14.11.2024

Parkinmäen palvelutalolla on ollut meneillään hanke, jonka puitteissa se on kutsunut taitelijoita viikon mittaisille residenssijaksoille tekemään taidetta ja asumaan täydellä ylöspidolla palvelutalon tiloissa. Residenssitaiteilijoina on toiminut neljä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa opiskelevaa eri taiteenalan ammattilaista. Kokemus on ollut inspiroiva kaikille osapuolille ja osaltaan osoittaa, että taiteilija voi olla voimavara, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistävä tekijä.

Parkinmäen palvelutalo sijaitsee Turun ytimessä mutta kuitenkin omassa rauhassaan turvallisessa puutarhaympäristössä Multavierunkadulla. Parkinmäellä asuville on tarjolla tarpeen mukaan räätälöityjä palveluja kummallakin kotimaisella kielellä ml. esimerkiksi yleisen huolenpidon, hälytysrannekkeen, ympärivuorokautisen hoivan sekä viriketoiminnan.

Viriketoiminnasta vastaa oma tiiminsä, johon kuuluu kolme virikeohjaajaa. Liikunnalliset hetket sisätiloissa ja puutarhassa, pelit ja tietovisat, käsi- ja askartelutyöt, kirjallisuuspiiri, musiikki konserttien ja yhteislaulun muodossa samoin kuin kansallisten juhlapäivien viettäminen kuuluvat Parkinmäen elämään. Taitelijaresidenssitoiminta on yksi viriketoiminnan muoto.

Residenssi vapauttaa keskittymään taiteelliseen työskentelyyn

Residenssitaiteilijat ovat saaneet Parkinmäessä vapaat kädet oman jaksonsa sisällön suhteen. Lähtökohtana on ollut se, että taiteilija ja hänen työskentelynsä näkyvät tavalla tai toisella asukkaille. Virikeohjaajat ovat olleet mukana residenssijakson toiminnassa, esimerkiksi tarjoamalla taustatietoja asukkaiden mielenkiinnonkohteista sekä osallistumalla taidetyöpajojen toteutukseen. Heidän tietotaitonsa on osaltaan olennaista ja mahdollistanut taitelijoiden keskittymisen esimerkiksi taidelähtöisen työskentelyn organisoimiseen ja ohjaamiseen.

Svenska Kulturfondenin rahoittama residenssitaiteilijahanke on mahdollistanut sen, että taitelijalle on maksettu tuntikohtainen korvaus residenssityöskentelystä. Lisäksi taiteilijat ovat voineet asua Parkinmäellä omassa kalustetussa pikku asunnossaan ja saada päivittäiset ruokailut palvelutalossa. Myös materiaalikuluihin on ollut ollut oma budjettinsa.

Residenssijaksot tarjoavat taiteilijalle tilaisuuden astua ulos arjen ympyröistä, joissa tavanomaiset velvollisuudet ja tottumukset sitovat aikaa ja energiaa.  Residenssissä voi sen sijaan keskittyä taiteelliseen työskentelyyn, omaan taiteen tekemiseen ja/tai asukkaille ja/tai henkilökunnalle tarjottuun taidelähtöiseen toimintaan. Uusi ympäristö entuudestaan tuntemattomine ihmisineen avaa näköaloja, mikä jo sellaisenaan edistää luovuutta.

Jenny Lipponen maalasi teoksia Hetki happee -näyttelyyn ja järjesti mm. maalaustyöpajoja

Jenny Lipponen oli vuoden mittaisen hankkeen ensimmäinen residenssitaiteilija. Hän järjesti kesällä 2023 niin Parkinmäen asukkaille kuin henkilökunnallekin mm. maalaustyöpajoja sen lisäksi, että hän itse maalasi Parkinmäen palvelutalossa. Jenny Lipposen taiteellinen työskentely kytkeytyi tekeillä olleeseen näyttelyyn.

Hetki happee -näyttelyssä elokuussa 2023 Kaarinatalossa oli esillä teoksia, jotka liittyvät Parkinmäen palvelutalon elämään ja jotka oli maalattu residenssijakson aikana. Kuvia teoksista ja työskentelystä on nähtävillä Jenny Lipposen Instagram-tilillä.

