18.03.2021

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta valmistuvien kuvataiteilijoiden (AMK) keväinen NYTT 2021 -näyttely on avoinna 19.3.2021–25.4.2021 Turun Taidehallissa, Brinkkalan galleriassa, Vartiovuoden Vesisäiliössä ja Turun Kaupunginteatterin taideseinällä. Näyttelyssä on esillä 21 taiteilijan opinnäytetyönä tehtyjä teoksia. Tässä artikkelissa avataan näyttelyn taustoja.

 

NYTT 2021 -näyttelykokonaisuus on monipuolinen niin temaattisesti kuin tekniikoidenkin suhteen. Mukana on esimerkiksi maalauksia, piirustuksia, animaatioita, sarjakuvaa, grafiikkaa, valokuvia, videoita ja eri materiaaleista tehtyjä veistoksia. NYTT 2021 -näyttelyn teoksissa pohditaan esimerkiksi toiseutta, ruumiillisuutta, haurautta ja materiaalisuuden eri ulottuvuuksia. Opiskelijoiden taiteellista työskentelyä ohjannut nykytaiteen lehtori Henna-Riikka Halonen toteaa:

Näyttelyn moniäänisyys on sen kiinnostavinta antia. Painottaisin yhteisen teemallisen narratiivin sijaan tulkinnallista avoimuutta, sillä jokaisen opiskelijan maailma on omanlaisensa.

Näyttelyyn tähtäävää taiteellista työskentelyä on ohjannut myös koulutusvastaava, yliopettaja Ismo Luukkonen. Hän kiteyttää näkemyksensä NYTT 2021 -näyttelystä seuraavalla tavalla:

Taiteen tekeminen on sekä käden ja silmän taitoa että ajattelua. Ajattelun rikkaus näkyy NYTT 2021 -näyttelyn kokonaisuudessa yhteisten teemojen moninaisina ilmentyminä. Teokset puhuttelevat yhdessä ja erikseen.

NYTT 2021 -näyttely on avoinna huomioon ottaen koronatilanteeseen ja turvallisuuteen liittyvät rajoitukset. Turun Kaupunginteatterin taideseinän teokset ovat katseltavissa ulkotilassa. Tarkemmat tiedot näyttelyn aukiolosta ja saavutettavuudesta löytyvät näyttelykokonaisuuden www-sivuilta, ks. nytt.fi, joilla näyttelyn taiteilijat esittäytyvät.

Turun Piirustuskoulu NYT! 2021

NYTT 2021 -näyttelyn taiteilijoiden teoskuviin ja ajatuksiin voi perehtyä nytt.fi-www-sivujen lisäksi Turun Piirustuskoulu NYT! 2021 -julkaisun avulla. Julkaisu on saatavilla ilmaiseksi Turun ammattikorkeakoulun julkaisukaupasta.

Mukana Turun Piirustuskoulu NYT! 2021 -julkaisussa ovat myös aiemmin tämän lukuvuoden aikana valmistuneet kuvataiteilijat (AMK), jotka eivät osallistu NYTT 2021 -yhteisnäyttelyyn. Julkaisussa näyttäytyy lisäksi muutamia kuvataiteen koulutuksen alumneja. Heidän puheenvuoronsa kertovat osaltaan siitä, mitä valmistuneille kuvataiteilijoille kuuluu ja on tapahtunut opintojen jälkeen.

Julkaisu tuo esiin myös muita kuvataiteen koulutuksessa tänä lukuvuonna ajankohtaisia asioita ja teemoja. Näistä yksi on julkinen taide. Se on keskeinen teema KampusART-hankkeessa, joka on mittava julkisen taiteen hanke ja jonka tuloksia ovat mm. taideteokset uudessa Turun ammattikorkeakoulun rakennuksessa EduCityssä Kupittaalla.

