Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Taidepedagogin tuki nuoren kokonaisvaltaisessa kehityksessä – taideharrastus voi olla nuorelle merkittävä elämisen perusteiden oppimisen ympäristö

29.09.2021

Onnistumiset, itsensä ylittäminen, uudet taidot ja löydökset itsestä kehittävät itsetuntoa, kun taas epäonnistumiset saattavat horjuttaa sitä. Jos epäonnistuminen on sallittua, sitä ei tarvitse pelätä. Tässä artikkelissa tarkastellaan taidepedagogin mahdollisuuksia nuoren kokonaisvaltaisen kehityksen tukijana sekä nuoren kehittymisen sisältyviä osa-alueita, jotka taidepedagogin on tarpeen ottaa huomioon.

Taidepedagogi voi tarjota nuorelle ympäristön, jossa hyväksytään, kannustetaan ja epäonnistutaan yhdessä – esimerkiksi sirkus-, tanssi- tai musiikkiharrastuksen parissa. Tutkitaan omia vahvuuksia ja opetellaan yhdessä hyödyntämään niitä.

Kun arvostamme, huomioimme, olemme aidosti kiinnostuneita nuoresta, olemme läsnä ja annamme aikaa, olemme jo pitkällä. Kun käymme aitoa dialogia, kuuntelemme nuoren omia mielipiteitä ja ehdotuksia, huomioimme nuoren vahvuudet ja luonteenpiirteet, on turvallinen ja kannustava ilmapiiri jo olemassa.

Silloin arvostamme nuorta omana itsenään, ei vain silloin, kun hän tekee teknisiä asioita oikein. Parasta on, jos tuntee oppilaansa, tietää hänen vahvuutensa ja kehittämiskohteensa sekä ennen kaikkea koko hänen persoonansa. Palautteen antaminen on tärkeää jokaisella tunnilla, ja useiden tutkimusten mukaan myönteinen palaute on terveen itsetunnon kehittymisen kannalta tärkeää.

Taidepedagogina voi itse toimia esimerkkinä omien tunteiden käsittelyn kanssa.

Tunteiden kanssa oleminen, niiden hyväksyminen osana elämää ja niiden kanssa toimiminen on tärkeä oppi elämässä. Erilaisten tunteiden kanssa “ystävystyminen” on jokaiselle meistä hyödyllinen taito elämässä.

Tunteiden lisäksi on tärkeää näyttää omaa esimerkkiä itsensä hyväksymisestä ja pitämisestä. Oman itsen arvostamista ja riittävyyttä ei voi liikaa korostaa nykyaikana. On hyvä pohtia, miten itse kohtaa paineet ja käsittelee niitä, jotta voi jakaa oppia myös omille oppilaille.

Oma lukunsa on läheisyyden antaminen, joka on tärkeä viesti hyväksymisestä ja arvostuksesta. Kosketus ja halaus levittää hyvää mieltä, yhdessäolo ja hassuttelu auttaa jaksamaan!

 

Turvallisuuden tunne on tärkeä lähtökohta

Pedagogi luo nuorelle turvallisuutta selkeillä ohjeilla, säännöillä, toimintatavoilla sekä rajoilla. On tärkeää osata myös antaa oppilaalle sopivan tasoista tekemistä, jotta opetus pysyy mielenkiintoisena. Tavoite on luoda hyvässä tasapainossa haastetta ja onnistumisen kokemuksia. Taiteessa on tärkeää antaa oppilaalle tarpeeksi tilaa kokeilla, tutkia, epäonnistua, onnistua ja innostua. Vain turvallisessa, sallivassa ilmapiirissä luovuus voi päästä valloilleen.

Ihmisen perusturvallisuus ja luottamus omaan arvoon kehittyy vauvaiässä. Kun vauvan tarpeisiin on reagoitu ja hän on saanut sopivissa määrän yhteyden ja erillisyyden kokemuksia, kasvaa luottamus siihen, ettei hän ole yksin maailmassa ja että hädän tullen voi turvautua vanhempaan.