Jenni Höök valokuvasi ja ohjasi valomaalausta

Syksyllä 2023 residenssitoiminta jatkui siten, että Jenni Höök muutti viikoksi Parkinmäelle kameroineen. Tietosuojakäytänteet vaikuttavat luonnollisesti kaikkeen työskentelyyn asuinyhteisössä, tässä tapauksessa valokuvaamiseen. Kuvata voi niin, että asukkaat eivät ole tunnistettavissa kuvista. Linssi kohdistuikin syksyn ja talven taitteen luonnon ilmiöiden ja Parkinmäen historiallisten rakennusten yksityiskohtiin sekä asukkaiden jouluvalmisteluihin.

Lisäksi Jenni Höök ohjasi asukkaille valomaalaustyöpajan. Hän kiteyttää kokemuksensa seuraavalla tavalla:

– Kasvoin [Parkinmäen residenssijaksolla] taiteilijana todella paljon. En niinkään teknisesti tai taidollisesti vaan henkisesti. Tämä oli ensimmäinen residenssijaksoni, joten tämän myötä olen valmiimpi uusiin vastaaviin ja osaan nyt paremmin kiinnittää huomiota tärkeisiin asioihin. Palvelutalon arjen seuraaminen ja vanhusten kanssa juttelu oli myös antoisaa. Kuvaan normaalisti ihmisiä, mutta nyt minun oli kuvattava kaikkea muuta, mikä haastoi katsomaan asioita ja tilanteita uusin silmin.

 

Milla Neuvonen ohjasi kierrätysmateriaalityöpajoja, joiden teokset jatkavat elämäänsä yhteistaideteoksessa

Roskataiteilijaksi itseään kutsuva Milla Neuvonen toteutti keväällä 2024 Parkinmäen palvelutalossa tutkimuksellisia työpajoja. Taiteilijan tietotaito erilaisten materiaalien käytöstä ja moninaisten materiaalien kierrätyksestä sekä yhteistyösuhteet materiaaleja tarjoavien tahojen kanssa pohjustivat työpajatyöskentelyä. Työpajoissa käytettiin mm. postimerkkejä.

Parkinmäen palvelutalon työpajoissa syntyneet teokset olivat esillä pienessä näyttelyssä paikan päällä. Ne kuitenkin jatkavat elämäänsä usean kierrätysmateriaaleihin perustuvan työpajan teoksiin perustuvassa yhteistaideteoksessa Parkinmäellä Wilén-rakennuksen yhteisessä tilassa. Teos paljastettiin 29.10.2024 tilaisuudessa, johon osallistui laaja joukko Parkinmäen asukkaita.

Milla Neuvonen reflektoi työskentelyään Parkinmäen palvelutalossa seuraavasti:

– Oppimistavoitteenani oli toteuttaa tutkimuksellinen työpaja ja pystyä konkretisoimaan projekti kirjallisena kasaan lähdemateriaaleja hyödyntäen. Tutkimuksellisia työpajoja toteutin projektin aikana kuusi, ja pystyin hyödyntämään lähdekirjallisuutta erinomaisesti jo etukäteen, ja siten sain tutkimuksellisuuden mukaan työskentelyyn, joten saavutin tavoitteeni yli odotusten. Olen toteuttanut valtavasti työpajoja, mutta en ollut ymmärtänyt tutkimuksellisuutta niiden yhteydessä, vaikka sitä toki koko ajan taiteellisessa työssä tekeekin.

– Roskataidepajoissa ihmisten kohtaaminen kierrätysmateriaalin äärellä antaa todella paljon minulle syvyyttä myös omaan taidetyöhöni. Käsillä tekeminen ja vaikka vain vanhojen postimerkkien tutkiminen saman pöydän äärellä herättää luontevasti keskusteluja, ja koska materiaali on arvotonta, sen käsittelyä ei tarvitse pelätä. Pajani ovat aina kaikille avoimia, joten niihin osallistui Parkinmäessä myös vierailemassa olleita omaisia. Heiltä sain kiitosta osallistumismahdollisuudesta. Materiaali tarjosi heille oivalluksia siitä, miten esimerkiksi herätellä juttelua muistisairaan kanssa; kaikilta löytyy ”roskaa” mitä pyöritellä ja käsitellä vaikka korteiksi. Moni omainen oli myös yllättynyt läheisensä piilevistä taidoista ja liikuttui teospalasten äärellä. Myös asukkaissa vanhat postimerkit ja vanhoista poistokirjoista poimitut luontokuvat herättivät monenlaisia tunteita. Kuultiin laulua, iloa, naurua, nähtiin vähän kyyneleitäkin ja eritoten hienoja taideoivalluksia!