Tutkimuksellinen opinnäytetyö tukee taiteellista työskentelyä

Valmistuvien kuvataiteilijoiden näyttelyä kohti on eletty noin vuoden verran ennen sen avautumista. Kuvataiteen opiskelijat ovat pohjustaneet näyttelyssä esillä olevien teosten tekemistä tutkimalla taiteellisen työskentelynsä lähtökohtia, prosessia ja kontekstia etenkin tehdessään tutkimuksellisen kirjallisen opinnäytetyönsä.

Kuvataiteen AMK-opinnoissa opinnäytetyö jakautuu kahteen osaan: tutkimukselliseen/kirjalliseen ja taiteelliseen opinnäytetyöhön. Opinnäytetyön prosessi alkaa kuitenkin jo näitä ennen opintojaksolla, jolla perehdytään taiteen tutkimisessa ja kehittämisessä tarpeellisiin menetelmiin sekä tutkivan työskentelyn ominaispiirteisiin ja käytänteisiin. Tutkimuksellinen/kirjallinen opinnäytetyö edeltää taiteellista opinnäytetyötä ja tarjoaa näin mahdollisuuden esimerkiksi taustatutkimukseen ja oman taiteellisen työskentelyn reflektioon. (Ks. Turun AMK:n kuvataiteen koulutuksen opinto-opas 2020.)

Opinnäytetyön osat ovat kiinteässä dialogisessa suhteessa keskenään. Tutkimuksellisessa/kirjallisessa opinnäytetyössä syvennetään itseymmärrystä siitä, mihin oma taiteellinen työskentely asettuu nykytaiteen kentällä.

 

Esillä sekä taiteen tekemisessä aina läsnä olevat että ajankohtaiset teemat

NYTT 2021 -näyttelyn kuvataiteilijat ovat tarkastelleet kirjallisissa opinnäytetöissään yhtäältä taiteen tekemisessä aina läsnä olevia ja toisaalta juuri nyt ajankohtaisia teemoja. Teksteissä on tarkastellaan esimerkiksi nykytaiteen ilmiöiden historiallisia juuria, taiteilijaidentiteettiä eri näkökulmista, tutkitaan japanilaiseen kulttuuriin liittyviä asioita, piirtämistä, tatuointeja, hiuksia ja karvoja taiteen materiaalina, ei-inhimillisiä toimijoita taideprosessissa, intuitiota taiteen tekemisessä, erilaisia tilakäsityksiä etenkin maalauksen yhteydessä, sanallisen ja kuvallisen ilmaisun välistä suhdetta sekä Instagramia kuvataiteen esittämisessä.

Satu Karhumaa avaa omassa kirjallisessa opinnäytetyössään sitä, miten totalitaristisissa valtioissa on käytetty myös kuvataidetta propagandan välineenä. Hän tarkastele myös Donald Trumpin tuottamia mediasisältöjä, joissa on samankaltaisia piirteitä kuin historiaan jääneiden suurvaltajohtajien Adolf Hitlerin, Josif Stalinin ja Mao Zedongin.

Ottilia Orenius tarkastelee puolestaan valokuvia ja fokusoi ruokakuvaan pohtien, miten barokkivaikutteet näkyvät tämän ajan ruokakuvissa. Oman valokuvatyöskentelynsä äärellä on myös Susanna Selin kirjallisessa opinnäytetyössään, joissa tarkastellaan muistoja ja läsnäoloa kuvassa.

Taiteilijuus, taiteilijaidentiteetti ja taiteen merkitys tekijälleen tulevat esiin esimerkiksi Klaus Koskisen ja Niko Tampion teksteissä. Niko Tampio näkee kytköksiä oman työskentelynsä ja japanilaisen mitate-käsitteen välillä. Myös Sylvester Kivelän kirjallisessa opinnäytetössä on esillä kulttuurinen yhteys Japaniin; hän avaa japanilaista visual kei -alakulttuuria ja rappion estetiikkaa.