Hyvä perusturvallisuus vaikuttaa myöhemmin positiivisesti itsetunnon kehitykseen ja parantaa empatiakykyä. Se valmistelee ihmistä myös sietämään elämässä eteen tulevia vastoinkäymisiä ja pettymyksiä.

Ratkaisevinta hyvän perusturvallisuuden kehittymiselle on vahva ja pysyvä tunnesuhde muutamaan häntä hoitavaan aikuiseen. Lapsen perusturvallisuus koostuu hänelle turvallisesta kodista ja kasvuympäristöstä. Siihen kuuluu selkeät rajat, kuunteleva vanhempi ja oman arvon tunteminen.

Murrosiässä nuori alkaa vähitellen itsenäistyä ja ottaa etäisyyttä vanhempiinsa. Nuorelle alkaa muodostumaan omia mielipiteitä, ja hän alkaa pohtimaan elämän arvokysymyksiä. Tunnekuohut ja mielen myllerrykset ovat myös tavallisia teini-iässä. Tämä voi hämmentää nuorta ja horjuttaa turvallisuuden tunnetta.

Kuvassa on klovni, nuori henkilö.

Kuva: Pixabay.

Terveelliset elämäntavat muodostavat pohjan kehittymiselle

Murrosiän kasvun ja kehityksen kannalta monipuolinen ravinto, säännöllinen ruokailurytmi, liikunta ja riittävä lepo ovat erittäin tärkeitä. Päihteet voivat vaikuttaa murrosiän kehitykseen haitallisesti. Terveellinen, säännöllinen ja tarpeeksi monipuolinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle ja nuorelle. Ravitsemus- ja liikkumistottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa. Sen lisäksi, mitä lapsi tai nuori syö, tärkeää on, miten hän tottuu syömään. Näihin tottumuksiin taidepedagogi ei välttämättä suoranaisesti pysty vaikuttamaan.

Suhteellisen itsestään selvä asia, mutta joka välillä pääsee unohtumaan, on tietenkin opettajan oma esimerkki. Kun esimerkiksi ruokaillaan tauoilla, opettajan olisi ehkä syytä miettiä, mitä suuhunsa pistää. Samalla hän voisi opastaa ja kehottaa ottamaan mukaan terveellisiä välipaloja. Herättää keskustelua, miksi esimerkiksi banaani on parempi välipala kuin suklaapatukka – pyytää esimerkiksi oppilaita tarkkailmemaan kehollista olotilaa suklaan ja banaanin syötyä, huomaavatko eroa. Tai keskustelu siitä, olisiko kannattavaa syödä ennen harjoituksia, jotta energiaa riittää, ja sitten taas treenien jälkeen, jotta keho jaksaa palautua.

Liikunta tuottaa hyvän olon tunnetta, edistää terveyttä ja itsetunto kohenee. Voisiko pedagogi kannustaa itsenäiseen liikkumiseen harjoitusten ulkopuolella? Tanssi- tai sirkusopetukseen saattaa kuulua jo itsessään kannustus omatoimiseen liikkumiseen edistämään oppilaan omaa lajikehitystä, mutta jos esimerkiksi jokin uusi opittu asia tuntuu hankalalta, opettaja voisi ensinnäkin muistuttaa, että prosessi ottaa oman aikansa. Lisäksi opettaja voisi kehottaa kokeilemaan vaikka lenkkeilyä, jolloin ajatuksen pääsevät tuulettumaan ja harjoiteltava toiminto voi helpottua.