Saaramaija Zórawski musisoi monella tavalla Parkinmäen asukkaiden kanssa

Saaramaija Zórawski on tutkinut ja kehittänyt lauluntekotyöpajoja opinnäytetyössään (YAMK). Parkinmäen palvelutalossa hän järjesti kesällä 2024 kolme yhteislauluhetkeä, kolme konserttia ja kaksi lauluntekotyöpajaa, minkä lisäksi hän sävelsi ja sanoitti neljä kappaletta, jotka hän esitti asukkaille residenssiviikon päätteeksi. Hän kertoo Parkinmäki-kokemuksistaan näin:

– Yhteislaulu ja konserttitilaisuudet olivat erittäin liikuttavia. Ohjelmistossa oli kansanlauluja ja vanhoja iskelmiä. Muokkasin ohjelmistoa vielä paikan päällä asukkaiden toiveet huomioiden. Laulamiseen osallistuttiin ahkerasti, ja hekin, jotka osallistuivat kuuntelemalla, lähtivät hymyillen ja kyyneleet silmissä pois. Etenkin muistisairaiden osastolla, jossa sairaus oli jo pitkälle edennyt, musiikki piristi asukkaita huomattavasti.

– Pääsin käyttämään laajasti ammatillista osaamistani, yhteislaulujen laulattajana ja säestäjänä pianolla, konsertoimalla huilulla ja saksofonilla, sekä laulunkirjoittajana ja niiden laulujen esittäjänä laulun ja kitaran avulla. Pedagogisesta taustastani oli myös hyötyä ja musiikkiterapian opinnoista. Pääsin näkemään käytännössä musiikin voiman vanhojen ja muistisairaiden ihmisten virkistäjänä ja kommunikaation välineenä.

– Projekti edisti sekä ammatillista kasvuani että kasvatti oppimistani ihmisenä olemisesta. Nautin valtavasti ajastani Parkinmäessä, ja toivon voivani tehdä samankaltaisia työtehtäviä jatkossakin. Työskentely virikeohjaajien kanssa vapautti minut tekemään omaa ammattitaitoani vastaavaa työtä. Koin olevani vahvasti palvelemassa asukkaita, mutta samalla myös toteuttamassa itseäni taiteellisesti. Senioreiden työpajojen ja palvelutalossa vietetyn ajan pohjalta tehdyt laulut ovat onnistuneita teoksia, jotka julkaisen myöhemmin.

Parkinmäen asukkaiden ja henkilökunnan kokemukset residenssitaiteilijoiden läsnäolosta

Parkinmäen palvelutalossa koettiin, että residenssitaiteilijat toivat vaihtelua arkeen. Virikeohjaajat ovat pitäneet toimintaa monipuolisena ja tarjonneen uusia näkökantoja taiteen eri muotoihin.
Asukkaita rauhoittui taiteen tekemiseen tai sen katselemiseen, varsinkin Jennyn maalatessa. Myös omaisilta tuli positiivista palautetta, kun Jenny työskenteli pääaulassa kaikkien nähtävänä. Yksilölliset kohtaamiset nousivat esille positiivisina.

– Jatkoa ajatellen olemme avoimia kaikille taidelähtöisille tapahtumille ja projekteille, toteavat Parkinmäen virikeohjaajat.

Taidetta uusiin konteksteihin, yhteisöihin ja työpaikoille

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa on mahdollista opiskella ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jossa suunnataan huomio taiteeseen sellaisissakin ympäristöissä, joissa taide ei ole itsestään selvä ja joissa sitä ei ole suuremmalti totuttu näkemään. Taide- ja kulttuurialalla tarvitaan kykyä toimia erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, erilaisissa tilanteissa ja moninaisissa toimintaympäristöissä, ja näitä valmiuksia kehitetään Taiteen uudet kontekstit -YAMK-opinnoissa.

