen suunta on erilainen, ja edetä voi nopeasti, pitkin harppauksin tai hitaasti, pienin askelin. Työpajatyöskentely antoi jokaiselle eväitä tälle matkalle.

Yhteisöllisyydellä on väliä

Vastauksissa korostui erityisesti yhteisöllisyyden kokemus ja ryhmän tärkeys osallistujille. Sosiaalisuuden lisääntymisen kokemus on merkittävä tulos. Osalla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista on vaikeuksia kohdata sosiaalisia tilanteita tai suorastaan niiden pelkoa. Yhteisöprojektin todettiin auttaneen kohtaamaan näitä tilanteita aiempaa paremmin. Yhdessä tekeminen nosti esiin sitoutumisen, vastuun ja velvollisuuden kokemuksia. Ryhmällä koettiin olevan vaikutusta sinnikkyyteen, mitä ei olisi ollut esimerkiksi kotona yksin tehtävässä työssä.

Kokemusteni ja tutkimukseni vastausten perusteella taidetyöskentelyllä ja yhteisötaiteella toimintamuotona on perustellusti paikkansa osana kuntouttavaa työtoimintaa.

Ryynänen, Kirsi (2022) Mielitilat ja Luovuuden lähettiläs – kokemuksia kahdesta taideperustaisesta ryhmämuodosta kuntouttavassa työtoiminnassa. Opinnäytetyö (YAMK). Turku: Turun ammattikorkeakoulu