Uni ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Lepo on välttämätön elimistömme ja mielemme eheyttäjä. Aivot tarvitsevat unta ladatakseen energiavarastojaan ja hermoyhteyksiään. Unet ovat tärkeä osa tunne- ja ajattelutyötämme. Voisiko pedagogi yrittää luoda ryhmän kesken ilmapiirin, jossa lepoa pidetään trendikkäänä ja tavoiteltavana asiana? Tai voitaisiinko tunneilla huomioida lepo osana opetusta, esimerkiksi lyhyenä meditaationa, ja näin parantaa opetuksen sisäistämistä? Jotta oppii uusia taitoja, akut on ladattava!

Oman kokemuksen mukaan keskustelun ja toiminnan kanssa täytyy löytää tasapaino, sillä murrosikäisenä moni asia pitää itse kokea ja saada tuntuma kantapään kautta, jotta tajuaa sen merkityksen.

Haasta oppilaita kokeilemaan ja reflektoimaan omaa toimintaansa, miltä tuntuu, jos tulee tunnille vähäisen levon jälkeen tai onnistuuko harjoiteltu temppu paremmin, jos on ravinnut kehoaan riittävästi.

Tai voisitko pedagogina jopa sisällyttää opetussuunnitelmaasi teematunnin terveistä elämäntavoista ja niiden kartoittamiseksi? Pohtisitte yhdessä nuorten kanssa kysymyksiä heidän lähtökohdistaan, millaisia erilaisia palautumiskeinoja on, miten jaksaisi paremmin tunneilla, miten voisi treenien ulkopuolella tukea omaa kehitystä, jos harrastaa tavoitteellisesti, millaisia välipaloja olisi hyvä ottaa tunneille mukaan, mikä toimii ja mikä ei, ja vaikuttaako sosiaalisen median läsnäolo nuoren vireystilaan.

 

Nuoruus on pitkä ja monivaiheinen kehitysvaihe

Taidepedagogina on tärkeää olla tietoinen nuoruudessa tapahtuvista muutoksista, sillä ne vaikuttavat nuoren kehitykseen ja käyttäytymiseen sekä siihen, miten hän oppii ja on valmis vastaanottamaan tietoa ja palautetta. Palautteen laatu onkin hyvin merkittävää tässä elämänvaiheessa, jossa se voi usein olla yksi tärkeistä nuoren minäkuvaa määrittävistä tekijöistä. Lisäksi ikätovereiden hyväksyntä sekä koulu- ja urheilumenestys muokkaavat minäkuvaa, kuten myös erilaiset siirtymät, esimerkiksi yläkouluun siirtyminen.

Minäkuva vaikuttaa siihen, millaisia toimintastrategioita nuoret käyttävät kohdatessaan haasteita ja joutuessaan vaikeisiin tilanteisiin.

Itsetunto tarkoittaa kykyä pitää itsestään, luottaa itseensä ja kokea itsensä arvokkaaksi. Itsetunto vastaa kysymyksiin millainen olen ja millainen haluaisin olla. Mitä lähempänä todellinen ja haluttu minä ovat toisiaan, sitä varmemmalla pohjalla itsetunto on. Kun itsetunto on kohdillaan, uskaltaa yrittää ja luottaa itseensä sekä käyttää koko kapasiteettiaan Jokainen meistä voi kysyä itseltään seuraavat kysymykset: Olenko riittävä? Arvokas? Hyvä? Hyväksytty? Mitä voisin tehdä, jotta voisin vastata kaikkiin kysymyksiin kyllä?

Elämänkaaripsykologiassa murrosikä jaetaan kolmeen eri vaiheeseen. Vaiheista ensimmäinen on varhaisnuoruus, joka alkaa 12.–15. ikävuoden tienoilla. 15–18-vuotiaana puolestaan eletään nuoruusiän keskivaihetta, jota seuraa lopuksi vielä myöhäisnuoruuden vaihe aina 25. Ikävuoteen saakka.