Taiteen uudet kontekstit -kulttuurialan YAMK -koulutus edellyttää alempaa korkeakoulu- tai opistoasteen tutkintoa sekä vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta tutkinnon valmistumisen jälkeen. Se on suunnattu eri taiteen alojen ammattilaisille syventämään ja kehittämään osaamista sekä orientoimaan taide- ja kulttuurialan toimintaa uusiin konteksteihin. Opinnot kestävät puolitoista vuotta, mutta ne on mahdollista suorittaa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen.

Taiteen uudet kontekstit YAMK -opinnot läpäisee ammatillinen elämäkertaprosessi, jossa opiskelija työstää ammatti-identiteettiään, osaamisiaan ja kehittymistarpeitaan sekä toimintaansa kulttuurin ja taiteen piirissä. Tarkasteltavana on mm. se, miten oma toiminta on mahdollista kestävällä tavalla niin taloudellisesti kuin mielekkään työn sisällön kannalta.

Taidetta ja työyhteisötaitelija kampuksella

KampusART-hankkeessa (2018–2022) kehitettiin julkista taidetta korkeakoulukontekstissa. Sen aikana tuotettiin taidetta Turun ammattikorkeakoulun uuteen kampusrakennukseen EduCityyn niin ulko- kuin sisätiloihinkin. Pedagoginen kehittäminen oli osa hanketta. (Erävaara 2022, 12.) Yksi osa KampusART-hanketta oli työyhteisötaiteilijan tehtävän perustaminen (Kotilainen (toim.) 2022, 57).

Turun ammattikorkeakoulussa työyhteisötaitelijana KampusART-taideohjelmassa työskennellyt Nina Rantala (2023, 5) toteaa, että ” luovuus auttaa ihmisiä näkemään vaihtoehtojen horisontin, mahdollistaa valinnat ja oman toimijuuden vahvistumisen”. Taiteilija voi mahdollistaa omalla läsnäolollaan ja kanssakulkemisellaan, jaetun tekijyyden ja turvallisen ilmapiirin rakentamisen kautta uusien alueiden, oivallusten ja toimintatapojen löytämisen ja muodostamisen (ks. Rantala 2023, 9).
On hedelmällistä uskaltaa itselle tuntemattomille alueille, tunnistaa ja tunnustaa, että voidaan olla tekemisissä asioiden kanssa, joista ei tiedä ja joita ei tunne. Tällä taas on yhteys muutoskykyyn, joka on välttämätöntä esimerkiksi työelämässä. (Ks. Haapasalo 2023, 40–41).

Useimmissa yhteisöissä tarvitaan esimerkiksi sosiaalista luovuutta, kykyä lisätä luottamusta ihmisten välille, kykyä löytää kommunikoivia ihmisiä yhdistäviä tekijöitä, kykyä kysyä ongelmanratkaisua edistäviä kysymyksiä. (Ks. Haapasalo 2023, 40–41).

Luovuudella on kytkös työhyvinvointiin (ks. Rantala 2023, 11). KampusART-hankkeen työyhteisötaitelija havainnoi työntekijöiden kokeneen merkityksellisiksi juuri ne työtehtävät, joiden he tunnistivat sisältävän myös luovuutta. Merkityksellisyyden lisäksi oma kokemus osaamisesta kytkeytyi niihin työn alueisiin, joilla käytettiin luovuutta. Luovuuden yhteydessä työntekijät tunnistivat itsensä toimijoiksi, ja näin ollen luovuudella on kytkös myös minäkuvaan. (Rantala 2023, 58.)

Taide ja luovuus hyvän elämän mahdollistajina

Taiteen positiiviset vaikutukset ovat olleet esillä, tutkimuksen ja kehittämisen kohteina jo hyvän aikaa ja useilla tieteenaloilla. Tutkimusnäyttöä on kertynyt, vaikka tulokset eivät aina olekaan yksiselitteisiä osittain siksi, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen tukee hyvinvointia ja terveyttä kokonaisvaltaisesti. Tutkimukset kohdistuvat usein erilaisiin interventioihin, jolloin on arvioitu esimerkiksi toiminnan tehokuutta, tulosta verrattuna sille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimustieto osoittaa, että taide ja taiteellinen toiminta vaikuttavat positiivisesti niin fyysiseen kuin mielenterveyteenkin sekä koettuun terveyteen (Laitinen 2017, 6, 23, 27, 42.)