Ville Kiviniemi  syventyy omassa kirjallisessa opinnäytetyössään piirtämisen osa-alueisiin ja omaan taiteelliseen ajatteluunsa. Esseemäisessä tekstissä esillä on havainnointi ja uneksiminen taiteellisen työskentelyn lähtökohtina. Myös Hideki Kimura kirjoittaa piirtämisestä.

Tatuointien historia ja nykypäivä sekä vaikutus identiteettiin ja kehonkuvaan on tarkastelun kohteena Timi Kosken kirjallisessa opinnäytetyössä. Fanny Varjo sen sijaan avaa hiusten ja karvojen käyttöä taiteen materiaalina sekä siihen kytkeytyviä merkityksiä.

Venla Torppa tutkii omassa kirjallisessa opinnäytetyössään taidegraafikon ja työkalujen yhteistyötä. Hän tuo esiin ei-inhimillisten toimijoiden roolia taideprosessissa.

Maalaus on esillä Niina Villanuevan ja Sampo Sirkan kirjallisissa opinnäytetöissä. Niina Villanueva tarkastelee etenkin intuition roolia maalausprosessissa, ja Sampo Sirkka puolestaan syventyy tilakäsityksiin.

Sanallinen ilmaisu on läsnä kirjallisen opinnäytetyön ohella joidenkin kuvataiteilijoiden taiteellisessakin työskentelyssä. Anu Perkkiö tarkastelee kuvataiteen ja sanallisen ilmaisun yhtymäkohtia sekä keskinäistä suhdetta. Elina Lahdenperä puolestaan tekee sarjakuvaa ja tutkii kirjallisessa opinnäytetyössään trauman käsittelyä sarjakuvissa.

Nykytaide levittäytyy laajalle, myös sosiaaliseen mediaan. Jenni Laaksonen avaa sitä, millainen instagram on kuvataiteen esittämisen paikkana.

Kuvataiteen opiskelijoiden tutkimukselliset ja kirjalliset opinnäytetyöt ovat luettavissa Theseuksessa. Lisäksi Taide-Talkissa julkaistaan valmistuvien kuvataiteen opiskelijoiden kirjoittamia artikkeleita opinnäytetöistään.

Poikkeukselliset tilanteet ovat haastaneet pohtimaan saavutettavuutta

Kuvataiteen taiteellisia opinnäytetöitä esittelevä näyttelykokonaisuus kohtaa tänä keväänä koronapandemian ja siihen liittyvät rajoitukset jo toistamiseen. Tällä kertaa on osattu varautua mahdollisiin muutoksiin viime kevättä paremmin. Näyttelystä on tekeillä virtuaalinen tallenne, joka tulee esille näyttelyn www-sivuille, ks. nytt.fi.

Viime keväänä poikkeustila alkoi 16.3.2020, eli juuri ennen kuin näyttelyn avajaisia oli tarkoitus juhlia. Näyttely jouduttiin kuitenkin perumaan. Apuun tuli taiteilijayhdistys Arte ry ja antoi käyttöön Titanik-gallerian etutilan, joka on näkyvillä gallerian ikkunoista. Näin esille pääsi ainakin fragmentteja NYTT 2020 -näyttelystä.

Korona on kurittanut taiteen tekijöitä erityisen ankarasti toimeentulon suhteen. Se on haastanut pohtimaan uudelleen ja vielä aiempaa intensiivisemmin myös sitä, miten taide voisi olla saatavilla myös muissa sellaisissa tilanteissa, joissa liikkuminen on kovin hankalaa tai mahdotonta. Saavutettavuus ei ole uusi näkökulma taiteen esittämistä pohdittaessa, mutta nyt pandemian aikana sillä on toisenlainen, aiempaa laajempi kaikupohja. Perimmältään saavutettavuudessa on kysymys yhdenvertaisuudesta ja sillä on siis tietty arvopohja. Erityisen ajankohtaista saavutettavuuden parantaminen on ollut viranomaisten verkkopaleluissa, mihin saavutettavuusdirektiivi velvoittaa.