Varhaisnuoruudessa nuoren fyysinen kypsyminen aikuisuuteen alkaa, hän alkaa emotionaalisesti irrottautua vanhemmistaan, ja ystävien sekä heidän tukensa merkitys kasvaa. Nuoruusiän keskivaiheessa 15–18-vuotiaana puolestaan keskeistä on oman identiteetin etsiminen. Nuoruuden kriisit, kuten ihmissuhteet ja uranvalinta painavat samalla, kun kaveripiirin sosiaalinen normipaine lisää taakkaa toisesta suunnasta. Myöhäisnuoruuden vaiheessa 18–25-vuotiaana identiteetti lopulta vakiintuu ja tunne-elämä tasoittuu.

Yhteiskunta ja kulttuuri sekä niiden muutokset vaikuttavat myös nuoren kehitykseen, toimintaan ja ajatteluun. Ensimmäisen lapsen saaminen ja ensimmäisen työsuhteen aloittaminen ovat siirtyneet koko ajan myöhemmälle iälle, ja koulutusajat ovat pidentyneet. Nuoruus itsessään on laajentunut jopa kahden vuosikymmenen mittaiseksi ajanjaksoksi. Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat myös perheisiin: kummankin vanhemman työssäkäynti, avioerot ja yksinhuoltajuus ovat kaikki lisääntyneet aikaisempaan verrattuna, mitkä ovat kaikki omiaan vaikuttamaan nuoren kokemuksiin ja kehitykseen.

Kuvassa on lapsi, jolla on yllään vaaleanpunainen balettipuku; hän pukee kärkitossuja.

Kuva: Pixabay.

Taidepedagogin konkreettisten vinkkien lista:

  • Jos nuori kiukuttelee, anna kiukun tulla ja ole läsnä sekä kuuntele. Aikuisen on osattava ottaa nuoren käytös vastaan ilman, että itse reagoi tunteella tai laskeutuu nuoren tasolle. Hänen täytyy vanhempana pystyä säilyttämään turvallinen kasvuympäristö. Nuoren tunteille ja tunnepuuskille on annettava tilaa, ja ne täytyy hyväksyä, jotta hän ei kokisi olevan vääränlainen.
  • Pyydä esitiedot.
  • Puhu aikuisesta vanhemman sijaan.
  • Kommunikoi nuoren kanssa. Kysy kuulumisia! Pieni hetki rupattelua oppilaan kanssa voi olla hänelle jopa merkittävin kohtaamisen hetki viikossa.
  • Kerro mitä tulee tapahtumaan, ole johdonmukainen. Opetustilanteessa nuorella olisi hyvä olla selkeästi tiedossa tunnin kulku eli se, mitä tulee tapahtumaan, ja aikuisen on osattava olla läsnä nuorelle sekä kuunnella tätä tarvittaessa.
  • Ole kannustava ja tukena.
  • Muista, että olet nuorille malliesimerkki. Älä romantisoi kiireettä, mieti annatko hyvää esimerkkiä nuorille energiajuoma kädessä tai käymällä savuketauolla heidän nähden saati heidän kanssaan.
  • Pitäisitkö teematunnit terveellisyydestä? Voisitko mahdollisesti pyytää asiantuntijan tai alumnin lyhyelle “luennolle” inspiroimaan nuoria?

 

 

Lähteet

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Nuoren tunteet kuohuvat. Saatavilla https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/nuoren-tunteet-kuohuvat/ Viitattu 11.5.2021.

Opetushallitus 2021. Pedagoginen turvallisuus. Saatavilla https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pedagoginen-turvallisuus#fcf9db18 Viitattu 11.5.2021.

Pekkarinen, Virva-Liisa 2007. Elämänkaaren eri vaiheet. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavilla https://oppimateriaalit.jamk.fi/elinikainenohjaus/files/2015/06/elamankaaren_eri_vaiheet.pdf Viitattu 11.5.2021.

Suomalainen, Tiina 2011. Vauvaiässä syntyvät luottamus ja turva. Tehy-lehti 2/2011. Saatavilla https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/vauvaiassa-syntyvat-luottamus-ja-turva Viitattu 11.5.2021.

 

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php