Riippumatta siitä, missä luovuus ja taide toteutuvat, ne tukevat yhteyttä ihmisten välillä (ks. Laitinen 2017, 40–41). Taide mahdollistaa kohtaamisia niin tuttujen ja läheisten kuin entuudestaan tuntemattomien ihmisten kesken, merkityksellistä ja henkilökohtaista vuorovaikutusta, sillä taiteen äärellä on mistä keskustella. Taiteen äärellä ei ole kuitenkaan välttämätöntä avata yksityisasioitaan, ellei se ole ko. yhteydessä luontevaa ja niin halua tehdä. Taide virittää siinäkin tapauksessa kommunikoimaan henkilökohtaisesti, vaihtamaan näkemyksiä ja mielipiteitä, kuuntelemaan ja tulemaan kuulluksi.

Kirjallisuutta

Barkbacken. Parkinmäen palvelutalo 2022. Viitattu 13.11.204 https://www.barkbacken.fi/

Erävaara, Taina 2022. Julkista taidetta korkeakoulun ja rakennuttajan yhteistyönä. Julkaisussa Kotilainen, Riina (toim.) Taidetta kampuksella – julkisen taiteen käytännöt, pedagogiikka ja uudet avaukset. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 289. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/755943, 9–15.

Haapasalo, Minna 2023. Yhdessä luotu merkityksellinen työ. Julkaisussa Rantala, Nina; Haapala, Satu; Haapasalo, Minna; Konsell, Outi & Salakari, Minna. Säteilevä kampus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 294. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.  https://www.theseus.fi/handle/10024/808648, 37–43.

KampusART. Viitattu 13.11.2024 https://kampusart.turkuamk.fi/arkisto/index.

Kotilainen, Riina (toim.) 2022. Taidetta kampuksella – julkisen taiteen käytännöt, pedagogiikka ja uudet avaukset. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 289. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/755943

Laitinen, Liisa 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/817879

Rantala, Nina 2023. Lukijalle. Julkaisussa Rantala, Nina; Haapala, Satu; Haapasalo, Minna; Konsell, Outi & Salakari, Minna. Säteilevä kampus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 294. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.  https://www.theseus.fi/handle/10024/808648, 5.

Rantala, Nina 2023. Päätelmiä luovuudesta työssä. Julkaisussa Rantala, Nina; Haapala, Satu; Haapasalo, Minna; Konsell, Outi & Salakari, Minna. Säteilevä kampus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 294. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/808648, 57–60.

Rantala, Nina 2023. Säteilevä kampus. Julkaisussa Rantala, Nina; Haapala, Satu; Haapasalo, Minna; Konsell, Outi & Salakari, Minna. Säteilevä kampus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 294. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.   https://www.theseus.fi/handle/10024/808648, 7–11.

Rantala, Nina; Haapala, Satu; Haapasalo, Minna; Konsell, Outi & Salakari, Minna 2023. Säteilevä kampus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 294. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.  https://www.theseus.fi/handle/10024/808648.

Sjöberg, Aleksandra 2023. Studeranden Jenny målar av livet I Barkbacken – hon bor själv en vecka I servicehuset. Äbo Underrättelser 8.7.2023. https://abounderrattelser.fi/studeranden-jenni-malar-av-livet-i-barkbacken-hon-bor-sjalv-en-vecka-i-servicehuset/

Tanskanen, Ilona 2023. Ammatillinen elämäkertaprosessi, digitaaliset uratarinat ja taidelähtöiset menetelmät itsereflektion ja identiteettityön välineinä TALK, Taide. https://talk.turkuamk.fi/puheenvuoroja/ammatillinen-elamakertaprosessi-digitaaliset-uratarinat-ja-taidelahtoiset-menetelmat-itsereflektion-ja-identiteettityon-valineina/

Turun ammattikorkeakoulu. Tutkinnot ja opiskelu. Kulttuurialan ylempi AMK-tutkinto, taiteen uudet kontekstit. Viitattu 13.11.2024 https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kulttuurialan-ylempi-amk-taiteen-uudet-kontekstit/